Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma hallitusohjelmaan?
Haluatko tietää, mitä on kulttuurihyvinvointi? Tarjolla on aiheesta uunituore luento. Yliopistotutkija Kai Lehikoinen välittää alan merkitykset, annin ja uudet tutkimustulokset. Hän esittelee havainnollisesti myös taiteen talous- ja terveyshyödyt.
Lehikoinen esittää, että taidealan osuus valtion budjetista on 0,8 %. Sen sijaan sen osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä ja kulutuksesta on 3-5 %.
Kyseessä on Terveys-teemaisen Jyväskylän Kevään 2023 päätösluento. Tapahtumaa järjestää vuosittain Lassi Nummen nimikkoseura. https://www.youtube.com/watch?v=SBQXFlzefhM
Kulttuurihyvinvointi on esillä myös ArtWell -hankkeen päättöseminaarissa Musiikkitalolla tiistaina 18.4. Tilaisuus, joka keskittyy kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin, on seurattavissa myös striimattuna. Lisätietoa tästä linkistä:
https://www.uniarts.fi/tapahtumat/kulttuurihyvinvointitoiminnan-taloudellinen-arviointi-seminaari/
Kulttuurihyvinvoinnista on keskusteltu laajasti äskettäin päättyneessä OKM:n ja STM:n Taiku3-yhteistyöryhmässä, jossa Kai Lehikoinen oli mukana. Sen loppuraportti on nyt julkaistu ja löytyy valtioneuvoston julkaisusarjasta: Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmä Taiku3 : Yhteenveto toimikaudesta 9.4.2020–15.2.2023 – Valto (valtioneuvosto.fi)
Lisäksi on vastikään julkaistu OKM:n asettaman selvitystyöryhmän raportti Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää. Selvityshenkilöinä toimivat Jouni Backman, Liisa Hyssälä ja Antti Kivelä. Työryhmän sihteeristöön kuuluivat Johanna Vuolasto ja Laura Norppa sekä Sari Virta OKM:n nuorisopolitiikan- ja liikunnan vastuualueelta. Selvityksessä esitetään toimenpiteitä, joilla kulttuuri ja liikunta saadaan entistä vaikuttavammin osaksi hyvinvointipolitiikkaa. Raportti on luettavissa täältä:
Olisi hyvä saada kulttuurihyvinvoinnin näkökulmaa mukaan uuteen hallitusohjelmaan. Lisäksi kulttuurihyvinvoinnin on määrä toteutua kunnissa uuden kuntien kulttuuritoimintalain hengessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166
Tätä kaikkien suomalaisten yhteistä asiaa ovat edistäneet monet toimijat yhdessä. Tärkeimpiin niistä kuuluu Jyväskylän Kevään yhteistyökumppani Taideyliopisto.
Jaana Erkkilä-Hill on Taideyliopiston vararehtori
Kiitos hänelle monivuotisesta yhteistyöstä Lassi Nummen nimikkoseuran ja sen toteuttamien Jyväskylän Kevään ja Jyväskylän Syksyn kanssa. Hän on kirjoittanut useisiin yhdistyksen kokoamiin kirjoihin.
Tästä kirjasta on puhe kommentissa:
Laaja Taideyliopisto on lunastanut paikkansa akateemisessa maailmassa.
Sillä on myös merkittävää tieteidenvälistä yhteistyötä eri alojen kanssa.
Taideyliopisto on (Lassi Nummen nimikkoseuran tavoin) kiinnostunut mahdollisuudesta selvittää ja osoittaa yhteistyössä lääketieteen kanssa kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin luonnetta, asemaa ja vaikutuksia.
Lassi Nummen seuran vaikuttajissa onkin ollut nimekkäitä lääkäreitä, jotka ovat myös osallistuneet seminaareihimme ja julkaisuihimme. Eräässä toimittamassani kirjassa (”Missä mennään”, katso kuva blogijutusta) oli kaksikin erikoislääkäriä mukana. Toinen kirjoitti asiantuntijana mobbaamisesta ja toinen meillä vähän tunnetusta aiheesta, antroposofisen lääketieteen asemasta meillä ja muualla.
Kumpaakin aihetta – mobbaamista, ja vaihtoehtoista, laajennettua lääketiedettä – olisi syytä esitellä laajasti kirjoituksissa ja kirjoissa. Ne ovat erityisen ajankohtaisia kysymyksiä. Nämä asiat olisi syytä käsitellä joskus myös rinnakkain ja sisäkkäin. Niin paljon ivaa, raivoa ja mobbaamista saa laajennettu lääketiede osakseen Suomessa. Myös lääkärien taholta. Lääkärit kertovat julkisesti, että he raivoavat toisilleen omalla suljetulla foorumillaan. Mutta merkillistä kyllä samaa tyyliä on aika tavalla ollut viime aikoina eräillä heistä myös kaikille avoimilla areenoilla.
Arkkiatri Risto Pelkonen julkaisi eräässä toimittamassani kirjassa hienon kirjoituksen ystävästään Lassi Nummesta. Lassi Nummi oli aikoinaan Uuden Suomen kulttuuritoimittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Kai Lehikoinen mainitsee luennossaan, taide voi olla parantavaa.
Kulttuuri on tervettä tai sairasta. Erich Fromm rinnastaa tässä suhteessa ihmisen ja kulttuurin/yhteiskunnan toisiinsa. Kummassakin on terveyttä tai sairautta, tai molempia.
Laajannetussa lääketieteessä taide ja kulttuuri otetaan monipuolisesti huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Antroposofinen lääke”tiede” ei lähtökohtaisesti ole tiedettä sillä se ei perustu tutkittuun tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
Alan edustajat Suomessa ovat valmistuneet lääkäreiksi, sitten erikoislääkäreiksi ja sitten jatkaneet opintoja pitkään Keski-Euroopassa.
Laajennettua lääketiedettä on eri maanosissa ja maissa. Sillä on yliopistoissa oppituoleja, sillä on sairaaloita jne. Korkean tiedetason Sveitsissä sillä on sama asema yhteiskunnassa kuin muulla lääketieteellä. Jo vuosia sitten sitä käyttävät asiakkaat saivat yhteiskunnalta samat tuet kuin muun lääketieteen palveluja käyttävät. Ihan tieteellisten tutkimusten pohjalta tämä ratkaisu tehtiin Sveitsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ne aspektit jotka metodeissa toimivat voi todentaa tieteellisesti ja tuoda osaksi tavallista lääketiedettä.
Ei ole tarvetta rinnakkaiselle hoitosysteemille jolle jotenkin pätisi eri säännöt.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset eivät kaikki halua koneiston osasiksi. Moni ei halua tarpeettomia ja haitallisia lääkkeitä.
Hoitovirheisiin kuolee ihmisiä vuosittain enemmän kuin liikenteessä. Ei koske laajennettua lääketiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Yritystukien hyödyllisyydestä/hyödyttömyydestä talouden näkökulmasta ei vaikuta olevan hirveän hyvää konsensusta, vaan asiantuntijat vaikuttavat olevan sitä mieltä että osa tuista on hyödyllisiä, toiset taas eivät. Etenkin tutkimus- ja kehitystuet vaikuttavat olevan hyödyllisiä mutta muiden osalta näyttö on rajallista tai ristiriitaista (minun tietoni mukaan, jos joku täällä on aiheeseen perehtynyt niin saa korjata).
Olisin varovainen rahoituksen lisäämisessä vajaan näytön perusteella; onko tutkittua tietoa siitä että taiteeseen investoitu miljardi tuo yli miljardin takaisin verotuloina? Onko eri taidealojen välillä eroja vaikuttavuudessa?
Esim. vientialoilla päästään samaan ja parempaankin julkisen investoinnin ja BKT-osuuden suhteeseen. Miksi juuri taidealoille tulisi kohdistaa tukia kun yritystukia yleisesti tulisi ennemminkin leikata? (Toki taidealalla on myös ei-yritystoimijoita mutta nämä ovat nähdäkseni vielä huonompia talouden näkökulmasta).
Ilmoita asiaton viesti
Taide/kulttuuri on ihmisoikeus. Mutta voihan vissiin ajatella, että miksi tukea ihmisiä, kun koneet ovat tehokkaita eivätkä vaadi palkkaa, lomia eivätkä taidetta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi oletat että taide ei voisi pärjätä markkinaehtoisesti? Kuitenkin sille on iso kysyntä, melkein kaikki kuluttavat jotakin. Sarjoja, elokuvia, musiikkia, pelejä, kaikki ovat erittäin suosittuja ja myös tuottavia.
Ja en siis sanonut että taiteen tukeminen olisi lopetettava vaan että sen vaikuttavuudesta pitää tehdä luotettavia arvioita ja myös eri taidemuotojen välillä vaikuttavuus voi vaihdella.
Esimerkiksi videopelit joka on hyvin suosittu ja tuottava taidemuoto saavat hyvin vähän tukea. Uudet taidemuodot kärsivät ja vanhoja ylläpidetään keinotekoisesti nykyisellä mallilla.
Jos taide on niin tuottavaa kuin annat ymmärtää niin sittenhän sitä kannattaa tukea. Luultavasti se on jonkin sortin nurinpäin-U-käyrä, mikä on optimaalinen tuen määrä.
Kuitenkin vain valtion investointi/BKT suhde ei ole paras mittari.
Ilmoita asiaton viesti
Taidealan mittareita, etuja, tuottavuutta ja mittaamisen haasteita arvioidaan tänään seminaarissa Taideyliopistossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä linkki striimaukseen, josta näet seminaarin maksutta suorana lähetyksenä.
Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -seminaari 18.4. klo 9.30-14.45
Ajankohtainen, jokaista koskettava aihe.
Minkä kannan hallitus ottaa? Onko kulttuuri jokaiselle kuuluva ihmisoikeus vai luksuspalvelua? – Taidealan osuus valtion budjetista on 0,8 %. Sen sijaan sen osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä ja kulutuksesta on 3-5 %.
https://www.uniarts.fi/tapahtumat/kulttuurihyvinvointitoiminnan-taloudellinen-arviointi-seminaari/
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin streamin. Isoin pointti taisi olla ettei tietoa ole. Ei vain taloudellisista vaikutuksista, vaan myös hyvinvointihyödyistä puuttui vaikuttavuusarviointi ja tutkimustieto.
Pitäisi siis investoida johonkin joka ei edes välttämättä toimi, vaikka ei edes haettaisi euroja vaan hyvinvointia.
Toisekseen keskustelussa käsiteltiin kulttuuria minusta hyvin kapea-alaisesti. Esimerkiksi elokuvia, sarjoja ja videopelejä ei käsitelty lainkaan vaikka monille ihmisille ne antavat samankaltaisia kokemuksia kuin vaikka teatteri. Niistä voi siis ehkä koitua myös samanlaista hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti