Johtajat eivät velkaa pelkää

Taloustutkimus oli udellut ihmisiltä heidän veloistaan. Eläkeläisissä, työttömissä, koti-isissä ja -äideissä sekä opiskelijoissa on eniten velattomia henkilöitä. Velkaantuneimpia ovat johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat sekä yrittäjät. Tuosta voi päätellä suoraan sen, että mitä suuremmat ovat tulot, sitä hanakammin tehdään velkaa.

Velan vaikutukset heijastuvat eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin. Kun velkainen ihminen menettää työpaikkansa eikä saa pian uutta, on hän todella lirissä. Samoin saattaa käydä, jos joutuu kesken työuran sairaseläkkeelle. Silloin tarvitaan luovia ratkaisuja, varsinkin jos kyseessä asuntovelka josta on vielä paljon maksamatta. Opiskelijan velat katsotaan yleensä sijoitukseksi tulevaisuuteen, ja uskoon siihen että ne pystyy joskus työllään maksamaan.

Mikä saa sitten yhteiskunnan hyvätuloiset velkaantumaan niin että vain pieni osa heistä on velattomia? Niiden yrittäjien osalta, jotka sijoittavat toimintatiloihin, sekä koneisiin ja laitteisiin ei tarvitse velkaantuneisuutta ihmetellä. He ovat myös usein niitä, jotka sotkevat omat kouransa työpaikalla, eikä palkkatyöväkeä suuremmassa määrin ole.

Mutta mikä houkuttelee esimerkiksi johtavassa asemassa olevat tekemään velkaa niin, että vain 12 prosenttia heistä on velattomia? Juuri noissa tuloluokissa luulisi ihmisten pärjäävän ilman velkaa. Asuntovelkoja toki heilläkin on, mutta kun esimerkiksi tavallisista työntekijöistäkin 28 prosenttia on velattomia, se saa kulmakarvat nousemaan.

Tässä kohtaa on pakko nostaa esiin imagotekijät. Kun on asema pitää tavalla tai toisella näyttää se niin ettei sekoiteta mihinkään tavan tallaajiin. Hyvätuloisuuden ulkoiset tunnusmerkit maksavat mitä ne sitten ovatkaan, eikä velanottoa niiden saamiseksi pelätä. Tulevathan ne velat joskus maksetuiksi, jos tulopohja ei syystä tai toisesta petä tai elämä lopu ennen. Jos alun perin sortuu isottelemaan liikaa, on tietenkin pakko jostakin luopua. Tuttaville kyllä löytyy aina järkevän kuuloiset perustelut.

Olen myös joskus katsellut ihmetellen uutisia joidenkin kansanedustajien kalliista asuntohankinnoista. Ovathan kansanedustajien tulot reilusti tavallisen ammattityöntekijän yläpuolella, mutta tarvitseeko neljän vuoden pätkissä työsuhteessa olevan kansanedustajan hankkia kallis luksuslukaali? Ilmeisesti tarvitsee. Ja onhan siellä sitten kiva pitää kaveripippaloita. Lisäksi asunnon voi aina myydä jos kansan kärttyisä käsi sattuu vaaleissa piirtämään enemmän muiden ehdokkaiden numeroita.

kaunaherra

Olen vuonna 1947 syntynyt elämän ja työn prosessien moniottelija. Vanhentunut päivän kerrallaan, jatkan samaan malliin. Jos joku löytää kirjoituksistani jonkun mielipiteen niin se on omani. *Siunattu se joka ei mitään odota, koska hän on varmasti saava sen* mualaispoeka at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu