Lukutaito ja Suomen kirjallisuuden tutkimus tänään ja huomenna

Jonimatti Joutsijärven teos Mirkka Rekolasta on valittu vuoden tiedekirjaksi. Suomen tiedekustantajien liitto ry nosti näin esille paitsi yhden teoksen, myös Suomen kirjallisuuden sekä sen tutkimuksen arvon ja merkityksen.

 

Suuri määrä kirjailijoita ja muita kirjallisuuden kentän kohteita odottaa analysointia. Mitään kautta, suuntausta ja ryhmittymää ei ole kartoitettu tyhjentävästi. Tämä koskee vaikkapa Turun ja Helsingin romantiikkaa, symbolismista, modernismia ja postmodernismia. Niistä tarvitaan uusia ja uudenlaisia tulkintoja. Kas kun kaikki kirjallisuus ei ole skifiä.

 

 

Samaan aikaan Tampereella

 

Pispala ja sen kirjasto jatkaa toimintaansa ja tapahtumiaan, joita on vauvoille, koululaisille, työikäisille ja vanhuksille – kaiken ikäisille.  Pispalan Tahmelan lastenkirjaston Sanataidearkkuun ilmestyi juuri ohjeet muotorunon tekemiseksi. Muotoruno kirjoitetaan tavallisesta poikkeavaan muotoon, olkoon se vaikka tähti, Suomi tai kukkanen. Tai sydän.

 

Tahmelan huvilalla on heti pääsiäisen jälkeen Lasten lauantai, johon kuuluvat Nallesairaala, Sanataidetyöpaja, Prinsessa leikittää, Dali-koira -kirjan julkkarit ja näyttelyn avajaiset.

 

Pispalan kirjasto ja Tahmelan huvilan runsas tapahtumatarjonta ovat pääosin yhdistys- ja muun vapaaehtoistyön aikaansaamaa. Jyväskylässäkin kulttuuriyhdistykset tekevät monipuolista työtä.

 

 

Tämä kuva oli tunnus Jyväskylässä eräänä Minna Canthin päivänä olleelle keskustelutilaisuudelle.

 

 

Samaan aikaan ja jo paljon aikaisemmin lukutaito- ja kirja-Jyväskylässä

 

Jyväskylä syntyi suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohdaksi, jonka opettajaseminaari levitti maahan kirja- ja sivistysaatetta.

 

Kasvatusopillinen korkeakoulu jatkoi opettajaseminaarin hengessä. Koulutuksen tutkimuslaitos avaa ja kehittää nykyisin näkymiä koulutuksen eri ilmiöihin. Siellä tunnetaan myös lukutaidon tilanne. Hyvä lukutaito auttaa hankkimaan tietoa ja ymmärtämään, ja se on yhdenvertaisen sivistysyhteiskunnan perustelijöitä. Kansallinen lukutaitostrategia edellyttää työtä taidon lujittamiseksi ja monilukutaidon vahvistamista. Mutta miten se tapahtuu?

 

Suomen Ateenassa rakastetaan kirjoja. Ihmiset ovat taistelleen menestyksekkäästi kirjastojen puolesta, samoin neljä yhdistystä, joiden puheenjohtaja olen ollut. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto lupasi julkisesti minulle heti ensimmäisenä päivänä tultuaan valituksi virkaan, että hänen kaudellaan ei kirjastoja lakkauteta.

 

Jyväskyläläislähtöinen postmodernisti, lyyrikko ja prosaisti Harry Forsblom kirjoitti kaupungin kohtumaisesta sijainnista, jolla on etunsa. Keskellä on hyvä olla. Sinne virtaa ideoita ja ihmisiä. Forsblom väitteli postmodernismista loistavasti Jyväskylässä, ja hänen postmodernismistaan on julkaistu samassa kaupungissa tutkimusta.

 

Jyväskylän kehittäminen kirjakaupungiksi jatkuu. Perjantaina on avoin verkkotilaisuus Lukutaito, jossa keskustelevat yliopistotutkija, FT Kaisa Leino, yliopistonopettaja Miguel Lopéz Sánchez  ja tohtoriopiskelija Eliisa Lintukorpi, kaikki Jyväskylän yliopistosta. Tässä Zoom-linkki Jyväskylän Kevään webinaariin: https://us06web.zoom.us/j/83233625979

 

Lassi Nummen nimikkoseura, Jyväskylässä kotiaan pitävä kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys, järjestää nyt 12. kerran Jyväskylän Kevään yhteistyössä yliopistojen ja monien muiden tahojen kanssa. Lukutaito on kaikkien yhteinen asia. Nimikko Lassi Nummi, Uuden Suomen kulttuuritoimittaja, puhui ja kirjoitti lukemisesta, kirjasta ja kirjallisuudentutkimuksesta, ja ensimmäinen väitöskirja hänen tuotannostaan hyväksyttiin Jyväskylässä. Lassi Nummen säveltäjäveli Seppo muuten oli yksi Jyväskylän Kesän kolmesta perustajasta.

 

Lassi Nummi tutkijansa 5-kymppisillä.
katriinakajannes
Sitoutumaton Jyväskylä

Kansannainen, kirjallisuuden dosentti, pitkän linjan tieteentekijä
Lempinimet Kaiju, Kaijukka

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu