Kannattaako yliopistopolitiikasta puhua? Mutta luepa ensin Eero Tarastin muistelmat

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 tapahtumia on Keski-Suomessa vain vähän. On sentään Jyväskylän Kevät ja Jyväskylän Syksy.

Kummankin useimmat webinaarit löytyvät Youtubesta.

Seuratuin esiintyjä on professori Eero Tarasti, Suomen kansainvälisestikin arvostetuin tiedemies.

Jos haluaa tarkkaa tietoa Suomen tuoreesta yliopistopolitiikasta, kannattaa lukea hänen juuri ilmestyneet muistelmansa.

 

Demujen, vassien ja muiden osuus

On hauska mutta mauton vitsi, että politiikka ja varsinkaan puoluepolitiikka eivät sovi yliopistoon. Aina ne ovat sinne mahtuneet. Kuka on silti missään kirjoittanut, mikä on esim. demarien, vassien, kokoomuslaisten ja kepulaisten osuus viime vuosina tapahtuneessa klassisen musiikin ja kotimaisen kirjallisuuden alasajossa yleensä ja eri yliopistoissa? Olisi helppo tarkastaa, ketä oli kymmenisen vuotta sitten kotimaisen kirjallisuuden professoreina ja mitä puolueita he edustivat. Entä ketä oli yliopistoissa heidän lähipiirissään ja yksiköissään, ja mitä kukin sai aikaan eri rintamilla. Asian selvittely ei vaadi kovin suurta perehtyneisyyttä yhtään mihinkään. Paljon kertoo se, että tekijät itse vaikenevat, samoin silminnäkijät. Hyötyjät ja menettäjät.

Blogit, tutkimukset, artikkelit, tietokirjat ja muistelmat paljastavat jo paljon – mielenkiintoista on se mitä niissä kirjoitetaan ja erityisesti se, mistä ja miten niissä vaietaan. Kirjallisuudesta ja klassisesta musiikista kirjoittelevat ahkerasti bloginikkarit  Jukka Kemppinen ja häntä monivuotisen, toistuvan todistuksensa mukaan palvova Antti Liikkanen. He kehuskelevat lukeneisuudellaan, kuten avuttomat vastaväittäjät taannoin. Välittääkö jompikumpi koulujen kirjallisuudenopetuksen tuntimäärästä, joka on meillä Euroopan surkein, ja sen syistä? Entä yliopistoissa tapahtuneesta kotimaisen kirjallisuuden resurssikadosta? Kumpi heistä on erityisen puolueellinen esitellessään ja mainitessaan eri puolueita edustavia tieto- ja kaunokirjailijoita, vai onko kumpikin? Kumpi kirjoittaa usein härskejä juttuja kirjailijoista ja heidän psyykkisistä, esimerkiksi sotien aiheuttamista sairauksistaan? Mistä muuten johtuu Kemppisen blogin erityisasema?

 

 

 

Eero Tarasti, kansainvälisesti arvostetuin tiedemiehemme

Yliopistopolitiikka ei ole erillinen saareke, vaan se käy käsikynkkää kaiken muun politiikan keralla. Kolmesta tässä kirjoituksessa aiemmin mainitusta vain Eero Tarasti ei ole poliittisesti sitoutunut. Hänet tunnetaan paitsi ainutlaatuisen laajasta, merkittävästä ja uuttaluovasta tähänastisesta elämäntyöstään, myös vastuun ja solidaarisuuden korostuksesta eksistentiaalisemiotiikassa ja lukuisissa lehtiartikkeleissa. Tarastin kannanotto esimerkiksi siihen, miten työttömiin suhtaudutaan, kannattaa lukea. Hän esittää sen laajassa eksistentiaalisemiotiikan  teoksessaan, joka tunnetaan eri maanosien yliopistoissa, toivottavasti myös Suomessa.

Eero Tarastia ja muita suuria humanisteja tarvitaan entistä kipeämmin. Sellainen on myös Risto Pelkonen: ”Kirjallisuus ja muut taiteet auttavat ymmärtämään, mitä on kärsimys, ja avaavat tien hyvyyden etsimisen eetokseen. […] Uskon, että ne pärjäävät, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa. Heillä on asioita, jotka pitävät hengissä, muutakin kuin tämä meille tässä näkyvä. […] Nykyään puhutaan hyvin paljon liikunnan tärkeydestä ja oikein puhutaankin, mutta kulttuurin merkityksestä liian vähän. Filosofeilla, taiteilijoilla ja yhteiskuntatieteilijöillä pitäisi juuri nyt olla näkyvämpi sija painetussa ja sähköisessä mediassa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ja melkein minkä tahansa alan asiantuntijuus edellyttää reaktiokyvyn lisäksi monipuolista ajattelua. Syvyyttä eikä vain pintakuohua.” (Parnasso ja Suomen Kuvalehti 2021.)

Odottaa sopii, milloin Kemppinen ja Liikkanen ottavat kantaa eriarvoistumiseen, köyhyyden kasvuun, ja yliopistojen armottomaan menoon. Sekä humanistien ja työttömien kohteluun ja omaishoitajien osaan, jossa kaikkia ihmisoikeuksia loukataan räikeästi. – Liikkasen blogista ja siinä käytetyistä toistosta, suggestiosta ym. psykiatrin keinoista minulla on työn alla tutkimus.

 

Voiko joku olla hyvä professori olematta hyvä ihminen?

On monta syytä lukea Eero Tarastin muistelmat. Yliopistopolitiikka se vasta mielenkiintoista on. Ja tärkeää.

 

 

 

Lähteet

 

Jyväskylän Kevät 2021. https://jyvaskylankevat2021.blogspot.com/

Jyväskylän Syksy 2021. https://jyvaskylansyksy2021.blogspot.com/2021/08/jyvaskylan-syksy-2021-webinaarisarja.html 

Suvi Kerttula: Paavo Haavikon poikkeuksellista elämää värittivät yksityiselämän käänteet – viimeinen tragedia nähtiin vain hetki ennen kirjailijan kuolemaa. IS 23.9.2021

Eero Tarasti: Moi ja Soi – Muistelmat. 644 sivua, kuvitettu, nuotteja. Helsinki 2021: Teos.

 

 

+1
katriinakajannes
Sosialidemokraatit Jyväskylä

Kansannainen, kirjallisuuden dosentti, pitkän linjan tieteentekijä
Lempinimet Kaiju, Kaijukka
Kuva Osmo Hänninen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu