HS vääristelee jälleen totuutta eläkeindeksistä
Tämän aamun (ke 7.2.2024) Helsingin Sanomien pääkirjoituksen tekstissä todettiin: ”Olisi poliittista pelkuruutta olla puuttumatta eläkkeisiin. Eläkkeiden indeksitarkistusten jäädyttäminen on ihan perusteltu ratkaisu, kun säästökohteita etsitään”.
Käsittämätöntä tekstiä. Eläkkeisiin puuttuminen ei säästä valtion tai kuntien menoja miltään osin. Siinä nimittäin kävisi täysin päinvastoin.
Olen usein ollut samaa mieltä Siilinjärveläisen kauppaneuvos Paavo Jauhiaisen kanssa 1,6 miljoonan suomalaisen eläkeläisen elinehtojen ”kurjistamiseen” liittyvistä asioista. Niin olen nytkin hänen kirjoittamastaan vastineesta HS:lle:
”Vuonna 2023 eläkemenot olivat 34,9 mrd euroa ja eläkkeensaajia oli runsas 1,6 miljoonaa (Lähde: ETK). Eli keskieläke oli alle 1 766 euroa/kk. Jos tänä vuonna eläkeindeksi olisi jäädytetty, eläkkeensaajat olisivat menettäneet keskimäärin 100 euroa/kk bruttona. Rajavero tuosta lisäyksestä on 40 % (Lähde: Veronmaksajain verolaskuri). Koko kansantalouteen sopeutettuna nuo luvut olisivat merkinneet sitä, että eläkkeensaajat olisivat menettäneet bruttotulona vajaat 2 mrd euroa, nettona 1,2 mrd euroa. Verottajan menetys olisi siten ollut noin 0,8 mrd. euroa.
Aikoinaan Suomalaisen työn liiton tekemien laskelmien mukaan jokainen 80 000 uutta euroa kansantaloudessa synnyttää yhden työpaikan. Eläkeläistalouksista siis 1,2 mrd euron menetys olisi johtanut nykylukujen mukaan vastaavan suuruiseen kansantalouden kysynnän supistumiseen ja siis noin 15 000 työpaikan menettämisen riskiin. Tämä kaikki taas johtaisi lisämiljardien lisäsäästötarpeeseen julkisessa taloudessa.” -Näin siis Paavo Jauhiainen.
Jahiainen ex-paikallispankin eläkeläisenä on täysin väärä onnimanni kommentoimaan yhtään mitään.
16 täysin kasvuttoman vuoden jälkeen maan talous on Jauhiaisenkin jälkeisesti täysin surkuhupaisa ja talouden pohjia odottava. Helppoheikki tämäkin kepukonkari Jauhiainen ajatuspieruineen.
Kreikan tie kutsuu Jauhiaisenkin itse järjestämänä ja Jyrki Kataisen entisenä hyvänä naapurina / ymmärtävänä ääliönä.
Suomessa on EU:n kallein ja suurin velkarahoin nykyisin ylläpidetty julkinen sektori ilman parempaa tietoa tulevaisuuden eläke-etuuksista tälle mammutille.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksessa on vielä asiavirhe vuosiluvun suhteen, mutta blogisti sensuroi oman korjausehdotukseni pois.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitä ole kukaan sensuroinut. Tuupainen julkaisi blogin vahingossa kahteen kertaan, kommenttisi löytyy edelleen siitä ensimmäisestä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kauko-tuupainen/hs-vaaristelee-jalleen-totuutta-elakeindeksista/
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeisiin puuttuminen ei säästä valtion tai kuntien menoja miltään osin. Siinä nimittäin kävisi täysin päinvastoin.
————————————
Miten nämä eläkkeet eroavat tässä mielessä muista valtion maksamista etuuksista, esimerkiksi työttömyyskorvauksista?
Ilmoita asiaton viesti
Oletko koskaan kuullut työeläkeyhtiöistä?
Käytkö töissä, ilmeisesti et.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion maksamat eläkkeet ”palkollisistaan”ovat noin 5 mrde, kun eläkeyhtiöiden maksamat työeläkkeet ovat noin 32 mrde. Tämä on totuuden mukainen ero.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsin blogisi niin, että valtion maksamat etuudet hyödyttävät kansantaloutta. En vieläkään päässyt jyvälle miksi tämä pätee eläkkeissä mutta ei esim. työttömyyskorvauksissa?
Ilmoita asiaton viesti
Olet ymmärtänyt väärin hänen sanomansa. Periaatteessa valtion maksamien eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämisestä voisi hiukan säästöä tullakin, mutta muiden työeläkkeiden jäädyttämisestä vain lisää vajetta budjettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän eläkkeitä maksetaan, sen suuremmat ovat palkansaajien ja työnantajien maksamat eläkemaksut. Eli tosiasiallisesti -hieman karrikoiden- kyse on siitä menevätkö rahat säästäväisten eläkeläisten tileille makaamaan vaiko aktiiviväestön kautta kulutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ihan noin mene. Yksityisten Eläkerahastojen tase oli vuonna 1995 noin 35,4 mrde, kun rahastojen suuruus oli vuoden 2021 lopussa lähes 259 mrde. Kasvu johtui pääsääntöisesti eläkeyhtiöiden sijoitustuotoista. Toisin sanoen pieniä työeläkkeitä voitaisiin nostaa vaikka het huomenna, mutta rahastot jatkaisivat silti kasvuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä 6,8% ja 5,7% indeksikorotukset ovat hulppeita – ja nuo korotukset jäävät ’päälle’ tästä eteen päin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka niin? Ymmärrätkö yliupäätään mitään?
Indeksiluku määrätään vuosittain elinkustannusten ja palkkakehityksen mukaan.
ja kaiken lisäksi aina tulevan vuoden ineksikorotus tehdään edellisen vuoden kehityksen mukaan
Ilmoita asiaton viesti
Hulppeat indeksikorotukset ovat olleet alhaisempia kuin inflaatio. Juuri kahtena viimeisenä vuotena eläkeläiset ovat joutuneet kärsimään inflaatiota alemmista korotuksista. Aiempina vuosina ei oikeastaan koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rahastojen kasvu tai väheneminen riippuu sijoitustuotoista. Vuonna 2022 rahastot vähenivät 16,4 miljardilla, kun sijoitustuotot painuivat 14,8 mrd. pakkaselle.
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-ja-rahavirrat/
Tästä eteenpäin rahastoista maksetaan eläkkeitä useita miljardeja ulos vuotuisia eläkemaksuja enemmän. Silti kohtalaisena sijoitusvuonna sijoitustuotot kattavat erotuksen.
Mutta ei eläkejärjestelmäkään mikään taikaseinä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeiden noususta ja jälkeenjääneisyydestä. Ohessa parin vuoden takainen palaute eräälle Keski-Uusimaa lehden lukijalle:
Nimimerkki Popi paheksui (K-U 8.11.) sitä, että ”eläkkeet noussevat ennätysvauhdilla”. Kommentti osoitti hänen olevan aivan ulkona (sorry) työeläkeläisten eläkkeiden jälkeenjääneisyydestä.
Aloitanpa historiasta. Työeläkelaki tuli voimaan v. 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin.
Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996.
Heikennyksistä johtuen työssä olevien ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 58 prosenttiyksikköä.
Korotukset vaikuttavat erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1400 euroa kuukaudessa eläkettä saavia on lähes 300 000. Heidän osuus kaikista työeläkeläisistä on noin 43 %.
Suuria eläkkeitä (yli 10 000 euroa/kk) saavia on Suomessa tällä hetkellä noin 940, jotka edustavat 0,03 % kaikista työeläkeläisistä. Heidän eläkkeistä yli puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.
Summa summarum. On totta, että eläkkeet nousevat ensi vuonna enemmän kuin palkat, mutta näin on käynyt viimeisen 27 vuoden aikana vain kaksi kertaa eli vuosina 2011 ja 2017.”
KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Ilmoita asiaton viesti
Oli ’jälkeenjääneisyyttä’ tai ei, niin isot indeksikorotukset tuovat kuitenkin suuren lisäkuorman palkansaajien harteille.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin? Olen jo aikaisemmin todennut, että yksityisten eläkeyhtiöiden taseet ovat kasvaneet melkoisesti – sijoitustuottojen ansiosta – viimeisten vuosikymmenien aikana. Työnantajien ja palkansaajien osuutta voitaisiin jopa alentaa, jos niin halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Riikosen kommentti suomennetuna kuuluu: ”Mut on se niin väärin!”
Ilmoita asiaton viesti
HS jättää kertomatta todellisuuden ja sen mitä se tarkoittaa:
Kun eläkkeiden indeksitarkistukset jäädytetään niin valtion budjetista maksavat eläkket alenevat. Ja menot myös.
Jos työeläkkeiden indeksit jäädytetään niin eläkkeet alenevat MUTTA myös valtion tulot alenevat koska eläkkeistä maksettu vero alenee. Mutta ei menot koska eläkkeitä ei maksa valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Alin eläke 2000 ja ylin 5000. Valtavat säästöt toimeentulotuessa ja asumistuessa.
Siinäpä ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio menettää verotuloja, jos 5000€:n katto asetetaan. Eikä valtio silti saa niitä eläkeyhtiöiden säästöjä itselleen.
Ilmoita asiaton viesti
Säästöt tuleekin tuolta alarajalta. Tietysti edellyttää koko eläkejärjestelmän purkua ja uudelleen luontia.
Ilmoita asiaton viesti
Sen uudelleen luomisen tulisi pitää sisällään uudistus, että 5000€:n eläkettä vastaavan palkan ylittävältä osuudelta ei perittäisi eläkemaksuja lainkaan. Ja tuo 5000€:n katto astuisi voimaan sille ikäryhmälle, jota tuo edellä mainittu uudistus koskisi.
Ilmoita asiaton viesti