Olkaamme siis suomalaisia? Kenen eduksi paras suomalaisuudessa tuhotaan?

Lokoista eläkettä nauttiva virka- ja valtaeliitti pani toimissaan matalaksi sen, mikä suomalaisuudessa on arvokkainta, ja heidän seuraajansa jatkavat yhtä kovalla kädellä.

 

Huumeet, kouluampumiset, työelämän heikennykset ja roskamedia ovat amerikkalaista hyvinvoinnin saattohoitoa.

 

Luottamuksen, yhteistyön ja yhdenvertaisuuden tilalle tulivat röyhkeä valtapolitiikka ja toisten nujertaminen.

 

Kulttuuriheerokseksi nousivat doupattu kilpaurheilija ja Roope Ankka. Sivistys korvattiin vallan- ja omistuksenkeskityksen antamin välinein eli simputtavalla medialla, toisinajattelijoita kivittämällä ja julkisuudesta eliminoimalla, totaalisella pakkodigitalisaatiolla ja lukutaidon heikennyksellä.   Sivistysyliopiston raunioille pykätty rahakeskinen yliopisto on tässä uudistuksessa tehokas toimija.

 

 

Olkaamme siis amerikkalaisia, päätti eliitti ja siihen kinuavat

 

Maa, joka rakennettiin yhteistyöllä oman kielen, kirjallisuuden ja musiikin varaan ja joka puolusti niitä vuosisatoja sodassa ja rauhassa, ryöstettiin. Aarteitten sijaan otettiin yksi kieli eli amerikanenglanti, yksi mieli eli härski, kilpaileva mammonanpalvonta ja lukutaidon sijaan digilaitteet ja lukutaidottomuus.

 

Eläköitynyt ja nyt vallassa oleva eliitti ovat ensimmäiset sukupolvet, jotka jättävät lapsille ja nuorille maan huonompana kuin itse vastaanotti sen. Eliitti ryöstää lapsilta ja vanhuksilta ja tekee kaikkensa, että heillä ei ole sananvaltaa edes omissa asioissaan. Heidät esitetään tahdottomina nukkeina, joiden ylläpito tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

 

 

Kun lapselle annetaan kirjan sijasta kivi

 

Lukutaidon heikennys ei ole sattumaa eikä taivaallista johdatusta. Se on tekemällä tehtyä ja tarkoitettua.

 

Kehitys alkoi viitisentoista vuotta sitten eli aikana, jona kirjallisuuden ja erityisesti oman maan kirjallisuuden tuntimäärä oli Euroopan häntäpäässä. Silloin kokoomus- ja keskustavaikuttajat yliopistoissa ja muualla panivat ison myllyn jauhamaan päämääränä kirjaton, digitalisoitu koulu. Heillä oli jo kulissien takainen valta yliopistoissa rehtorein, dekaanein, tiedekuntasihteerein, neuvostoin, hallituksin jne.

 

Ns. pienet oppiaineet pantiin kilpailemaan keskenään eli ns. yhteistyöhön. Yhteistyötarjousten hunajainen myrkky puri ja puree, troijanhevoseen kätketty sakki jatkaa sammonryöstöä. ”Du liebes Kind, komm geh mit mir” – maanittelee Goethen Erlkönig. ”Pienin meistä uhrataan”, Lassi Nummi siteerasi Viljo Kajavan runoa luennollaan Jyväskylässä. Hän ja Paavo Haavikko, lukuisat yliopistomiehet ja kaikki muut pyydetyt allekirjoittivat kansalaisadressin, joka pyysi humanistiselta tiedekunnalta kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen perustamista.

 

Sieltä otetaan mistä helpoimmalla saadaan. Lapsilta, vanuksilta ja sivistykseltä. Taideaineiden yhteiset opinnot tekevät hallaa asiantuntijuudelle. Hannu Taanila varoitti jo hyvän aikaa sitten harrastuspohjaisuuden rynnimisestä kirjallisuuden- ja kielenopetukseen kouluissa ja yliopistoissa tapahtumassa, jota olin järjestämässä toisten kanssa. Rooman kirjallisuus, kreikka ja latina olivat lahtipenkillä ensimmäiset, sitten kotimainen kirjallisuus sai sarjatulta.

 

 

 

 

Postmodernistin romaani

 

Johtavat kirjallisuuden professorit julistivat, että meillä ei ole eikä ole koskaan ollut kirjallisuuden postmodernismia. Sen keskisin aloittaja oli Harry Forsblom, jonka laaja postmodernismitutkimus on kotimaassa kaikkien aikojen parhaita väitöskirjoja.

 

 

Samat ja muut professorit julistivat myös, että ei ole keskisuomalaista eikä suomalaista kirjallisuutta, vaan kaikki on yhtä ja samaa. Se oli hurskas toivomus ja sodanjulistus, josta alkoi kotimaisen kirjallisuuden näivettäminen, riisto ja sen hurskas kurjuus.

 

Johtavan postmodernistimme ja merkittävimmän professorimme Eero Tarastin esikoisromaani kertoo Suomesta, jonka amerikkalaisuus ja atomisota ovat tuhonneet. Mutta koulu- ja yliopistopäättäjät ovat pitäneet huolta siitä, että harva lapsi ja nuori lukee suomalaista kaunokirjallisuutta, varsinkaan kokonaista romaania.

 

katriinakajannes
Sitoutumaton Jyväskylä

Kansannainen, kirjallisuuden dosentti, pitkän linjan tieteentekijä
Lempinimet Kaiju, Kaijukka

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu