Perussuomalaisia ei kuunneltu kolme vuotta sitten

Perusuomalaiset esittivät 29.4.2021 lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Marinin hallituksen tavoitteista siirtää sosiaali-ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi alueellisille hyvinvointialueelle muun muassa seuraavaa:

Hallituksen tavoitteet ovat ylevät, mutta taloudellisten vaikutusten arviointi on puutteellista. 

Siirtyminen noin 300 erillisestä sote- ja pelastustoimen järjestäjästä 21 järjestäjän malliin antaa mahdollisuuden vähentää hallintoa, poistaa hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ja keskittyä palvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen.

Tilojen, henkilöstön, koneiden ja laitteiden, it-toimintojen, hankintojen, sopimusten ja tukitoimintojen yhdistäminen alueellisesti ja hallinnollisesti nykyistä selkeästi vahvemmille hartioille antaa mahdollisuuden tehostaa palvelutuotantoa ja hillitä kustannusten kasvua.

Edellä Marinin hallituksen tavoitteet HVA:sta.

Valtiovarainvaliokunnan PS-ryhmä totesi, että toteutuakseen nämä tavoitteet kuitenkin edellyttävät, että uudistus on valmisteltu huolellisesti ja toteutetaan alueilla asiantuntevasti.

Aikataulu ja pelkästään ministeriöiden virkatyönä tehty valmistelu eivät ole kaikilta osin edistäneet em. tärkeiden tavoitteiden toteutumista.

Esityksessä on useita puutteita mm. rahoitusmallin ja taloudellisten vaikutusten osalta. Näihin valtiovarainvaliokunta ei ole lausunnossaan kaikilta osin edellyttänyt riittäviä tarkistuksia.

Kustannuksissa on miljardiluokan pommi.  

Hallituksen esityksessä lukuisat eri asiakokonaisuudet sisältävät erittäin suuria kustannuseriä, joita ei ole arvioitu joko lainkaan tai vain hyvin heikosti. Näitä ovat mm. seuraavat kustannuserät: muutoskustannukset, palkkojen harmonisointikustannukset, ICT-kustannukset, kiinteistöihin liittyvät kustannukset, piilevien palvelutarpeiden kustannukset, omaishoidon kustannukset, pelastustoimen rahoitusvajekustannukset, etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset ja ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset.

Lisäksi on merkittävä epävarmuus mm. seuraavien tekijöiden osalta: potilasdirektiivin voimaan saattamisen aiheuttamat kustannukset, EU-notifiointiriskin kustannukset sekä siirtyvät hoito-, hoiva-, mielenterveys- ja kuntoutuskustannukset.

Yhteensä em. tekijät sisältävät arviolta jopa miljardiluokan vuotuiset kustannukset, joita ei ole – hallituksen esityksessä eikä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa – otettu tietopohjaisesti huomioon.

Sinänsä perusteltu ns. pehmeä budjettirahoitus osaltaan johtaa kustannusten kasvuun. Merkittävä lisäongelma muodostuu siitä, että hyvinvointialueilla ei ole riittäviä kannustimia tehokkuuteen ja uusien käytäntöjen luomiseen.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena pitää olla kustannusten alentaminen tai vähintään kasvun merkittävä hillintä, mikä edellyttää, että em. tekijät selvitetään huolellisesti.

Jos hyvinvointialueiden vaaleilla valittavat päättäjät olisivat suoraan vastuussa veronmaksajille, se hillitsisi kustannusten kasvua.

Valtion suora rahoitus johtaa siihen, että kaikki alueille osoitettavat varat käytetään ja lisäystä haetaan valtiolta sen sijaan, että menoja karsittaisiin. Kysymys on koko julkista taloutta, kestävyysvajetta ja veronmaksajien kantokykyä poikkeuksellisen syvällisesti koskevasta uudistuksesta.

*****

Istuva hallitus joutuu lisärahoittamaan eri puolilla Suomea toimivia Hyvinvointialueita vähintään 1,5 miljardia euroa, johtuen Marinin hallituksen kehnosta valmistelusta.

Kauko Tuupainen
Perussuomalaiset Jyväskylä

Ex. reviisori ja kansanedustaja, talousneuvos. Lisätietoja saat, jos persoonani kiinnostaa Googlen WikipediA:sta ja verkkosivultani: www.tuupainen.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu