Giorgia Meloni viemässä Italiaa Mussolinin aikojen suuntaan – ”Olemme nähneet tämän jo Unkarissa ja Puolassa”

Italialaiset oikeusoppineet ovat jo jonkin aikaa varoittaneet Melonin hallituksen toimista. ”Demokratiat voivat päättyä ilman suuria fanfaareja, kuten Euroopassa on jo äskettäin tapahtunut”, perustuslakituomioistuimen entinen puheenjohtaja sanoo.

Presidentin valtaoikeudet puhuttavat juuri nyt Suomessa, koska entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen katsoi tuoreessa kirjassaan, että Suomessa pitäisi aloittaa keskustelu perustuslain muuttamiseksi. Hänen mielestään ulko- ja turvallisuuspoliittinen valta tulisi siirtää presidentiltä pääministerin johtamalle hallitukselle.

Esityksen on jo tyrmännyt muun muassa entinen pitkän linjan diplomaatti Jukka Seppinen, jonka mukaan presidentti edustaa kuuden vuoden virkakautensa turvin jatkuvuutta ulkopolitiikassa, kun pääministeri voi saada kenkää eduskunnalta koska tahansa. Sen sijaan Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mielestä presidentin valtaoikeuksien supistamisesta pitäisi keskustella Suomessa nimenomaan juuri nyt vakavasti.

Se, mikä Suomessa on jäänyt huomaamatta on, että samanlaista keskustelua käydään muuallakin ja ennen muuta kolmanneksi suurimmassa euromaassa Italiassa.

Italian presidentillä on eurooppalaisittain katsottuna poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet. Hän voi hajottaa parlamentin ja siten hallituksen koska tahansa ja hänellä on veto-oikeus sekä ministerinimityksiin että hallituksen lakiehdotuksiin.

Italian istuva presidentti Sergio Mattarella on käyttänyt oikeuksiaan maltillisesti, mutta hänkin on tyrmännyt muun muassa Italian euroeroa ajavan henkilön nousun valtiovarainministeriksi. Edellinen presidentti Giorgio Napolitano käytti valtaoikeuksiaan laajasti ja hänet muistetaankin muun muassa miehenä, joka siivosi Silvio Berlusconin pois hallitusvallasta Italiassa.

Italian äärioikeistolainen istuva pääministeri Giorgia Meloni haluaa muuttaa tämän. Hän ajaa voimalla eteenpäin perustuslain muutosta, jolla presidentti riisuttaisiin kaikista valtaoikeuksista ja suurinta valtaa käyttäisi pääministeri. Pääministeri valittaisiin Melonin mallissa suoralla kansanvaalilla.

Italian perustuslaki tarjoaa turvaa uusilta Mussolineilta

Italian nykyinen perustuslaki kirjoitettiin toisen maailmansodan ja Benito Mussolinin fasistisen diktatuurin kaatumisen jälkeen. Sen tarkoituksena oli nimenomaan taata se, ettei Mussolinin kaltainen diktaattori voisi enää nousta valtaan Italiassa.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa Giorgia Melonin omasta poliittisesta historiasta.

Nuori Meloni tuli politiikkaan uusfasistisen MSI-puolueeln nuoriso-osaston jäsenenä. MSI perustettiin toisen maailmansodan jälkeen juurikin Mussolinin johtaman fasistisen puolueen raunioille. Meloni perusti myöhemmin nykyisin johtamansa Fratelli d’Italia -puolueen MSI:n kanssa samalle perustalle ja muun muassa puolueen logossa on edelleen uusfasistien liekkisymboli.

Myös Italian senaatin puhemies Ignazio La Russa on ollut MSI:n jäsen ja hän on julkisesti kertonut ihailevansa Benito Mussolinia.

Melonin virallinen selitys perustuslain uudistukselle on se, että ehdotetuilla muutoksilla Italian hallitukset istuisivat pidempiä kausia ja politiikka olisi vakaampaa. Politiikan tutkijat vastaavat tähän huomauttamalla, että perustuslain muutokset rajoittavat Italian presidentin kykyä toimia institutionaalisina suojakaiteena populististen poliitikkojen impulsseja vastaan.

Presidentti ollut vakauden palauttaja

Italian presidenttien tärkein tehtävä on ollut vakauden ja markkinoiden luottamuksen palauttaminen. Näin on tehty useissa kriittisissä tilanteissa menneisyydessä. Viimeksi helmikuussa 2021, jolloin Sergio Mattarella nosti Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin Italian pääministeriksi.

“Uudistus iskee suoraan instituutioon, joka on useasti osoittautunut erittäin hyödylliseksi maan vakauden palauttajaksi”, Italian perustuslakituomioistuimen entinen presidentti, Draghin hallituksen oikeusministeri Marta Cartabia kommentoi hiljattain Financial Timesille.

Politiikan tutkijat katsovat, että Italian hallitusten tiheä vaihtuminen ei johdu presidentin valtaoikeuksista vaan maan hajanaisesta puoluekartasta, jonka takia hallituskoalitioilla on niukka enemmistö parlamentista. Tämä pätee myös Melonin istuvaan hallitukseen.

Oikeusoppineet varoittavat

Italialaiset oikeusoppineet ovat jo jonkin aikaa varoittaneet Melonin hallituksen toimista.

Esimerkiksi Italian perustuslakituomioistuimen entisen puheenjohtajan ja ex-pääministeri Giuliano Amaton on varoittanut maanolevan muuttumassa ”EU:n uudeksi Unkariksi”.

“Demokratiat voivat päättyä ilman suuria fanfaareja, kuten Euroopassa on jo äskettäin tapahtunut”, Amato sanoo.

Hän vertaa Giorgia Melonin johtamaa Italiaa jo suoraan Viktor Orbánin Unkariin ja viime syksyyn asti äärioikeiston hallitsemaan Puolaan. Amato muistuttaa, että Italia oli muun muassa ainoa euromaa, joka ei hyväksynyt Euroopan vakausmekanismin uudistusta ja kaatoi sen poikkeuksellisella näkemyksellään.

Amato nostaa esiin erityisesti tuomioistuinten ja tuomarien kohtelun sekä seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Oikeustieteilijä sanoo suoraan, että sekä Giorgia Meloni itse että hänen johtamansa hallitus yleisemminkin kokevat erityisesti perustuslakituomioistuimen viholliseksi, joka pyrkii jarruttamaan äärioikeistolaista politiikkaa.

”Olemme nähneet tämän jo Unkarissa ja Puolassa: ensimmäisenä mustalle listalle joutuivat Euroopan unionin tuomioistuimet ja sitten kansalliset tuomioistuimet. Mikään ei estä samaa tapahtumasta myös Italiassa.”

Katja Incoronato

Toimittaja, Uusi Suomi, ja kirjeenvaihtaja Italiassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu