Itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin

Haluan tuoda keskusteluun hieman laajempaa näkemystä, mitä kirjoituksissa olen havainnut. Asioista on kyllä keskusteltu, mutta päätin koota nämä yhteen kokonaisuuden hahmottamiseksi.

 

Perustelut itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavaraliikkeisiin näyttävät perustuvan tietämättömyyteen.

Siirtoa perustellaan  paremmalla saavutettavuudella ja hintojen laskulla (haetaan voluumin kasvua keskusliikkeen taskuun).

Saavutettavuus on jo lailla säädetty apteekeille (sijainnit määritellään myös velvoittaen apteekkien olemassaolo syrjäseuduillekin), kauppoja sitoo vain markkinatalous.  Pienillä paikkakunnilla apteekit voivat olla auki lyhyempään kuin kaupat. Toisaalta pienillä paikkakunnilla ei edes kaupat ole auki pitkään. 

 

Puhutaan apteekkimonopolista.

On hyvä huomata, että maassamme keskusliikkeillä on lähes monopoli: Inex ja Kesko. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että apteekkarit ovat toiminimellä toimivia yrityksiä, joiden toiminta on tiukasti määritelty ja velvoitteita sekä vastuuveroja sisältävää. Poikkeuksena valtiolliset Yliopiston apteekit. Nämä yrittäjät joutuvat pääsääntöisesti aloittamaan pienistä pohjoisessa sijaitsevista apteekeista ennen tuottoisimpiin isoihin apteekkeihin pääsyä.

 

Tulisiko näille  kahdelle päivittäistavaraketjulle oma lääkketukku?

Suuret keskusliikkeet pystyvät pitämään tukkuhinnan alhaisena suurien tilauserien vuoksi. Tämän mahdollistaa markkina-asema. Apteekkien tukkureiden tukkuhinnat ovat usein lähes kaksikertaisia kaupan tukkuhintoihin vapaankaupan tuotteissa.

Tulisiko ensisjiaisesti  pyrkiä vaikuttamaan apteekkien tukkuliikkeiden hinnoitteluun, jos todellinen tarve on hintojen lasku? Apteekkien mahdollisuus vaikuttaa hintoihin liittyy merkittävästi sisäänostohintoihin siinä missä keskusliikkeilläkin.

Verotus

Apteekkiverosta tulisi luonnollisesti tehdä myös päivittäistavarakauppojen ilo, joiden tulisi perustua yhtälailla myyntikatteisiin. 

 

Lääkekorvausmenot

 Eräässä artikkelissa mainittiin yhteiskunnan lääkekorvausmenojen vähenevän itsehoitolääkkeiden siirtyessä päivittäistavaraliikkeisiin. Täysin virheellinen väite tuokin.  Itsehoitolääkkeiden hintaan ei liity millään muotoa lääkekorvausmenot (vain hyvin marginaalisista tuotteista saa lääkärinmääräyksellä Kelakorvaukset esim. perusvoiteet).

 

Niistä hinnoista;

”Kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2013 joulukuuhun 2022 liki 20 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat lähes 13 prosenttia, itsehoitolääkkeet kallistuivat kymmenessä vuodessa prosentin verran.” . Toisin sanoen päivittäistavarakaupat eivät ole voineet edes peruselintarvikkeiden osalta vaikuttaa hintoja hillitsevästi.  

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69962703/reseptilaakkeiden-hintojen-lasku-jatkui?publisherId=2014

 

Lääkkeen tarve

Ideaali tilanne olisi, että hoidon tarve arvioidaan aina ja jopa niin, ettei lääkkeitä tarvitsisi. Eli yhteiskunnallekin edullisinta on oikea hoito sen sijaan, että mainokset tuuttaavat medikalisaatiota joka vaivaan. 

 

Riskit

Kaikkiin lääkkeisiin liittyy riskejä, osaan hengenvaarallisia. Itsehoitolääkkeet ovat katsottu turvalliseksi oikein käytettynä;  oikea lääke oikealla annoksella oikeaan vaivaan ja varmistaen, että lääke sopii kyseiselle asiakkaalle. 

 

Itsehoitolääkkeiden haittojen kustannus jää yhteiskunnan maksettavaksi. Tätä haittaa yritämme apteekissa minimoida. Siitä huolimatta lääkehoitoihin liittyvät haittatapahtumat ovat suuressa osassa vakavan haitan aiheuttaneista potilasvahingoista. Hintalappunen  on tuolloin melkoinen sekä yhteiskunnallisesti että yksilön kannalta.  Suosittelen vahvasti tutustumaan ohessa olevaan artikkeliin:   https://www.duodecimlehti.fi/duo10724

Itselääkintä

 Eräässä kannanotossa mainittiin ihmisten lukutaitoon luottaminen. Hyvät hyssykät. Iso osa ihmisistä ei lue ohjeita, muissakaan tuotteissa. Lukutaidon tulee sisältää ymmärrystä. 

Lääkehoito poikkeaa merkittävästi päivän aterian laatimisesta. Kyseessä on elimistön toimintoja laajasti muuttavista aineista, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös muualle elimistöön, mihin hoitoa on haettu. Toivottavasti emme ole menossa siihen, että laitamme ihmiset etsimään diagnoosinsa netistä ja määräämään itse lukutaitoisena oikeat lääkityksensä. Se ei ole ihan niin yksinkertaista, pahoittelen.

Sitten vaikeammin selitettävä asia: ammattitaito. Se on kokemuksen ja monien tiedollisten taitojen muodostama potentiaali, joka antaa ns vaiston tarttua oikeassa kohdassa asioihin. Sitä ei voi kirjoittaa nettiin eikä pakkausseteliin.

 

Asiakaspalvelu

 Eräässä kannanotossa mainittiin lääkkeiden vapautumisen päivittäistavarakauppaan parantavan asiakaspalvelua. Onko asiakaspalvelu sitä, että asiakas saa kaikki heti ja nopeasti? Siinäkin tapauksessa, ettei tiedä ”haluavansa ” terveydelleen haitallista valmistetta siitäkin huolimatta, että tilalle olisi turvallisempikin vaihtoehto? Tai onko se hyvää asiakaspalvelua, jos luulee tarvitsevansa vaivaansa x -lääkettä jonka voi ostaa nopsaan ja pikaisesti (keskusliikkeen valitseman  bulkki-tuotteen), vaikka tosiasiassa vaivan hoitoon kuuluisi toinen lääkeaine? Apteekkeja velvoitetaan pitämään valikoimassa saman valmisteen edullisia vaihtoehtoja, ei vain myydyintä.

 

Saavutettavuus ja helppous vs  oikea hoito? 

Hämmästelen ajatusketjua. Itse kaipaisin neuvoa, jos olisin ostamassa tuotetta, joka ei sovellu käyttötarpeisiini.   Asiakaspalvelua on myös se, että ohjeistaa hoitoa ilman tuotteen myyntiä . Päivittäistavarakaupan myyjältä ei saa tuoteinfoa edes kaupan perusvalmisteista ja laitteista saatikka muuta ammattitaitoista apua. Farmasisteja tuskin saa kaupan puolelle myymään muutamaa bulkkituotetta.

 

Verrokkina Ruotsi

Asia alkoi kiinnostamaan niin, että halusin tutustua naapurimaamme järjestelmään ja heidän taustoihin hieman. Valtioiden varallisuuserot tähän alkuun alkuun. Ruotsin BKT 635 miljoonaa USD, Suomen BKT 234 miljoonaa USD  (2021).  https://yle.fi/a/3-12361405?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp) . 

Suomen  apteekkiverkko on laajempi, kuin Ruotsin, jossa haja-asutusalueilta on poistunut apteekkeja kannattamattomina.  https://www.apteekkari.fi/uutiset/ei-tullut-taydellista-ruotsin-apteekkijarjestelma-uudistettiin-10-vuotta-sitten.html 

 

https://www.rinnakkaislaake.fi/blogi/miten-ruotsin-apteekkijarjestelman-uudistaminen-vaikutti-laakkeiden-hintoihin/

Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu yhytaikaiseen kyttöön mm. siitä syystä, että vaivan pitkittyessä tulisi kääntyä lääkärin puoleen selvittääkseen oireiden taustalla olevan syyn (eri sairaudet tuppaaavat oirehtimaan hyvin samanoloisin oirein, eikä maalikko useinkaan kykene ymmärtämään oireiden todellisia taustoja) ja oikean hoidon tähän. Koska itsehoito on lyhytaikaista, ei lääkken oston tarve tulisi olla suuri. Jos turvallisempi hoito on toteutettavissa 1-2 euroa edullisemmin Ruotsissa, kenelle tämä on kynnyskustannus?

Ruotsin apteekki­järjestelmässä on huonot puolensa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010124085.html

 

Lääkekorvausjärjestelmä

Ruotsin lääkekorvausjärjestelmästä lisähuomioita hieman aiheen sivusta.

 

Ruotsin lääkekorvausjärjestelmä on toteutettu hieman porrastetummin, kuin Suomessa. Ruotsin järjestelmässä asiakkaan omakustannushinta on liki kolminkertainen Suomen järjestelmään verrattuna (Suomi 50€, Ruotsi 125 €).

Ja mikäli tulkitsin oikein, Ruotsissa ei eritellä korvausprosentteja hoidettavan sairauden mukaan, vaan kaikille annetaan samat korvausprosentit. Jos ajatellaan esim. Suomen 1-tyypin diabeetikkoja: heidän vuosiomavastuu on kahden insuliinivalmisteen käytöllä n. 54,5 euroa, kun Ruotsissa heidän tulisi maksaa 250€, joka toisaalta näyttää olevan kaikille maksimi omavastuu. Suomen järjestelmä tulee aiemmin mukaan korvauksiin ja vakaviman sairauden kohdalla korvaukset ovat mahdollisesti korkeammat. Ruotsin järjestelmässä vähemmän sairastavat maksavat enemmän itse, joka toisaalta mahdollistaa varoja sairaampien hoitoon.

Voisikohan vastaava malli toimia Suomessakin…

https://www.1177.se/undersokning-behandling/behandling-med-lakemedel/att-fa-recept-och-att-kopa-lakemedel/lakemedel-pa-recept–kostnader/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu