Hallituksen holtiton velanotto
Kun en ole enää Eduskunnan tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin. Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:
”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.
Tuleville vuosille pysyvät menolisäykset jättävät noin kahden miljardin euron vuotuisen hintalapun, jos myös hallituskaudella päätetyt säästöt huomioidaan.
Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.
Edellä kertomani ovat siis lainauksia HS:n sivulta. Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus on heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan. Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Onneksi nyt on uusi hallitus, jossa sekä pääministeri Petteri Orpo että valtiovarainministeri Riikka Purra ymmärtävät valtion taloudellisen tilan ja tiedostavat, että kansalaisten maksamia verovaroja tarvitaan muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.
”Onneksi nyt on uusi hallitus, jossa sekä pääministeri Petteri Orpo että valtiovarainministeri Riikka Purra ymmärtävät valtion taloudellisen tilan ja tiedostavat, että kansalaisten maksamia verovaroja tarvitaan muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.”
Näkyisipä tämä käytännössäkin…
Ilmoita asiaton viesti
Näkyy niin, että maksellaan edellisen hallituksen velkoja pois.
Jk. Kauko on ex-kansanedustaja ja oli eduskunnan ikäpuhemies. Nykyisin talousneuvos.
Ilmoita asiaton viesti
”Näkyy niin, että maksellaan edellisen hallituksen velkoja pois.”
Emävalhe.
Tiedän.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedän”
Emävalhe.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei kyllä pidä paikkansa, kun perjantaina julkaistun budjettikehyksen mukaan uusi hallitus ottaa lähes 40 mrd. lisää velkaa.
Toki velkaisuusaste ei välttämättä enää kasva, jos BKT kasvaa odotusten mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tulet näkemään, että lähivuosina nettovelan määrä vähenee, kun selvitään edellisen hallituksen töpeksinnästä. Näytti Marinin hallituksen motto olleen: ”Rahalla saa ja hevosella pääsee”.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkokin, mutta ei vielä tällä hallituskaudella. Vielä viimeisenkin vuoden nettolainanotto on 9 mrd. budjettikehyksessä. Kuten totesin, velkaisuusaste alkaa laskea bruttokansantuotteen noustessa. Ainakin jos uusia kriisejä ei nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Osa uudesta velasta käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin. Valtion velan kokonaissaldo (EDP-velka) ei nouse 40 mrd. €:lla vuonna 2024.
Esimerkiksi 1.4.2023 valtion velka oli noin 200 mrd. € ja se kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana noin 2 mrd. €.
Ilmoita asiaton viesti
Budjetin summat ovat nettolainanottoa.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion velka 30.6.2023 oli151,2 mrde eli 27 054 per suomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ja julkisyhteisöjen velka on yhteensä 74% BKT:sta eli noin 206 mrd.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165030/VM_2023_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Taulukko 2.
Taulukon mukaan julkisyhteisöiden velka kasvaisi 78 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja vakautuisi sen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kirjoitin Suomen valtion velan määrästä.
Ilmoita asiaton viesti
40 mrd.??
Ilmoita asiaton viesti
Budjettikehyksen mukaan n. 40 mrd. Hallituskaudella. Samaan aikaan markkinahintaisen bruttokansantuotteen pitäisi kasvaa noin 50 mrd.
Vuonna 2027 olisi valtiolla velkaa noin 195 mrd euroa eli 60% bruttokansantuotteesta. Ja julkisyhteisöillä olisi yhteensä velkaa noin 260 mrd. (78% kansantuotteesta)
Valitettavasti taulukon luvut päättyvät vuoteen 2025, joten jouduin hieman arvioimaan kaksi vuotta siitä eteenpäin.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165030/VM_2023_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkoitit hallituskautta niin ehkä on ok.
Ymmärsin kuitenkin niin että tässä on kyse vuoden -24 budjetista, ei koko hallituskaudesta. Tuo olisi ehkä ollut tarpeellista mainita luvun yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, mitä Hannu Kallonen tarkoitti, mutta budjettikehyksessä koko hallituskauden nettolainanotto on 40 mrd. euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo – käsitin, että puhut vuodesta 2024, et sanonut, että puhut koko hallitus kaudesta. Taisi Jocke Rantanen käsittää samalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tulet lähivuosina näkemään.
Ilmoita asiaton viesti
Olepa kuulolla ensi vuoden alusta, jolloin ”Purran eka budjetti” tulee voimaan.
Ilmoita asiaton viesti
”kansalaisten maksamia verovaroja tarvitaan muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.”
Eihän niitä korkoja veroilla makseta, veroja päinvastoin alennetaan.
Kyllä ne korot maksetaan uusilla veloilla ja ne uusien velkojen korot maksetaan taas uusilla veloilla jne.
Tässä pitää nyt vain ottaa huomioon että inflaatio pienentää tätä velanoton kuormittavuutta huomattavasti, niin että vaikka lisää velkaa otetaan, ei sen kokonaisvelan arvo siitä niin paljon nouse.
=====================
Ei ole edes varmaa olisiko valtion menojen maksaminen verottamalla kansalaisia, vaiko ottamalla velkaa, parempi, vaiko huonompi vaihtoehto.
Ekonomistien mielipiteet näyttävät olevan hyvin erilaisia, mutta VM näyttää nyt tulleen siihen johtopäätökseen että velan ottaminen on kannattavampaa kuin verottaminen, mitä päätöstä nyt sitten Purra ja Orpo yrittävät selittää politiikan kielellä kansalaisille.
Se selittäminen voi vain tuntua kansalaisista oudolta ja kummalliselta, kun ennen vaaleja uhottiin miten turmiollista se velanotto on ja miten se aiotaan lopettaa, kunhan vain suomalaiset valitsevat ”meidät” valtaa pitämään.
Suomalaiset valitsivat ”heidät” valatta pitämään ja siellä ne nyt on, valtaa pitämässä, mutta velkaa otetaan kuten aina ennenkin, VM:n ohjeiden mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion velkaantuneisuus on aivan liian suuri nykyisten kohoavien korkojen aikana. Hallitus toivottavasti onnistuu pienentämään Suomen valtion velkataakkaa. Tällä hetkellä veroja ei välttämättä kannata laskea. Valtion menoja täytyy vähentää monin erilaisin tavoin, sen on kohdistuttava moniin eri ryhmiin. On myös ajateltava tulevaisuutta ja miten Suomi pystyy lisämään omavaraisuuttaan. Tässä työssä maaseuutu voi osoittautua hyvinkin tärkeäksi. Esim. Ilkka Herlinillä on paljon ideoita tämän suhteen…
Ilmoita asiaton viesti
Tuupaisella tuota ikääkin on jo sen verran, että muistaa 90-uvun laman ja sen seuraukset. Marinin hallituksella oli kaksi vaihtoehtoa, toistaa 90-luvun laman virheet, olla ottamatta valtiolle velkaa, seurauksena konkurssiaalto jättityöttömyys ja kotien pakkohuutokaupat tai velkaannuttaa valtio, säästäen yritykset konkursseilta, estää jättityöttömyyden synty ja ihmiset saivat pitää työpaikkansa ja kotinsa, Marinin hallitus valitsi viisaasti tuon vaihtoehdon, Tuupainen oisi tietenkin valinnut toisin.
Ilmoita asiaton viesti
90-luvun lama?
Millä tuolloin olisi estetty jättityöttömyys?
Suomen -Venäjän kauppa tyssäsi kuin seinään.
Sen arvo oli 15-20 % viennistä.
Toinen syy taisi olla Mauno Koiviston, SDP, älytön talouspolitiikka, ns. Vahvan markan politiikka jonka seurauksena monet yritykset ottivat valuuttalainaa ja kun Suomen oli pakko devalvoida 30% niin nämä velalliset menivät komnkurssiin kun sekä velan päöäoma että koro´hyppäsivät yön yli 30%.
Mehän olimme kai ”päivän päässä konkurssista.
Olisiko pitänet keksiä tempputyötä vielä enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Olepa kuulolla ensi vuoden alusta, jolloin ”Purran eka budjetti” tulee voimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei meillä enää ole tarvetta laittaa pankkien taloutta eu kuntoon ja ajaa terveitä yrityksiä konkkaan. Koko 1990 luvun lama oli aivan täysin kotimaisten politiikkojen aiheuttama suuressa eu hurmoksessa.
Ilmoita asiaton viesti
En halua olla jälkiviisas, koskien 1990- luvun lamaa, joka oli todella vaikeata aikaa myös julkishallinnolle. Totesin sen paitsi omassa silloisessa virassani myös lukuisissa luottamustehtävissäni.
En halua viisastella myöskään Marinin ”osaamisella”, sillä eihän hänelle ole taloushallinnon kompetenssia, mutta hänen hallituksensa velanottoa minäkin ihmettelen. Kuten kirjoitin turhaa velkaa otettiin yli 10 mrde, jonka korkoja nykyhallitus joutuu hoitelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös korkomenot olleet Marinin kaudella n. 1 mrd/vuosi. Nyt kun niitä vanhoja nollakorkoisia lainoja uusitaan, niin korkomenot lähtee hyvinkin jyrkkään nousuun, taitaapa tulla vielä korkoa korolle ilmiö, kun niitäkin kuitataan velkarahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa Marinin hallituksen aikaisen velan korkomenot olivat noin 0,900 mrde/vuosi. Alhaisuus johtui siitäkin, että lainaa sai jopa ns. miinuskorolla. Nyt ja tulevaisuudessa korkoprosentti on nousussa.
Ilmoita asiaton viesti