Ehdotukseni kohti demokraattisempaa parlamentarismia
Olisiko nyt oikea aika pohtia uutta systeemiä ja siirtyä kauan kaipaamaani demokraattiseen parlamentarismiin eduskuntavaalien jälkeisessä toiminnassa.
Tarkoitan sitä, että Suomen hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntayhtymissä eli D´Hondin suhteellista vaalitapaa noudattaen. Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on toiminut maamme kaikissa kunnissa jo toistasataa vuotta, niin miksei se pelittäisi myös eduskunnassa?
Jos istuva hallitus olisi valittu viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien (2023) tuloksen perusteella, niin maamme 19 jäsenisessä hallituksessa olisi viisi kokoomukselaista ja perussuomalaista, neljä demaria, kaksi keskustan edustajaa sekä yksi jäsen vihreistä, vasemmistosta ja Rkp:sta. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi ehdotuksessani kokoomukselle.
Ministereiden salkkujako sovittaisiin ryhmien kesken. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet KD ja Liike Nyt.
Kuntapuolella tutuksi tulleet vaaliliitot eivät kuitenkaan olisi hallitusta muodostettaessa käytössä. Toki pienpuolueiden edustajat huomioitaisiin eduskunnan valiokuntia nimettäessä.
Mielestäni kaupunkilaisjärjen vastaista on, kun 5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 45,3 %:n osuudella (63 edustajaa) jää ilman.
Ehdotukseni ”punainen lanka” on, että päätösvaltaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet kansalaisilta eniten ääniä. Hallitusohjelma painottuisi heidän ohjelmiin, muita unohtamatta. Tämä on edellytys enemmistön saamiseksi ”Isossa Salissa”.
Ehdotukseni olisi mielestäni merkittävä askel kohti demokraattisempaa parlamentarismia, jolloin esimerkiksi kolmanneksi yltänyt puolue saisi edustuksen maamme hallitukseen, eikä yksittäinen pienpuolue vedättäisi neuvottelujen kulkua viime kuukausien tapaan.
En pahastu, vaikka Te – arvoisat kirjoittajakollegat – olette tekstistäni eri mieltä. Sehän on sitä kuuluisaa sananvapautta.
Pääsisikö tällainen hallituskoalitio yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta?
Ilmoita asiaton viesti
Miksei pääsisi? Kuten kerroin suomalaisissa peruskunnissa – ainakin suuremmissa – on kyetty hoitamaan asioita yhteisesti sovittujen linjojen mukaisesti. Toki päätökset eivät aina olleet kaikille pienryhmille myönteisiä.
Ollessani aikoinaan Jyväskylän suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana homma pelitti hyvin ja asioista – myös kaupungin budjetista ja tulevien vuosien toimintasuunnitelmasta – päästiin sopuun. Toki se ei ollut minun ansiota, vaan lähinnä muiden ryhmien vetäjien.
Myönnän, että Suomen valtion talousarvio ja muut haasteet ovat merkittävästi suuremmet ja vaikeammat toteuttaa, mutta luotan vanhaan sanontaan: ”Sopu sijaa antaa”. Oletko samaa mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Demareita ei tarvita hallituksessa.
Kökkö esitys.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi samaa mieltä. Tuskin yksikään heistä yltää eduskuntaan, joten ”Nou hätä”.
Ilmoita asiaton viesti
Substanssista voi keskustella suoraan ja välittömästi. Mitä järkeä edustajiin painottuvassa läpikäynnissä. Asiat jäävät laittamatta optimiin, vaikka maa muuten olisi sivistyssellainen.
Ilmoita asiaton viesti
Systeemi voisi olla jossain mielessä demokraattisempi, mutta ei se kyllä parlamentarismia demokratisoisi.
Parlamentarismilla tarkoitetaan sitä, että toimeenpanevan hallituksen on nautittava lakeja säätävän parlamentin luottamusta.
Hallitus on hallitus ja suuri valiokunta on suuri valiokunta. Nykyinen vallanjako on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittinen kenttä on kuitenkin niin leveä vasemmistosta oikeistoon, että kaikkien puolueiden hallitus ei pystyisi kovin selkeätä hallitusohjelmaa tuottamaan, puhumattakaan sitten yksittäisistä lakiesityksistä.
Kun eri ministeriöitä johdettaisiin ideologisesti erilaisten tai vastakkaisten henkilöiden toimesta maan hallinta muodostuisi riitaiseksi, lyhytjännitteiseksi ja osittain mahdottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitsemme suoran demokratian, sitovat kansanäänestykset ja poliitikkojen tehtävä olisi ainoastaan toteuttaa sitovien kansanäänestysten tulokset. Ei ajaa omia, ostettuja tai kiristettyjä agendojaan.
Nykyinen edustuksellinen demokratia on jälkeenjäänyt järjestelmä, joka ei toimi kansalaisten hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä viritelmä, kunhan puolueiden valtaa karsitaan suoralla demokratialla, jolloin kansalaiset halutessaan pääsisivät vaikuttamaan suoraan asioihin.
Ilmoita asiaton viesti