”Sote-kriisin” syistä
Eräs järvenpääläinen opposition edustaja esitti Keski-Uusimaa lehdessä 2.9.2024 kaksi keinoa sote-kriisin ratkaisuksi, muun muassa lisärahoitusta HVA:lle. Otan niihin kantaa oman näkemykseni perusteella.
Hän syytteli hallitusta, koska se ei ole esittänyt ratkaisua ongelmien ratkaisemiseen. Mielestäni edellinen hallitus ”ei nähnyt metsää puilta” päättäessään sote-uudistuksesta.
Demarivetoinen hallitus ei kyennyt arvioimaan uudistuksen todellisia kustannuksia, vaan jätti lisärahoituksen seuraavalle hallitukselle. Kunnilta siirtyi HVA:n palvelukseen noin 170 000 työntekijää, joiden palkkojen harmonisoinnin kustannus tuli maksamaa lähes miljardi euroa.
Olen ymmärtänyt, että hallituksessa olevat perussuomalaiset pitivät jo talousvaliokunnan kokouksessa – huhtikuussa 2021 – hyvinvointialueiden määrää (21) liian suurena ja kustannusten määrästä ei – vaikutusarvioiden puuttuessa – tulevina vuosina ollut hajuakaan.
Perussuomalaisten mielestä olisi hyvinvointialueet pitänyt rakentaa ensisijaisesti Yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille ja niiden lisäksi vain pari-kolme muuta aluetta.
Jos kyseisiä alueita olisi merkittävästi vähemmän, niin syntyisi melkoinen säästö ylimitoitetuissa hallintokuluissa, kuten korkeapalkkaisten virkamiesten ja valtuustoryhmien lukumäärässä sekä ryhmärahoissa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan HVA:ssa on ryhmäraha muistaakseni 5 000 euroa per valtuutettu.
Demokratia ei mielestäni vähene, vaikka hyvinvointialueiden määrää vähennetään, sillä valtuutettujen sijaan päätösvalta on nykyisinkin johtavilla virkamiehillä ja HVA:n hallituksilla.
Minusta yksityisten terveystalojen käyttö ei ole pahasta, sillä niiden asiakkaat eivät ole lisäämässä kunnallisten terveysasemien pitkiä jonoja. Ymmärrettävästi yksityisten terveystalojen hinnoittelu on merkittävästi korkeampaa kuin kunnallisten terveysasemien, joissa lääkärien pakeille pääsee 23 eurolla. Mielestäni tämä on merkittävä tuki meille vähävaraisille kuntalaisille, jonka valtio kustantaa.
Olen osaltani pohtinut maakuntaveroa, joka on järkevää, jos samalla kevennetään kansalaisten valtionverotusta.
Kirjoittaja jätti kertomatta, että edelliseltä hallitukselta puuttui osaaminen ja valtion finanssipolitiikan ymmärrys. Tätä mokaa istuva hallitus paikkaa – opposition räksytyksestä huolimatta – toteuttaen sanontaa: ”Hiljaa hyvää tulee”.
KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net
Kaikki alan ammattilaiset tiesivät oikein hyvin, että alueita on aivan liikaa, ja homma ajaa karille. Ammattilaisiltahan ei toki kysytä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
HVA:n valtuustoissa on alan ammattilaisia pilvin pimein, kun siellä pitäisi olla palvelujen käyttäjiä kuten omaishoitajia etc.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin perustuu ajatus, että isompi yksikkökoko olisi välttämättä tehokkaampi? Yrityselämästä ei ainakaan tuollaista asiaa voi yksiselitteisesti havaita.
Eihän tässä varsinaisesti puhuta mistään pikkunarikoista vaan nykyisinkin henkilökuntaa on muistaakseni keskimäärin noin 13.000 per HVA.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Hyvinvointialueiden määrä olisi aikoinaan puolitettu, niin hallinnossa tarvittaisiin puolet vähemmän virkamiehiä ja valtuutettuja ja heidän vaatimiaan ryhmärahoja. Tästä olisi syntynyt merkittävät rahalliset säästöt.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tästä jotain näyttöä?
Aluevaltuutettujen määrä vaihtelee HVA:n koon mukaisesti.
Virkamiesten osalta väite ”puolet vähemmän” on aivan älytön. Oletko sitä mieltä, että organisaation koon kasvaessa ei samalla kasvateta johdon ja väliportaan hallinnon määrää?
Ilmoita asiaton viesti
Tommi Viinikka #4209221
Olen ymmärtänyt eri teksteistä, että edellisen hallituksen tekemä Sote ei tuonut yhtään lisää lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muita hoivahenkilöitä, vaan se toi tullessaan sen julmetun suuren hallintohimmelin huippupalkoilla sekä hoitohenkilökunnan palkkaharmonisaation kulut. Nyt niitä kuluja sitten karsitaan…..
Eihän tämän näin pitänyt mennä ! Kun metsään mennään, niin kai sinne pitää mennä oikein kunnolla ?????
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtänet, että jos 21 Hyvinvointialueen sijaan olisi perustettu esimerkiksi ”vain” kymmenen HVA:tta, niin ylipalkattuja johtajia ja muita hallintopäälliköitä olisi tarvittu lähes puolet vähemmän. Samaa pätee myös valtuutettujen määrään ja heidän ruhtinaallisiin ryhmärahoihin. -Kake
Jk. Martti Immonen tajusi tarkoitukseni
Ilmoita asiaton viesti
Väitätkö ihan oikeasti, että 26.000 ihmisen organisaatio pyörii samalla määrällä johtajia kuin 13.000 organisaatio? Jos näin olisi, olisi tietysti optimaalinen hyvinvointialueiden määrä yksi.
Toistan vielä: liiketaloustiede ja organisaatioteoria ei osoita, että suuri organisaatio olisi automaattisesti pientä organisaatiota tehokkaampi. Se voi olla mutta se voi olla myös tehottomampi.
Skaalaeduilla on laskeva rajahyöty. Mitä suurempi organisaatio on, sitä vähemmän se saa aikaan hyötyä kasvusta.
Asiaa on tutkittu paljon, joten ei tarvitse mutu-tiedolla kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
En väitä mitään, mutta oman kokemukseni perusteella – kuntayhtymästä ja peruskunnasta – johtajien määrä ei ratkaise, vaan heidän kompetenssi viran hoitoon. Eli vanha totuus on: ”Ei määrä – vaan laatu”.
Samaan asiaan on perussuomalaisten poliittinen johto kiinnittänyt huomiota, kun otin heihin yhteyttä ja kehoitin tarkastelemaan ministeriöiden ylisuurta miehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Tämähän on täysin ristiriidassa sen kanssa mitä sanoit aiemmin. Johtamiseen pitäisi kiinnittää huomiota ja tehdä asiat paremmin eikä tuudittautua sen varaan, että jättimäinen organisaatio tekee automaattisesti asiat paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos palautteesta. Sanomani ei ole varsinaisesta asiasta muuttunut eli pärjäämme vähemmällä kuin 21 Hyvinvointialueella.
Pärjäämme myös vähemmällä halintovirkamieskunnalla. Osaltani päätän keskustelun kanssasi tähän, koska Sinun teoria ja minun käytäntö ovat eri mieltä. Hyvää Syksyä. -Kake
Ilmoita asiaton viesti
Oletan että vanhassa sotessa hallintovirkojen määrä oli kunnissa varsin vähäinen. Pääosa työntekijöistä oli hoitavia käsiä. Aluevaltuutettujakaan ei tietenkään ollut.
Suurissa moniportaisissa organisaatioissa on myös se riski, että keskushallinto ryhtyy kasvattamaan omaa kokoaan, ja omaa rahankulutustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus kymmenisen vuotta sitten tutkin THL:n tilastoja kuntien tehokkuudesta. THL laski kaikkien kuntien tehokkuuden tarvevakioiduissa menoissa. Noiden tilastojen perusteella suuret kunnat eivät olleet sen tehokkaampia kuin pienet. Mitään isomman yksikkökoon tehokkuutta noista tilastoista ei siis löytynyt.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/
Ehkä pitäisi kerätä samat tiedot viimeisimmistä kuntasotetilastoista. Ehkä THL julkaisee samat tiedot myös uusista sote-alueista. Noista voi sitten nähdä, onko uusi sote vähentänyt kustannuksia vai lisännyt niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ahneus maan perii ei rehellisyys.
Ilmoita asiaton viesti