Lappilaisia teinipoikia Saksan SS-joukoissa
Suomesta värvättiin väkeä Waffen-SS:n joukkoihin Saksaan vuosina 1941-1942. Lapista lähti 55 vapaaehtoista joista 33 alaikäistä. Ikäraja oli 17 vuotta, mutta värvääjät olivat tarvittaessa valmiita kirjaamaan syntymävuoden aikaisemmaksi. Täysi-ikäisyyden raja oli tuolloin 21 vuotta ja sitä nuoremmilta tarvittiin vanhemman suostumus. Suomalaista sotilaskoulutusta ei tuolloin kaikki arvostaneet.
Nuorin Lapista värvätty oli 12.4.1925 syntynyt Lauri Kaisamatti joka oli 16-vuotias lähtiessään Saksaan. Hän haavoittui Kaukasuksella ja menehtyi amputointia seuranneisiin komplikaatioihin 6.11. 1942 ollen silloin 17 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen. Ristissä hautausmaalla on oikea syntymäaika, joten saksalaiset olivat kuitenkin selvittäneet oikeat tiedot.
Saksaan lähtijöiltä kysyttiin myös puoluekantaa. Puolueettomiksi ilmittautui 47, IKL:n kannattajia oli viisi, sekä kokoomuksen kannattajaksi ilmoittautui kaksi lähtijää. Monet lähtijöistä, ehkä kaikkikin, luulivat menevänsä vain sotilaskoulutukseen, eivätkä osanneet aavistaa että he olisivat jo muutaman kuukauden kuluttua ase kädessä itärintamalla tekemässä suur-Saksaa.
Lappilaisia värväreitä on kirjattu yhdeksän henkilöä. He olivat kaikki yhteiskunnan parempiosaisia, enimmäkseen virkamiehiä, joukossa liikemies ja tilanomistaja. Syystä tai toisesta heidän toimintansa pidettiin salassa, eikä siitä kylillä sotien jälkeenkään puhuttu vaikka yksi värväreistä oli varsin läheltä kotipaikkaani.
Voisiko tuosta toiminnasta rakentaa täällä kotimaassa tämän päivän nuorille jotakin hyödyllistä nykyaikaan sopivaa? Oppivelvollisuusikää jatkettiin kahdeksaantoista vuoteen, joten olisiko mahdollista lisätä koulutukseen yksi polku joka sisältäisi kriisiajan siviilikoulutuksen? Lukion aineita voisi ottaa soveltuvin osin mukaan, esimerkiksi kielet voisivat olla sellaisia.
Varusmiespalvelus voisi olla suora jatko tuohon koulutukseen siltä osin kuin sopivuus siihen nykyiseen tapaan on olemassa. Vaihtoehto voisi hyvinkin kiinnostaa esimerkiksi niitä jotka aikovat sotilasuralle tai eivät muuten osaa vielä päättää mitä tulevaisudessa tekisivät. Parempi vaihtoehto se joka tapauksessa olisi kuin se mikä vuonna 1941 annettiin.
Lähteet: Lapin Kansa, Suomalaisten Waffen-SS vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. Veljesapu 2013.
Tähän totean vaan, että olen koko ikäni ollut sitä mieltä, että Armeijat ja sotiin varustautumiset pitäisi lopettaa koko maailmassa ja ryhtyä keskittymään rauhanomaisiin suhteisiin ja sen leivän hankkimiseen jokaiselle. En koskaan ole ymmärtänyt suomalaisten uhoa Venäjää kohtaan ja sitä että sieltä sitä tänne hyökätään. Olen sitä mieltä, että jos täältä ei provosoida niin ei sieltä hyökätä. Että tämmöistä..
Ilmoita asiaton viesti
Miekat auroiksi-sloganille naurettiin aikoinaan ja leimaa se ihmisiä vieläkin. Se vain on niin, että kauhun tasapainossa on pakko elää kun vallanhimoiset ihmiset johtavat maailmaa.
Monilla suomalaisilla on traumaattinen, historiasta johtuva suhde Venäjään. On niitä jotka haluavat Karjalan takaisin, on niitä jotka punovat nyrkkiä taskussa muuten vaan, sekä niitä jotka käyvät kauppaa hyvässä yhteisymmärryksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kuin muutama päivä aikaa, kun Pekka Haavisto kävi Venäjällä, niin kilpaa kannustettiin ja sitten kehutiin kuinka suomalaisten pitäisi uskaltaa venäläisille poliitikoille uhota, neuvoa ja vittuilla. Tälläkin palstalla vielä tänään joku tosikaheli hehkuttaa, kuinka Haavisto uskalsi tehdä sitä ja tätä.
Kun tällainen mentaliteetti on vallalla, niin kyllä silloin täytyy varautua vakavampaankin konfliktiin ison ja vaarallisen naapurin kanssa.
Kun 10-vuotiaana koulussa soitin suutani vittumaisille isommilleni, niin aina sain turpiini. Sitten opin, että kannattaa pitää turpansa kiinni ja hymyillä vaan, vaikka kuinka pahoja poikia ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Olisit vissiin nuollut heidän perseensäkin, jos olisivat pyytäneet …
Ilmoita asiaton viesti
Mikä Närästä nyt niin närästää?
Ilmoita asiaton viesti
29 … niin tuo luku tarkoitti, että olet 29. tyyppi puheenvuorossa, joka on keksinyt tuon 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ei keskusteluissa alamaiseksi heittäytymällä voita mitään, pikemminkin rohkaisee vastapuolta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puolet maailmasta uskoo, että aseet voidaan takoa auroiksi, niin se tekee homman helpoksi sille toiselle puolelle maailmaa, joka ei siihen usko.
Itänaapurikin on aina hokenut tuota rauhanaatetta meille, mutta on itse ollut aina hampaisiin asti aseistettu. Venäjällä eivät ole asenteet muuttuneet. Lavrovkin totesi äskettäin: ”Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset on tapelleet aina. Hyvä esimerkki on zeezuxen xriztuxen lähi-itä jossa on tapeltu ensin kivillä ja puukarahkoilla ja meno jatkuu kassaroiden parantuessa, muoti on sama, musta huntu naisilla ja rätti päässä äijillä.
Jotenkin huvittaa kaikki uskontoihin perustuvat tappelut, lopulta kyse on vallasta, eikä tarvita edes uskontoa, CCCP oli maa jossa ei uskontoa saanut harjoittaa ja sittenhän vasta tapeltiinkin, kommumismin uhrimäärä jotain 100 miljoona ja yli sen.
Vai että auroja ja muuta työvälinettä,,,
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla aseilla voidaan käydä sotia ja turvata rauhaa, tottahan se on.
En ole sen kummempi venäjäntuntija, mutta pintapuolisesti katsoen näyttää siltä että kulloinenkin maan johto turvaa venäläisten kansallistunteeseen oman valtansa pönkittämisessä. Uhoa pidetään yllä silloin tällöin toimilla jossa asejoukotkin ovat mukana.
Melkoinen temppu sinänsä, kun ottaa huomioon miten monia kulttuureita ja kansallisuuksia maassa on.
Ilmoita asiaton viesti
>…Lavrovkin totesi äskettäin: ”Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan.”…
ooo
Hänkään ei tiennyt että se oli asetehtaan mainos.
Ilmoita asiaton viesti
Monietninen Waffen-SS on eräs tulevan EU-armeijan esikuvista Ranskan muukalaislegioonan ohella. Toivottavasti tuleva EU-armeija ei tahri itseään hirmutöillä samalla tapaa kuin Waffen-SS.
Ilmoita asiaton viesti
Jos liittovaltiohanke viedään loppuun, saattaa täysin varustautunut EU-armeija olla todellisuutta joskus tulevaisuudessa, muuten siinä ei ole mitään järkeä. Enemmän uskon laajempaan lännen puolustusrakennelmaan, oli sen muoto ja nimi sitten mikä hyvänsä.
Toivottavasti kuitenkin natsien harjoittaman teinipoikien värväyksen aika on jo ohi.
Edit: näppisvirhe.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n yhteinen armeija on turha ajatus, kun melkein kaikki EU:n jäsenmaat ovat NATOn jäseniä. Suomi ei Baltian maiden mukana liittynyt, joka oli tyypillisen suomalaisen sosialidemokratian ja rohkeuden puutteen syytä. Samanlaista tilaisuutta ei tule enää koskaan.
P.S. Kun kirjoitan ”sosialidemokratia”, tämä yrittää tunkea kieliasua ”sosiaalidemokratia”. Sellaista ei taida olla olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nato jakaa mielipiteitä yli puoluerajojen, eikä kannatuksen menetyksen pelosta edes oikeistopuolueet ole ajaneet Natoon liittymistä oikeastaan mitenkään. Saattaa olla muitakin vaikuttimia joista tavan tallaaja ei ole tietoinen, niistä yksi saattaa olla Nato-rahoituksen kalleus josta on puhuttu. Nykytilanteessa velkaantuvalle Suomelle jokainen lisämiljardi on liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeistopuolueet”? Onko Suomessa sellaisiakin, minusta kaikki ovat samoja sosialidemokraatteja.
Suomen puolustusbudjetin on tarkoitus nousta tänä vuonna kahteen prosenttiin BKT:sta. Näin ”Suomen Sotilas”.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=10157684535615686&id=181063060685
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus ja rkp ovat kaiketi myönteisimpiä Natolle, kristillisetkin saattavat olla. Sinänsä huomionarvoista on, että tämä punavihreä hallitus satsaa puolustusvoimiin moninkertaisesti enemmän kuin vaikkapa Sipilän porvarihallitus. Myytit saavat kyytiä tässäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, niin kuin se myytti NATO-jäsenyyden kalleudesta…
Ilmoita asiaton viesti
Tuure, tulee paljon kalliimmaksi rakentaa uskottava puolustus yksin kuin Naton jäsenenä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ollut rohkeuden puutteesta. Suomen hallitus olisi halunnut Natoon mutta ei balttien ja Itä-Euroopan mukana. Suomi haluaa kuulua Länsi-Eurooppaan ja liittymällä Natoon balttien, Bulgarian ynnä muitten völjyssä Suomi olisi olisi mielestään ollut väärässä viiteryhmässä. Kun liitytään Ruotsin mukana Natoon, Suomeakin ehkä pidetään länsimaana Yhdysvalloissa ja Keski-ja Etelä-Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ollut tuota selitystä kuullutkaan. Taitaa olla bortförklaring…
Ilmoita asiaton viesti
Esa Paloniemi, se oli typerää ylimielisyyttä, josta saatamme joutua vielä kalliisti maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei jäsenyys Natossa poista tarvetta omiin tarvikehankintoihin. Naton kustannukset taas riippuvat siitä miten se maailmalla kulloinkin joutuu/pannaan toimimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten samaa mieltä kuin Max, mutta uskon että se tilaisuus natojäsenyyteen vielä tulee. Muuten en olisi enää taloa alkanut tänne rakentamaan …
Ilmoita asiaton viesti
”
Suomi ei Baltian maiden mukana liittynyt, joka oli tyypillisen suomalaisen sosialidemokratian ja rohkeuden puutteen syytä. Samanlaista tilaisuutta ei tule enää koskaan.
”
Ei auta kuin uskoa siihen, että Stalin ei halunnut jostain syystä tuomita Mannerheimiä talvisodan ja WWII sodan aikaisista toimistaan. Ehkäpä tuosta on jäänyt jotain yhteistä ja kirjoittamatonta venäläisten ja meidän suomalaisten välille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuure, olet hieman väärillä jäljillä kun kirjoitat, että ”monet lähtijöistä, ehkä kaikkikin, luulivat menevänsä vain sotilaskoulutukseen, eivätkä osanneet aavistaa että he olisivat jo muutaman kuukauden kuluttua ase kädessä itärintamalla tekemässä suur-Saksaa.”
Prof. Mauno Jokipii on kirjassaan ”Panttipataljoona – Suomalaisen SS-pataljoonan historia, W+G, 1968” kuvannut perusteellisesti sekä suomalaisten rekrytointiprosessin, että Waffen-SS Wiking-divisioonan vaiheet koulutuksessa ja rintamalla. Kyllä pojille kerrottiin lähtiessä, minne olivat menossa.
Suomalaisten SS-miesten toiminnasta on kirjoitettu viime vuosiin asti – viimeksi on spekuloitu itärintamalla taistelleiden osallisuudesta julmuuksiin mm. kirjemateriaaliin ja joidenkin päiväkirjojen perusteella. Itse sanoisin vain, että tottakai sota yleensä, ja erikoisjoukkojen toiminta erityisesti on aina veristä.
Lauri Aatos Kaisamatti, SS-Strm (sotamies) , löytyy Jokipiin kirjan katuneiden luettelosta noin 230 muun suomalaisen joukossa.
Jokipiin lähdetietojen mukaan Kaisamatti oli syntynyt Kemijärvellä 12.4.1924 (ei 1925 kuten itse kirjoitat – en ota kantaa kumpi tieto on oikea, kirjattiinko ikä väärin jotta rekrytointikynnys ylitettäisiin tms. ). Kaatumispäivä on mainitsemasi.
Itse kunnioitan näitä Hitlerin ”panttivangeiksi” asettautuneita, ja siten osaltaan tärkeän varusteavun saamisen takuumiehiä, olivat pelastamassa Suomea 1941-1944 (pataljoona kotiutettiin kesä-heinäkuussa 1943 jonka jälkeen he jatkoivat taustelua samaa vihollista vastaan Suomen rintamilla).
Ilmoita asiaton viesti
Kaisamatin osalta tuo ristiriita saattaa johtua siitä että värvääjä aikaisti hänen syntymäaikaansa vuodella jotta hän olisi silloin täyttänyt 17 vuoden ikärajan.
Lapin Kansan artikkelin yhteydessä on kuva hautausmaalta jossa hakaristin alla ovat syntymäpäivä ja kuukausi samat, mutta vuosi 1925. Hautapaikka sijaitsee Pjatigorskissa, jossain etelä-Venäjällä. Kuva oli lähetetty Saksasta omaisille hautauksen jälkeen.
Viimeisin lappilainen SS-mies Vilho Kellokumpu kuoli 12.10 2020 satakaksivuotiaana Sallassa.
Ilmoita asiaton viesti
”… Jokipii on kirjassaan … kuvannut perusteellisesti sekä suomalaisten rekrytointiprosessin, että Waffen-SS Wiking-divisioonan vaiheet koulutuksessa ja rintamalla. Kyllä pojille kerrottiin lähtiessä, minne olivat menossa.”
– Tuo ei täsmää isäni sotamuistelmiin, joiden mukaan ”suurimmalle osalle suomalaisista oli täydellinen yllätys, että joudutaan tappelemaan”. Tämä tieto saavutti itäiseen Saksaan lähelle Puolan rajaa leiriytyneen osaston juhannuksen aatonaattona. Juttu jatkuu:
”Meillä oli muutamia suomalaisia upseereita, joilta aloimme tiukata selvitystä velvollisuudestamme osallistua sotaan.” Ja vielä yksi sitaatti:
”Sodan alettua mieliala kääntyi kerrassaan saksalaisvastaiseksi. Miehet halusivat päästä Suomeen saatuaan kuulla Suomen olevan sodassa. Mihinkäs me siitä pääsimme, kun olimme sitoutuneet palvelemaan kaksi vuotta.”
Viimeaikaisissa selvityksissä suomalaisten SS-vapaaehtoisten tekosista on käsittääkseni paljastunut jotain, joka kyseenalaistaa Jokipiin ”virallisen” tutkimuksen. Kuinka tarkkaa työtä professori uskoi tehneensä?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten edellä kommentissani viittaan, on aiheesta kirjoitettu näihin päiviin saakka.
Ja hyvä niin, ei mikään tutkimus on ole täydellinen ja täysin tyhjentävä. Tieteen idea on tiedon kumuloiminen. Jokainen vähänkin asiaa ymmärtävä tuon oivaltaa.
Kuitenkaan ”Panttipataljoonan” fundamentteja ei ole kukaan pystynyt horjuttamaan.
Jokipiin teoksen nimi ei ole suotta Panttipataljoona: totta kai suomalaiset sotilaat halusivat kotirintamalle, mutta myös Suomen ylin johto ymmärsin pantin arvon.
Jokipiin teos, jo 1968 julkaistu, on toistaiseksi kattavin yhtenäisteos – esikuva, jota moni räkänokka on yrittänyt ampua alas. Sen asema on vähän niin kuin lännen voittamattoman asesankarin, jonka kellistämisellä nuoret kukonpojat koettavat osoittaa miehuuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiin-nos-ta-vaa!
Matrikkeli luettelee Vilho Kellokummun vaiheet, joista erikoisin on haavoittumista (heinäkuu 1941) seurannut ”ainoana suomalaisena hoidettavana Luxemburgissa”.
Oma isäni on ollut Kellokummun kanssa samassa kuljetuserässä (3.), ja hänen haavoittumisensa ajoittui vuoden 1941 lokakuulle. Arvo Kokkoa hoidettiin Ranskan Metzissä, eikä sielläkään samaan aikaan tainnut olla kuin kaksi suomalaista.
Kokko ja Kellokumpu olivat kumpikin syntyneet v. 1918, ja olleet mukana ensinnäkin talvisodassa sekä SS-palveluksen jälkeen jatkosodassa.
”Ei sodassa kaikki kuole vaan siviilissä kyllä”, tuli mieleeni Vilho Kellokummun elämän päätyttyä viime vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
No johan sattui. Kellokumpu oli syntynyt 28.1.1918 Kuolajärvellä. Olisiko nykyään Venäjän puolella? Hän oli värväytyessään jo täysi-ikäinen.
Alaikäisten suostumuspaperissa lukee, että ”Annan suostumukseni sille, että poikani NN matkustaa ulkomaille työpalvelukseen”. Kaikki oli siis hyvin salaperäistä.
Itärintamalla kaatui tai kuoli haavoittuneena kolmetoista lappilaista, lisäksi yksi kuoli Kazakstanissa sotavankeudessa. Loput päästettiin myöhemmin kotimaahansa puolustamaan isänmaataan.
Ilmoita asiaton viesti
Luen juuri panssarikrenatööri Alfred Rubbelin muistelmia kirjasta Tigerillä itärintamalla.
Rubbel kirjoittaa ja itse asiassa kirjassa on kuva saksalaisesta sotilaspassista, jossa on vastaavat ohjeet sotilaille, kuin mitä kansainväliset sodan säännöt edellyttivät.
Sotahistoriassa vain ja ainoastaan saksalaisia on syytetty julmuuksista ja sotarikoksista, mutta Rubbelin mukaan saksalaiset vastasivat julmuudella venäläisten osoittamaan julmuuteen ja homma lähti lapasesta.
Lukuisa joukko sodasta selvinneitä saksalaislentäjiä on kertonut, että laskuvarjolla hypänneiden lentäjien ampumista varjoihinsa harrastivat lähinnä USAAF lentäjät. Kyseinen ilmiö alkoi 1944, kun amerikkalaiset vyöryttivät ilmavoimiaan ja lentäjiään suurin massoin Eurooppaan.
Brittilentäjien kanssa oli lentoetikettiin kuulunut sanaton sopimus, ettei alasammuttuja lentäjiä tapeta turhaan, eikä näin tehtykään kummankaan osapuolen toimesta. Sen sijaan jenkkilentäjien moraalikato salli pelastautuvan pilotin teloittamisen. Edes venäläis- tai japanilaispilotit eivät syyllistyneet näin ilmeisiin sotarikoksiin. Itse asiassa japanilaisilla lentäjillä ei ollut sodan alkuvuosina edes laskuvarjoja, koska hyppy Tyyneen valtamereen olisi ollut vain väistämättömän lykkäämistä.
Lähteet: Alfred Rubbel, Tigerillä itärintamalla, A.Galland, Ensimmäiset ja viimeiset, Saburo Sakai, Samurai.
Ilmoita asiaton viesti
Jenkit eivät syyllistyneet mihinkään sotarikokseen tässä tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että tämä keskusteluketju muodostui vanhojen asioiden kaiveluksi, vaikka oikeastaan laitoin tuon teinipoikien värväämisen johdannoksi siihen miten suunnilleen saman ikäisten nykynuorten elämän valintamahdollisuuksia voisi koulutuksella laajentaa.
Ei tärpännyt.
Ilmoita asiaton viesti
”Huomaan, että tämä keskusteluketju muodostui vanhojen asioiden kaiveluksi.”
Jos kirjoittaa tapahtumista 1941-43, niin ei pidä ihmetellä, että myös kommenteissa viitataan menneisyyteen.
Itse – kuten kommenteissani totean – näen nuorukaisten vm 1939-44 uhrin tämänkin päivän näkökulmasta erittäin relevanttina ja kunnioitettavana. Sama voi tapahtua milloin tahansa.
Ilmoita asiaton viesti