Markkinoiden armoilla

Olimme markkinoiden armoilla vuonna 2022. Olemmeko edelleen vuonna 2023? Kallis kysymys. Ovatko sähkö,- polttoaine-, elintarvike- ja korkomarkkinat rikki? Voidaanko markkinatalouteen luottaa. Liike Nytin perusperiaate ”Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut” antaa mielestäni vastauksen retoriseen kysymykseeni.

Sähkön hinta alkoi nousta jo kesällä 2021, kun Venäjä kiristi kaasuhanaansa. Edellisen vuoden syksyllä kuluttajien uusien sähkösopimusten hinnat olivat jo tuplaantuneet. Venäjän aloittaman sodan ja Europan kaasuriippuvuuden sekä järjettömän pohjoismaisen ”sähköpörssin” takia sähköyhtiöt myivät sähköä kymmenkertaisilla hinnoilla syksyllä 2022. Se kuuluisa ”Joku Oy” käytti hyväkseen kuluttajien ahdinkoa ja veti välistä kymmeniä miljoonia ja satoja miljoonia euroja. Osa Euroopan valtioista reagoi tilanteeseen luomalla ns. windfall veron, jolla verotettaisiin yritysten poikkeuksellisen suuria ja epäoikeudenmukaisia voittoja.

Polttonesteiden hinnat puhuttivat autoilijoita kun pumppuhinnat ylittivät kahden euron kipurajan ja alkoivat lähestyä kolmen euron haamurajaa keväällä 2022. Öljyn maailmamarkkinahinta on halvenpi nyt kuin keväällä. Silti bensan tai dieselin hinnat eivät ole palanneet syksyn 2021 tasolle. Miksi? Onko ahneus syy vai seuraus. Joulukuussa dieselin ja E95:n litrahinta olivat alle kaksi euroa. Mutta. Mutta jouluksi kaikki polttoaineen jakelijat ottivat itselleen joululajan ja nostivat viikoksi litrahintoja noin 10 prosentilla. Onneksi Suomessa ei ole kartelleja. Hinnat olisivat voineet nousta enemmänkin.

Onko ruoka mielestäsi kallista? Minusta on. Ruoan inflaatio on lähes 20 prosenttia. Köyhälla ja keskituloisella inflaatio vaikuttaa PALJON, PALJON, PALJON enemmän kuin rikkaalla ja hyvätuloisella, koska suurempi osuus tuloista kuluu kalliiseen ruokaan. Ruoka on kallistunut, koska lannoitteet, energia ja inflaatio. Mutta. Mutta lisäksi Suomen keskittynyt ”ruokabisnes” on laittanut oman marginaalinsa vielä tämänkin päälle. Pieni parannus tilanteeseen olisi ruoan arvonlisäveron laskeminen. Ja reilut markkinat.

Onko yli neljän prosentin korko liikaa asuntolainasta? Mielestäni on. Velalliset on totutettu mataliin korkoihin ja kannustettu ottamaan isot velat asumisen turvaamiseksi. Korkojen nousun syyt löytyvät ”markkinoista”. Usa ja monet muut maat rahoittivat biljoonien eurojen koronaelvytyksen ”luomalla” uutta rahaa. Suuri osa näistä rahoista päätyi osakekeinottelijoille. Hinnat nousivat. Seurasi inflaatio. Vaarana voisi olla lisäksi työttömyys. Ja yllätys, ylläytys. Rahoitusmarkkinat painoivat jarrut pohjaan käsijarrun lisäksi ja alkoivat nostaa korkoja asuntovelallisten kauhuksi. Ne markkinat, ne markkinat ja puuttuvat reilut säännöt.

Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että markkinatalous on toimiva tapa kehittää Suomea ja ylälpitää hyvinvointia kunhan markkinatalouden säänöt ovat reilut. Reilut säännöt luodaan Suomessa eduskunnassa. Ole hereillä ensi vuoden huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Toivon sinulle turvallista ja reilumpaa uutta vuotta 2023.

 

Kenneth Morelius
Liike Nyt Nurmijärvi

Olen aluevaltuutettu ja palomies. Työkokemusta on kertynyt sisäministeriöstä ja eri pelastuslaitoksissa. Lisäksi olen mukana vapaaehtoistoiminnassa lentämällä palolentoja kesäisin. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri. Pääaineeni on kansantalous, julkinen talous. Pro Gradu työni käsittele kuntien valtionapuja. Sivuaineita löytyy talous- ja sosiaalihistorista, poliittisesta historiasta, tilastotieteestä, kasvatustieteestä ja matematiikasta. Niinikään ammattitutkinto löytyy pelastustoimesta ja rakennusalalta. Nyt on meneillään 4. vuosi #LiikeNyt aktiivina. Vuosiin mahtuvat eduskuntavaalit 2019, puolueen perustaminen 2019, kuntavaalit 2021, aluevaalit 2022 ja toimiminen Liike Nyt Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana. Lentämisen lisäksi harrastuksiini kuuluu monipuolinen kuntoilu. Puolimaraton kulkee alle 1.50 ja leukoja pystyn vetämään 40.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu