”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan…” – Hirmutekojen ja ylösnousemuksen pääsiäinen

Kirjailija Timo Suutarinen kirjoittaa Facebookissa:

 

[…] vain 80-120 vuotta, on ehditty käsitellä holokaustin ja pogromien tapahtumia. Treblinka 454 -kirjani alkaa kuvauksella Kishinevin pogromista, jossa kerrotaan jokaisen murhatun lapsen, naisen ja miehen kohtalo. Propagandalla pohjustettu veriteko tapahtui kenenkään estämättä pääsiäisenä / pesahina 1903.

 

Natsit ottivat 1930-luvulla käyttöönsä kaikki tuhansien vuosien antisemitistiset keinot. Niinpä he ajoittivat monet joukkomurhansa juutalaisille tärkeiden pyhien aikaan. […]

 

Nobel-voittaja, juutalainen Elie Wiesel, on puhunut paljon holokaustista ja suhteesta Jumalaan. Hän sanoo: ”Olin hyvin, hyvin uskonnollinen. Ja tietenkin kirjoitin siitä Yössä [kirjassa]. Kyseenalaistin Jumalan hiljaisuuden. Joten aloin kysellä. Minulla ei ole vastausta. Tarkoittaako se, että lakkasin uskomasta? Ei. Uskon, mutta kyseenalaistan sen.” Kristittyjen on hyvä ymmärtää, että koska juutalaisilla on sopimus Jumalan kanssa, Jumala voi kyseenalaistaa ihmisen, mutta myös ihminen Jumalan.

 

 

Tämä tulee hyvin ilmi Varsovan ghetossa kirjoittaneen ja siellä perheensä kanssa murhatun runoilijan Władysław Szlengelin runossa On korkea aika.

 

 

”Sinun nimesi huulillamme jokainen meistä surmattiin / caesareiden sirkuksissa, Neron sirkuksessa. / Roomalaisten risteillä, Espanjan rovioilla, / ruoskittuina, kiroittuina ja pilkattuina. / Ja Sinä toimitit meidät kasakkojen käsiin, / jotka repivät Lakisi riekaleiksi. / Ghettojen kidutuksiin, hirsipuiden haamuiksi, / meidät, nöyryytetyt, meidät, kuihdutetut, / Treblinkaan kuolemaan, taipumaan ruoskan alle.”

 

 

 

Hitler ja siunauksen toivotukset  

 

Olisiko Hitler joukkoineen koskaan päässyt Saksassa johtoon ilman kristillisten kirkkojen ja suuntien tukea? Ne luottivat itsensä ja Saksan ja Euroopan hänen käsiinsä, koska pitivät häntä hurskaana uskovana. Hän päätti julkiset puheensa usein siunauksen toivotukseen, kuten myös Trump, Putin ja Niinistö.

 

 

Barabbasta huutava nationalistinen ja kiihkoisa kansa on yhtä vaarallinen kuin aina on sokaistunut, militaristinen ja julma, asiastaan varma kansa ja vahvan johtajan marssittama kansa, esimerkiksi antiikin roomalaiset.

 

 

Moni aate ja joukkoliike on kuolemaksi, mutta ihmisen hyvyys, pyrkimys tasa-arvoon ja auttamistahto yksilönä ja yhteisönä elämäksi. Millainen yhteisö, sellainen yksilö.

 

 

 

Ikoni, jonka sain oppilaaltani syntymäpäivälahjaksi.

 

 

 

Rakkaus ja kuolema

 

 

Kuten juutalainen yhteiskuntafilosofi ja psykoanalyytikko Erich Fromm kiteytti laajassa tieteellisessä tuotannossaan, on kaksi tietä ja päämäärää, Eρως ja θάνατος. Tai agape ja thanatos. Hänen teoriansa kattaa yhteisön ja ihmisen mahdollisuuksia laajemmin kuin kuin juutalaisen Sigmund Freudin. Joukko ja yksilö valitsevat elämän tai kuoleman.

 

 

Elämän ja kuoleman kysymys kohtaa jokaisen.

 

 

Yhteiskunta on ottanut joissakin asioissa suunnakseen kuolleet arvot, ilmiöt ja asenteet, kuten rahan, omistamisen ja sokean vallantahdon. Toinen tie on auttaminen, yhteisvastuu ja yhdenvertaisuus. On jokaisen asia, kumpaan suuntaan päättää kulkea yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä.

 

 

Kun pitkään omaishoitajana toiminut vanhus uskaltautui hoidettavansa kuoleman jälkeen pyytämään vanhustyöhön julkisten sanojensa mukaan erikoistunutta luterilaisen kirkon pastoria käymään vanhuksen kodissa puhumassa ja rukoilemassa, se ei millään onnistunut. Ortodoksisessa kirkossa on toisin.

 

 

Kristus edustaa elämää, rakkautta ja palvelua.

 

 

Kristus meissä, kirkkauden, elämän ja rauhan toivo. Hän ei ole tahto valtaan ja sen tekoihin.

 

 

 

”Ei pelkkää murhetta ja kipua”

 

 

Lassi Nummen minulle lähettämä postikortti

 

 

”Belgrad-Ljubljana 5.9.75.

 

  • Ei pelkkää murhetta ja kipua,

vaan myös tuskan voittamista,

levitettyjen käsien rauha ja varmuus,

himmeä kultainen valo. Tämän

maan ikonit ja freskot puhuvat

yhä uudelleen, yhä hiljempaa, yhä

intensiivisemmin. Ja maisema, Ohrid-

järvi, eteläinen laulu. Makedonia.

 

 

Tervehdys ilmasta! Lassi Nummi”

katriinakajannes
Sitoutumaton Jyväskylä

Kansannainen, kirjallisuuden dosentti, pitkän linjan tieteentekijä
Lempinimet Kaiju, Kaijukka

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu