Kiitos elämästä, isä
Onko Suomi äärimmäinen vastakohta järnefeltiläisyydelle ja muullekin sosialidemokratialle? Ovat näämmä joukolla päättäneet ottaa kaiken irti ”elämä on sota, kilpailu, vallantahto ja minäminäminä” -epigeeneistä ja vastaavista animaalisista taistelugeeneistä.
Suomalainen havahtuu, kun puheeksi tulee sota ja pääsee syömään vanikkaa katsomalla sotaleffoja ja -dokkareita ja riitelemällä Tuntemattomasta sotilaasta. Suurin on se jonka isä ja isoisä tappoivat eniten vihollisia. Ryssän puutteessa kotimaisetkin viholliset kelpaavat tappajalle sankarimainetta ja mahtiasemaa luoviksi tapetuiksi.
Sellaiset isät ja isoisät jälkeläisineen pääsevät jopa professoreiksi, kirkkoherroiksi, kirjallisuushistoriaan ja muuten vaan kaapin päälle. He killuvat rahan ja vallan huippuasemissa, saavat virkoja, (apu)rahoitusta, nimeä ja palstaa, orjia ja palvojia. Tappovoitot vaihtuvat hivenen peitellymmiksi tapposaavutuksi vaihtoehdottomuuden maassa, joka hyväksyy suurtyöttömyyden, pitenevät leipäjonot ja hyvinvoivien hyvinvoinnin maksatettavaksi getotetuilla vanhuksilla ja orja-vanki-omaishoitsuilla. Se se on huippuosaavaa sankaruutta, sellainen ihanteenmuodostus ja sen muuttaminen rahaksi, viroiksi ja asemiksi.
Isä päätti sotaan mennessä, ettei ihmistä sielläkään surmaa, eikä surmannut. Hän oli järnefeltiläinen sosialidemokraatti. Geenejä ja epigeenejä on sellaisiakin.

”Isä päätti sotaan mennessä, ettei ihmistä sielläkään surmaa, eikä surmannut.”
Isäsi tuli eläväänä takaisin sodasta, vai?
Muut miehet tappelivat isäsikin puolesta?
Ilmoita asiaton viesti
Isäni teki vuosia rintamalla paperitöitä. Ehkä voisi sanoa, että toistenkin puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Monilla miehillä oli sodassa rohkeus olla surmaamatta ja noudattaa omantuntonsa ohjeita ja Kristuksen sanoja sekä kertoa siitä jo etukäteen niille joille kuului kertoa se. Heihin kuului isänikin.
Heille järjestettiin tehtäviä, joissa he auttoivat isänmaata.
Oli myös niitä, jotka eivät pystyneet vakaumuksensa vuoksi rintamalle. Heille järjestettiin työtä monessa paikassa, kuten tehtaissa, esimerkiksi paperitehtaassa.
Mielenkiintoista, että näiden lapsista en ole huomannut kenenkään kertoneen tätä. Tosin minulle on siitä puhunut kulissien takana jokunen huomattuaan kirjoituksiani asiasta. Vaikka hän olisi aika nimekäs toimittaja, ei hän halua kirjoittaa omasta isästään julkisesti.
Vielä tänään on lukemattomia ihmisiä, joille jokainen on yhtä arvokas, oli sitten minkä värinen ja mistä kansasta tahansa.
On joka kerta yllätys, että jotkut katsovat asiakseen epäillä pasifistien jo vuosikymmeniä sitten kuoltua heidän vakaumustaan, rehellisyyttään ja luotettavuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksihän meillä on historiasta ja kaikesta siihen kuuluvasta sellainen kuva kuin on.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedemiehenä en usko asioihin vaan selvittelen niitä tietopohjaisesti ja tieteen menetelmin.
Sota on kaoottista ja tilanteet nopeasti vaihtuvia ja muutenkin erilaisia eri puolilla, samoin päättäjät ja heidän kohteensa.
Yhteiskunnalla on aina yksilöistä monenlaista tietoa. Mielipiteistä, kannanotoista, asenteista, toiminnasta, yhteyksistä. Niitä on myös monesti kirjattu kootusti, vaikka se on kiellettyä.
Joissakin tapauksissa ihmistä pidettiin yhteiskunnalle vaarallisena, toisissa luotettavana. Tämä vaikutti häntä koskeviin päätöksiin.
Usein päätökset kuitenkin perustuivat käsityksiin, eivät faktoihin. Tuomiot ja rangaistukset olivat aika sattumanvaraisia ja senhetkisen tilanteen ja tunnelman sanelemia. Oli ylläpidettävä joukkojen taistelu”moraalia”.
On eri juttu jos joku jo ennen sotaa tai sen alkaessa on valmis vaativiinkin tehtäviin mutta ei surmaamiseen, ja jos joku kesken tilanteitten pakenee ja on ehkä sitä ennen puhunut myönteisiä ns. vihollisesta ja kielteisiä omasta maasta ja sen sodankäynnistä.
Jo kansalaissodassa tai sen jälki”selvityksissä” mustat eli ns. valkoiset tekivät ratkaisuja vihan, puolueellisuuden, laittomuuden ja rankaisuhalun vallassa. Usein myös päissään tai huumeissa. Meni siinä henki joskus omiltakin, esim. Toivo Kuulalta.
Kaunokirjallisuus kuvaa tällaisia asioita. Väinö Linnan kirjoja monet siinä kuvattuja asioita itse todistaneet pitävät luotettavina. Vaikka en ole Linnan suuri ihailija, niin on totta että moni on niistä nähnyt asioita ja tapahtumien syitä. Miksi esim. Halmeelle kävi niin kuin kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuutta, ei tutkimusta. Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian toinen osa on historiallisesti heikoin. Linnan kuvaa asioita värittyneesti ja kaiken lisäksi väärin mm. nostamalla torpparit punakaartin keskiöön. Jokainen vähääkään asiaan perehtynyt tietää, että punakaartien taistelijoiden joukossa torpparit olivat pieni vähemmistö.
Ilmoita asiaton viesti
Yhä uudelleen yllättyy pasifismin herättämästä vihasta.
Autuaita ovat rauhantekijät. Tai pasifistit, kuten Pentti Saarikoski suomensi sen.
Kristus, Albert Einstein ja Mahatma Gandhi kuuluvat heihin.
En ole nähnyt pasifistin syyttelevän sotineita.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallinen syytös pasifistia kohtaan alkaa kysymyksellä: Jos kaikki olisivat pasifisteja…
Yksinkertainen vastaus voisi olla tämä:
Jos kaikki olisivat pasifisteja, ei sotia olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Isäni ei tehnyt mitään, mitä täytyisi puolustella tai selitellä.
Koska edellä kysyttiin, mitä hän ajatteli, kerron ihan lyhyesti, mitä hän teki, koska siitä näkyvät hänen ajatuksensa.
Isänisä perhekuntineen muutti Keski-Suomeen työn perässä Pohjois-Karjalasta, jossa sukujuuret olivat. Isäni setä oli kyläpoliisina Laukaassa ja rakensi siellä perheelleen talon Kuusaankosken lähelle.
Isoisä kuoli melko nuorena työperäiseen ns. lentävään keuhkotautiin, niin nuorena että vain vanhin lapsi etäisesti muisti hänet. Hän oli heikentynyt sen ajan työoloissa mm. räjäyttäjänä rautatietöissä.
Perhe joutui sen jälkeen asumaan Mäki-Matin ns. Riihessä eli kaikkein köyhimpien asuinpaikassa. Leskiäidin palkka raskaasta saunottajan työstä oli mitätön.
Isä sai suoritetuksi kansakoulun, vissiinkin juuri ja juuri.
Hän ei ollut katkera eikä valitellut vaikeita vuosia. Mutta Työläisopiskelija-lehteen hän myöhemmin kirjoitteli jutuissaan joskus niistäkin. Pakinassa Opettajan housut hän kertoi saaneensa koululaisena pilkkahuutoja: ”Sauna-Mantin pojalla on opettajan housut”. Juttu jatkui kertomuksella hänen oppivuosistaan ja siitä, miten hän itse valmistui opettajaksi ja työskenteli opettajana.
Sodasta ei lapsuudessani kuullut puhuttavan juuri mitään. En kuullut kenenkään sanovan venäläisistä mitään pahaa. Sen sijaan saksalaisista sanottiin, että jo heidän kielensä oli kuin koiran haukuntaa.
Sodasta palanneet rakensivat innokkaasti maata. Moni rakensi myös omakotitalon tai kesämökin, kuten isäkin. Hän kävi työssä, hoiti perhettään ja harrasti monenlaista. Mm. eri urheilulajeja ja oli uimavalmentaja. Hän osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan. Vapaa-aikoina hän osallistui erilaisiin rientoihin, mm. käynteihin Taaborin vuoren teatteriesityksissä, olympialaisissa ja Helsingissä kuvataidekursseihin, joissa esiintyi mm. Wäinö Aaltonen. Hän meni aina paikalle, jos joku kirjailija puhui julkisesti.
Isällä oli sammumaton tiedonjano. Hän luki monia tieteitä ja aloja, ja kaikkien maitten ja kausien kaunokirjallisuutta ja myös osti paljon kirjoja ja äänilevyjä. Ajan oloissa oli saavutus, että hän valmistui teknikoksi, ja myöhemmin Hämeenlinnan seminaarista metallityön opettajaksi. Seminaarivuosina hän kirjoitti esitelmiä ja muita harjoituksia kurssikavereille, joista ei ollut siihen.
Mitenkähän aika riitti kaikkeen. Lomillaan hän suoritti kesäyliopistossa monia arvosanoja, mm. kasvatusopista ja erityiskasvatusopista.
Isäni oli hyvin isänmaallinen. Hän poltti joka vuosi itsenäisyyspäivänä kynttilöitä. Hän luki paljon isänmaallista lyriikkaa ja proosaa, kuten kaikkea muutakin kirjallisuutta.
—
Lassi Nummen runo kokoelmasta Linna vedessä (Otava 1975: Helsinki):
Kunnian saakoon hän, joka taistellen puolusti maataan,
mies sekä nainen. Ja kunnian saakoon mies sekä nainen
rauhan töistään. Hän levätköön sukupolvien muiston
tarhassa, olkoon tietty tai tuntematon lepopaikka.
Ei ele korskea, vaan sana hiljainen muistonsa siunaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko Suomi äärimmäinen vastakohta järnefeltiläisyydelle ja muullekin sosialidemokratialle?”
Ei kai ”järnefeltiläisyydellä”, mikä lienee blogistin oma termi, ole mitään tekemistä sosialidemokratian kanssa?
Jos nimittäin tarkoitetaan mm. Elisabeth, Arvid ja Aino Järnefeltin harjoittamaa tolstoilaisuutta. Tolstoilaisuudeksi nimitetään kirjailija Leo Tolstoin mukaan periytyvää ajattelua. Siinä korostuvat yksinkertaiset elämäntavat ja lähimmäisenrakkaus. Myös avoin arvostelu yhteiskuntalaitoksia kohtaan, väkivallan tuomitseminen sekä sodan ja vihan vastustaminen ovat keskeisiä osia tolstoilaisuudessa.
Kun tiedetään, että esim. Aino Järnefelt (Sibelius) oli poliittisesti lähinnä oikeistolainen, liittäminen sosialidemokratiaan on outoa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen tolstoilaisuus on enimmäkseen järnefeltiläisyyttä. Arvid Järnefelt oli meillä sen merkittävin edustaja ja lukemattomien ihmisten esikuva eri asioissa. Varmaan syystäkin. Hän arvosti yhteistyötä, yhdenvertaisuutta ja yhteisvastuuta. Ajan ääriliikkeitä hän vierasti.
Pasifistina Järnefelt pyrki kaikin tavoin estämään kansalaissodan ja joutui myöhemmin oikeudessa tuomituksi ns. kirkkopuheistaan.
Huolimatta pasifismistaan Järnefelt oli kaikkien tärkeimpien tahojen ihailema vakaumuksen mies.
Hänen toimintaansa yhteistyössä sosialidemokraattisen työväenliikkeen kanssa ei tänään tunneta. Miksihän? Hän saikin TY:n kunniajäsenyyden.
Kaikki Järnefeltin teokset ovat kiinnostavia, samoin hänen tyttärensä muistelmat ja Järnefelt-tutkimus.
Pidän Järnefeltin tuotantoa ikäni lukeneena ja suurimman osan ikääni tutkijan otteella sitä, sen taustoja ja aatteellisuutta selvitelleenä Suomen kirjallisuuden yhtenä ylivertaisena huippuna. Tässä vanha pikku juttuni eräästä häntä koskevasta laajasta tutkimuksesta: https://agricolaverkko.fi/review/arvid-jarnefeltia-etsimassa/
Ilmoita asiaton viesti
Sekä Arvid että Aino omaksuivat tolstoilaisuuden äidiltään Elisabeth Järnefeltiltä, jonka vanhemmat olivat vapaaherra, kenraalimajuri Konstantin Clodt ja Catharina Vigné.
Ketään em. henkilöä ei voi luonnehtia ”sosialidemokraatiksi”.
Ilmoita asiaton viesti