Usko toivo ja traktori

Usko toivo ja rakkaus ovat peruskamaa oppineille ja kaupunkilaisille. Usko toivo ja traktori ovat ehkä vähemmän oppineiden maanviljelijöiden perusajatuksia.

Uskoa ja toivoa on viime vuosikymmeninä vaadittu maatalouden piirissä ahertavilta. Moni on ripustanut kintaat naulaan ja jättänyt ammatin kun sekä oma että pankin usko työn kannattavuuteen on loppunut.

Tapa talonpoika päivässä. Tuli sato tai kato, niin aina tulee rahaa. Jos viljelijä heittää kiven pellolta, niin siitäkin saa tukiaisia. Siinä viljelijäväelle tuttuja herjoja joita on levitetty. Sekä poliitikkojen puheissa että medioissa.

Vaatimukset maatalouden lopettamisesta Suomessa ovat nekin vuosien varrelta tuttuja. Antaa lämpimämpien maiden tuottaa ruoka, me vain ostetaan. Brasilialainen liha on halpaa eivätkä banaanitkaan kasva Suomessa. Perusteluita on kuultu.

Mitä ihmettä se omavaraisuus on? Kalliin harrastuksen tukemista verorahoilla, sanovat maatalouskriitikot. Eivätkä kuitenkaan ole valmiita maksamaan kotimaisesta ruuasta tuotantokustannukset ja viljelijän palkan sisältävää hintaa.

Onneksi maataloutta ei ole vielä kokonaan hävitetty maastamme. Voisi olla ikävää odottaa viljalaivan saapumista Ukrainasta. Toivottavasti sellaista tilannetta ei koskaan tulekaan.

 

 

 

 

 

+7
kaunaherra
Sitoutumaton Pello

Olen vuonna 1947 syntynyt elämän ja työn prosessien moniottelija. Vanhentunut päivän kerrallaan, jatkan samaan malliin. Jos joku löytää kirjoituksistani jonkun mielipiteen niin se on omani.
*Siunattu se joka ei mitään odota, koska hän on varmasti saava sen*
mualaispoeka at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu