Tuulivoimaloita suomalaisesta puusta
Ruotsalaisia eivät ennakkoluulot paina heidän kehittäessään tuulivoimaloita. Suomalainen MetsäWood ja ruotsalainen Modvion tekevät yhteistyötä puisten tuulivoimaloiden tornien rakentamisessa. Raaka-aineena on suomalainen puuviilu.
Puun käytössä on monia etuja. Sellaisia ovat esimerkiksi keveys, jolloin tarvitaan pienemmät anturarakenteet, sekä tietysti päästöt, joiden ennakoidaan laskevan 90 prosentilla verrattuna teräsrakenteeseen.
Käytännössä kaikesta mitä ihminen ryhtyy tekemään, tulee jossakin vaiheessa vanhanaikaista. Nyt näyttää siltä, että jos puutorni osoittautuu toimivaksi vaihtoehdoksi, niin ajan mittaan teräs saa väistyä. Rakenteilla oleva torni on lapakorkeudeltaan 150-metrinen, eli puolet nykyisten suurimpien terästornien korkeudesta.
Puumateriaali varastoi myös hiiltä, asia josta nykyään niin kovin kohkataan. Tarkempaa tietoa löytyy linkin takana olevasta Kauppalehden uutisesta. Voimalan siivistä ei ole mitään mainintaa, joten ne tehtäneen nykyisin käytössä olevista materiaaleista.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/0c8094de-7ce1-4adb-b568-2f110d2b9a37?ref=ampparit:fec2
Nyt on kiire keksiä joku rangaistusmaksu tuota suitsimaan. Suomessa puut kuuluvat metsään.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi tietenkin tuuliviipperöiden ja sähkölinjojen kohdilta.
Ilmoita asiaton viesti
Puupelto ei kuulemma ole luontoa paitsi jos tehdään avohakkuu niin se aiheuttaa luontokatoa vaikka puupelto ei ole luontoa. Mutta kun hakkuuaukea peitetään metrin paksuisella sepelikerroksella niin se hakkuuaukea muuttuu vihreäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida tarvita, jos puusta voidaan rakentaa vain puolta matalampia myllyjä. Ei niitä silloin rakenneta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä! Rangaistusmaksu voisi olla pienempi, jos tuulimylly on sijoitettu metsän suojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sen tornin keventyminen mitään vaikuttaa jalustan vaatimuksiin. Toki se vaikuttaa, että torni on paljon matalampi kuin uudet teräksiset. Se taas vaikuttaa myös myllyjen tehoon ja tuotantoon.
Tornista toki tulee aikanaan hyvää polttopuuta lämpövoimaloihin. Jalusta jää kuitenkin maahan samaan tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo 2 MW tuulivoimala nykymittapuun mukaan aikamoinen mopo. Jos mahdollisuudet jäisivät siihen, niin kovin merkittävästä innovaatiosta ei olisikaan kysymys. Mutta ruotsalaisten mukaan tekniikalla voidaan tehdä yhtä suuria voimaloita kuin teräksestäkin, ja koon kasvaessa puutornin suhteellinen etu teräkseen verrattuna kasvaisi.
https://modvion.com/the-product/#faq
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan palaat asian, kun ensimmäiset ovat toiminnassa. Sitä ennen voi vain kysellä, kuinka paljon veronmaksajilta on taas nyhdetty.
Ilmoita asiaton viesti
Hanke on todella saanut Horizon 2020 -rahaa EU:lta. Voi kunpa nuokin rahat olisi käytetty bensaveron alentamiseen. (Tämä siis oli sarkasmia.)
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomeen mitään rahaa saada EU:lta tai ainakaan maksamatta takaisin, jotta netto-osuutemme täsmää.
Ilmoita asiaton viesti
1,3 miljardia nyt kuitenkin
https://www.businessfinland.fi/4aa949/globalassets/finnish-customers/horizon-2020/tilastot/syyskuu2020/yhteenveto_suomen_osallistumisista_03_09_2020.pdf
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2,536 miljardia euroa. ”
Ts. omia rahojamme saamme osan EU:n määräämiin kohteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
EU ei määrää kohteita vaan se tulee rahoituksen hakijoilta. Rahoitusta myönnetään monikansallisille hankkeille, muistaakseni minimi on että hakijoita on vähintään kolmesta EU-maasta. Suomalaisissa on ollut vähän sitä vikaa, että riittävän aktiivisesti ei olla haettu.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksena onkin varmaan hankkia kokemuksia ja kehittää sekä rakentaa entistä suurempia yksiköitä sen perusteella.
Nyt on suunnitteilla myös ns. hybridivoimaloita, joissa entisille turvetuotantoalueille on ajateltu rakennettavaksi sekä aurinko- että tuulivoimatuotantoa. Hajautettua energiantuotantoa ollaan edistämässä tosissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siivissä käytetään mm. Kotkassa ja Mikkelissä tehtyä lasikuitua. (Entinen Ahlström, nykyisin Owens Corning USA)
Ilmoita asiaton viesti
Nämä lavat ovat niitä ongelmajätteitä ja ne vippaavat metsiin ja meriin myrkkyä ja ongelmajätettä miljoonia tonneja vuosittain. Tämä myrkyttäminen on vihreällä viitalla suojattua toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.uusiouutiset.fi/ensimmaiset-tuulimyllyjen-lavat-kierratetty-onnistuneesti-suomessa/
Ilmoita asiaton viesti
Ne vippaa niitä myrkkyjä aina kun mylly pyörii.
Mikromuovia ja muuta saastetta lentää ympäristöön ~70 kiloa per mylly vuodessa. Suomessa vippaavat niitä jo ~100 000 kiloa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Puppua. Kuluma on enimmilläänkin muutama sata grammaa vuodessa / tuulivoimala.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtisen esittämillä luvuilla ei parinkymmenen vuoden jälkeen olisi kuin piikit jäljellä jos niitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen väite perustuu skotlantilaisen Strathclyden yliopiston tutkimukseen. Siinä oletetaan, että lavat pyörisivät täyttä nopeutta tauotta vuoden ympäri ja suojaavat pinnoitteet ja maali olisivat kuluneet kokonaan pois. Sen lisäksi tutkimuksen tekijät keskittyivät tutkimuksessa lavan uloimpaan osaan, joka kulkee kovinta nopeutta. Eikä testattu siipi vastannut tuulivoimalan siipien muotoa, vaan oli teräväkulmainen.
Ilmoita asiaton viesti
Laskitko ihan itse? Lehtisen lukemilla 20 vuodessa lavat kuluvat 1400 kg. Jäljelle jäisi siis vielä luokkaa 58 600 kg. Ei ihan piikkejä siis, kun runsaat 2 % olisi kulunut. Toki tuon verran voi tulla lisäpainoa siipiin kuolleista hyönteisistä, jos niitä ei putsata välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu taas on matematiikan neropatit vähän laskenu 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Siitä vaan lukemaan, lopussa on lähteitä pino.
https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tuon raportin lähde on kommentissa #3886347 mainitsemani skotlantilaisen yliopiston tutkimus, jossa ei ole käytetty tuulivoimalan lapoja, vaan pinnoittamatonta lasikuidun palasta jota on pyöritetty metallivarren päässä ja siihen on ruiskutettu vettä useista letkujen päissä olevista injektioneuloista.
”Teknisk ukebladin jutussa norjassa keskustelua herättäneen raportin perustana käytetyn skotlantilaisen Strathclyden yliopiston tutkimuksen yksi tekijöistä Margaret Stack kommentoi, että heidän tutkimuksensa perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä koko tuulivoimalan lavan kulumisesta. He keskittyivät tutkimuksessa lavan uloimpaan osaan, joka kulkee kovinta nopeutta. Loput siivestä kulkee hitaampaa nopeutta.
Skotlantilaisessa tutkimuksessa oletetaan, että lavat pyörisivät täyttä nopeutta tauotta vuoden ympäri ja suojaavat pinnoitteet ja maali olisivat kulununeet jo pois. Tällöin sade ja tuuli kuluttaisivat suoraan lavan rakenteita. Teknisk ukebladin mukaan Motvindin levittämän tutkimuksen on tehneet henkilöt eivät vastanneet heidän yhteydenottoihinsa, eikä Motvind ota vastuuta raportin sisällöstä.”
”Tuulivoimaloiden lapoihin erikoistunut Koskela nostaa esille raportista saman seikan kuin Margaret Stack totesi Teknisk ukebladille: skotlantilaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin paljaan lasikuidun kulumista, eikä sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä tuulivoimaloiden lapojen kulumisesta käytännössä, koska pinnoitteet pienentävät ja jopa estävät kulumista. Lisäksi tutkimuksessa käytetty testikappale ei vastannut lavan muotoa, vaan sen terävät kulmat nopeuttivat kulumista.
– Ei vastannut minun kokemuksiani 12 vuoden ajalta tuulivoimaloiden siipien parissa, Koskela toteaa.”
http://vinkka.news/totta-vai-tarua/totta-vai-tarua-tuulivoimalan-lavat-tuottavat-keskimaarin-50-kilogrammaa-mikromuovipaastoja-vuodessa/
Ilmoita asiaton viesti
Taas sinä, Karhunen, pilaat hyvän tarinan lukemalla Lehtisen linkin. Samoin kävi eläkeläisten työhalu-uutisenkin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnän että olen ikävä paskiainen.
Ilmoita asiaton viesti
Jep tässä tutkimuksessa mallinnettiin ~6x pienempiä lapoja mitä on nykyään jotenka sen lentävän ympäristömyrkyn määrä on paljon suurempi.
Mutta hyvin teille on mennyt tupakkatehtaiden opit perille.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen puppua. On aivan eri asia ruikkia vettä paljaan lasikuidun päälle kuin pinnoitetun ja maalatun. Pinnoittamattomasta lasikuidusta irtoaa varmasti kymmeniä ellei satoja kertoja enemmän tavaraa. Eivätkä tuulivoimalan lavat taatusti pyöri täydellä nopeudella 24/7/365. Yksi tutkimuksen tekijöistäkin myöntää että siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä koko lavan kulumisesta.
Alun perin sitä Strathclyden yliopiston tekemää tutkimusta käytti (=vääristeli tulokset mieleisekseen)raportissaan norjalainen tuulivoimaa vastustava Motvind-yhdistys, joka nyt ei otakaan mitään vastuuta ko. raportista, eivätkä sen tekijät ole suostuneet antamaan mitään kommenttia Teknisk ukeblad-lehdelle joka kyseenalaisti raportin. Ullatus ullatus.
Raporttia USA:ssa levittävä Wind watch on myös tuulivoimaa vastustava ryhmä. Mutta usko sinä heidän valheitaan, ei se ole minun häpeäni.
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Onhan se hyvä ?
Voimalan perustuksia tuskin jatkossakaan tehdään mäntylankuista. Sementtiä sen olla pitää, ja mielellään paljon. Samoin voimalinjat ja tiestö vaativat maastosta oman pikku osansa. Muutama sata hehtaaria laitetaan paskaksi ihan näppärästi. Samoin eliöstö kärsii, eikä luonto palaudu ennalleen vuosikymmeniin.
Ihan vaan siksi, kun se tuulivoima on niin vihreää.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mistä puut kun ei enää saa edes navettaa rakentaa puusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei haittaa, koska navettojen ja karjasuojien käyttö kielletään lähitulevaisuudessa mm ssa kohonneiden energiakustannusten johdosta. Karja lahdataan ja rakennuksista tehdään yhteiskunnan tuella toimivia yhdistys ja kerhotiloja mm ssa maaseudun sukupuolivähemmistöihin pyrkiville, sekä insesmin uhreille.
Jatkossa kauramaito ja torakat korvaavat tuhmat eläinperäiset jalosteet.
Ilmoita asiaton viesti
Palataan vanhoihin kivinavetoihin. Onhan ne komeita ja kivet saa niistä suojelluista silokallioista, mitä louhitaan tuulimyllyjen tieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niistä riitä navettaan koska rompolista tehdään tie tuulivipperälle.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä yhteen, jos lähestyy tuulimylläriä kumarassa ja lakki kourassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja mistä puut kun ei enää saa edes navettaa rakentaa puusta.”
17.3.2023 julkaistu juttu Nauta-lehdessä:
”– Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä.”
”Kustannussäästöjä urakassa tuli mm. siitä, että kaikki betonityöt tehtiin itse, ja puurunkoisen pihaton puutavara hankittiin omasta metsästä. Sekä oma työ että puutavara saatiin investointituen piiriin.”
”Navetassa on käytetty paljon puuta, jota on haettu omasta metsästä ja sahattu omalla sirkkelillä. Maahan upotetuilla puhelinpylväillä tuetaan rakennusta. Pylväiden kylkeen kiinnitettiin verhoseinä.”
Navetta on valmistunut tammikuussa 2020.
https://nauta.fi/meilta-ja-muualta/navetan-rakentaminen-itse-vaatii-aikaa-ja-osaamista-mutta-tuo-saastoa/
Ilmoita asiaton viesti
Ei se puuperäinen sylinteri putki ole ongelma rakentaa tornia, mutta niiden välinen liitos. Se ei ole mikään helppo rasti. No siinäpähän kokeilevat ja oppivat.
Ilmoita asiaton viesti
Vastustan puurunkoisia myllyjä, olen suomalainen en perus- vaan kantasuomalainen ja siksi vastustan kaikkia uusia innovaatiota, syystä, että ennen kaikki oli paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Olivathan ne tuulimyllyt puisia ennen, jolloin kaikki oli paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen oli miehet rautaa
Myllyt oli puuta hiio-hoi!
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Ennen kaadettiin puut luontoystävällisesti justeerilla nytkytellen, nyt sekin tehdään monitoimikoneella. Metsurin selkä kului enemmän, mutta polttoaineen hinnasta ei ollut huolta.
Ilmoita asiaton viesti
Vihoviimeinen älynväläys, haaskata puuta moiseen turhuuteen, jonka kanssa tuhertaminen on heti lopetettava, ellei kotkanpesiä kohenneta.
Ilmoita asiaton viesti
Paha juttu, kun Suomessa ei aina tuule, ja kalliit ropelit seisovat hyvin usein vain muistomerkkeinä.
Ilmoita asiaton viesti
Satakunnan radio on tämän päivän puhunut koppelosta joka on äkäisenä Luvian koulun pihalla, toimittelijat eivät huomanneet syytä koppelon käytökseen, tuulivoimapuisto läheisyydessä tuhosi metson soidinpaikat.
Tuulivoimalat rakennetaan ilman ympäristölupaa, alue on tärkeä yhtenäinen n. 40 m korkea selänne mereltä pitkälle sisämaahan yli 8-tien. Nyt sinne rakennetaan isoja tuulivoimaloita 31 kpl ja yli15 km pitkä sähkölinja OL3 voimalinjaan kiinni.
Ei ollut mikään ihme jos koppelo suuttui ja räyhäsi 2 päivää vihaisena Luvialla koulun pihalla.
Vihreä siirtymä tekee luonnostaan tuhoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisihan nuo helpompi polttaa kuin teräs- tai teräsbetonitornit.
Ilmoita asiaton viesti
Uutisen tarkoitus on kai osaltaan lisätä tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyttä?
Oikeasti tuulivoimalan tornin materiaali on tuulivoimaloiden ongelmista yksi mitättömimmistä, eikä sillä ratkaista mitään todellista ongelmaa. Jos Tuulivoimayhdistystä on uskominen, ja miksi emme uskoisi, ”moderni tuulivoimala tuottaa sen valmistamiseen, käyttöön, huoltamiseen ja purkuun kuluvan energian 5 – 8 kuukaudessa.” En tiedä muuttuuko tuo suuntaan tai toiseen jos materiaali muuttuu.
Maatuulivoimaloiden suurimmat ongelmat liittyvät tilantarpeeseen, maisema- ja meluvaikutuksiin, häirintävaikutuksiin, törmäysvaikutuksiin ja sattumanvaraisen tuotannon sähköverkolle ja sähkön hinnalle asettamiin haasteisiin sekä korruptoituneeseen päätöksentekoon. Näiden rinnalla se on yksi ja sama, tehdäänkö joidenkin voimaloiden torni teräksestä, puusta vai vaikka norsunluusta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se nyt parempi asia tuottaa tuulivoimalan tornit suomalaisesta puusta kuin kiinalaisesta teräksestä. Toisaalta SSAB:lta on tulossa markkinoille hiilivapaata terästä, mutta sitä sitten riittää paremmin sellaiseen käyttöön, jota ei voida yhtä helposti puupohjaisilla ratkaisuilla korvata.
Mitä tulee näihin ”suuriin ongelmiin”, niin pyytäisin hieman yrittämään suhteuttamaan asioita. Mulle on koko pienen ikäni kerrottu, että Suomi on tyhjää täynnä, mutta nyt sinne ei sitten mahdukaan kotimaista energiantuotantoa?
Kaikessa toiminnassa tietysti on haittoja. HS:ssa juuri uutisoitiin tuulivoiman vastustajasta. Hän oli muuttanut ”jumalan selän taakse”, koska halusi asua rauhassa. Nyt sitten kuntaan kaavailtiin tuulipuistoa ja voimalat olisivat näkyneet hänen pihalleen. Tämä henkilö tietenkin kokee tuon haittana. Toisessa vaakakupissa sitten on tuulivoiman tuottamat hyödyt kunnan ja yhteiskunnan tasolla.
Mitä sähköverkkoon tulee, niin erityisesti nyt energiakriisitalven jäljiltä voisi kuvitella, että tuulivoiman hyödyllisyys jo osattaisiin nähdä. Empiriaa siitä, että uusiutuvien kasvava osuus heikentäisi sähkönjakelun luotettavuutta, ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Palataan asiaan sitten, kun näitä oikeasti rakennetaan suomalaisesta puusta ja toivotaan ettei vihreille kerrota että sitä varten pitää kaataa metsää.
”Mulle on koko pienen ikäni kerrottu, että Suomi on tyhjää täynnä, mutta nyt sinne ei sitten mahdukaan kotimaista energiantuotantoa?”
Et taida tietää, miten kaavoitus menee? Tuulivoimayhtiö ja paikallinen maanomistaja tekevät soppain ja maanomistajalle luvataan esim. 20 000 euroa vuodessa per mylly. Tämä maanomistaja saattaa olla paikallinen virkamies, valtuutettu tai vaikka kunnanhallituksen puheenjohtaja, usein kuitenkin lähellä kunnan valtapuoluetta tai paikkakunnasta riippuen esim. lestadiolainen jonka uskontoverit hallitsevat kuntaa. Ei siinä katsota mikä on paras paikka etäisyyksien suhteen ja jos melumallinnukset eivät osoita että voimalat voi rakentaa, konsultti kyllä säätää ne niin että melu pysähtyy tai kiertää lähimmät rakennukset.
STM lausui Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaan 2 km:n suojarajasta. Kaavoittaja sanoi ettei se ole mahdollista, koska sitten Varsinais-Suomeen ei mahtuisi kuin yksi tuulivoima-alue aivan maakunnan koillisnurkkaan. Kaavoitti sitten parisensataa voimalaa alueille, joiihin ei voi rakentaa voimaloita..
Syy miksi tuulivoimatoimija haluaa rakentaa lähelle asutusta on valmis infra: huoltotiet ja sähköverkot. Kauemmas korpeen rakentaminen on kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeasti on tulossa tuo 2 MW pilotti. Sittenhän nähdään tuleeko jatkoa.
Valmistajan mukaan puupohjainen rakenne on painoon suhteutettuna vahvempi kuin teräsrakenne. Sille luulisi löytyvän paljon muitakin käyttökohteita. Luulen, että tällainen puun loppukäyttö sopisi vihreille hyvin (varma ei tietenkään voi olla).
Toimialana tuulivoima on uusi ja yleiset käytännöt vielä hakevat muotoaan. Tässä olisi tilaisuus vaikkapa metsänhoitoyhdistyksillä nostaa profiiliaan, Jos pikkukunnissa harjoitetaan suhmurointia niin sitten ongelman juurisyynä on pikkukuntien harjoittama suhmurointi eikä tuulivoima.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima tuo joillekin muutamille paljon rahaa samalla kun sen naapurit kärsivät vailla korvauksia. Ilman suhmurointia ei tuulivoimaa olisi mahdollisuus ylipäätään rakentaa.
Se on tuulivoimarakentamiseen sisäänrakennettu ominaisuus, samoin kuin kuntien rakenteellinen korruptio. On sitä suhmuraa isommissakin kunnissa, mutta ei juuri tuulivoiman suhteen koska sitä ei isompiin kuntiin juurikaan rakenneta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi meillä riittää turvetta, jonka lupaprosessit ovat varmasti suhmuroinnista vapaat eikä turpeennostosta koskaan aiheudu mitään haittaa ulkopuolisille.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutku turve”
Ilmoita asiaton viesti
Joku voisi sinulle myös kertoa, ettei hiilivapaata rakenneterästä olla tekemässä, jota tuulimyllyissä käytetään.
Toisessa kommentissasi väität, että puupohjainen rakenne on painoon suhteutettuna vahvempi kuin teräsrakenne. Näin on jos otetaan huomioon vain itsekantavuus ja materiaalilujuus. Mutta kun sekään ei ole niin yksinkertaista, vaan tuulimyllyjä rakennellessa on otettava koko rakenne huomioon. Siinä vaaka kääntyy taas toisinpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin että ”valmistajan mukaan”. Ja valmistaja sanoo näin
The Laminated Veneer Lumber (LVL) material in a Modvion tower has higher strength per weight and higher strength per cost than steel alternatives. It is not only a better alternative for today’s towers but as turbines develop further towards even larger capacity and taller towers, the benefits of wood increase even further.
https://modvion.com/the-product/#faq
Ilmoita asiaton viesti
Modvion ei kerro kuin materiaalilujuudesta. Ei tietenkään koska se on sen ”valttikortti”. Mutta kun aletaan keskustella väsymislujuudesta ja värähtelyistä, niin puutornien elinikä on niin lyhyt, että en usko niiden kannattavuuteen kuin noissa 30 metrin torneissa. Ilmeisesti Modvion:kaan ei tiedä elinkaarta, koska pilotti puuttuu.
Jos terästornien elinkaari on 30-35 vuotta, niin puutornien elinkaari on takuulla alle puolet siitä.
Sinä puhut koko rakenteesta, joka on fataali virhe.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän ne rakentavat noin satametristä tornia pilottina. Harmi etteivät lue Puheenvuoroa, tietäisivät että ei tule onnistumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luetun ymmärtäminen. Elinkaari, tiedätkö edes mitä se tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti