Arvostelua ilmastopolitiikasta
Ilmastokeskustelu käy kierroksilla ja sen sävy on voittopuolisesti arvosteleva. Arvostelusta on toisinaan vaikea tunnistaa, kohdistuuko se ilmastotutkimukseen, median toimintaan vai ilmastopolitiikkaan. Tässä kirjoituksessa keskityn viimeksimainittuun.
Globaali ilmastopolitiikka
YK:n ensimmäinen ilmastokokous järjestettiin Rio de Janeirossa 1992. Aikaa siitä on kulunut jo yli 30 vuotta. Poliitikkojen kokoustaessa Riossa ilmakehän CO2-pitoisuus oli 70 ppm yli esiteollisen arvon. Nykyään tuo lukema on 140 ppm.
Lopulta vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa asetettiin tavoitteeksi rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Sen, kuinka paljon päästöjä voidaan enää tuottaa, kertoo hiilibudjetti. IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan hiilibudjetti 300 GtCO2 antaa 83 prosentin todennäköisyyden pysyä Pariisin tavoitteessa.
Päästöjä edelleen syntyy 40 GtCO2 vuodessa, joten hiilibudjettia on jäljellä enää muutama vuosi. Epävarmuus huomioiden se saattaa olla jo ylitetty. Sen toteaminen, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta, on realismia.
Globaali ilmastopolitiikka voidaan arvioida kollektiiviseksi epäonnistumiseksi.
EU:n ilmastopolitiikka
EU on yksi maailman suurimmista talouksista. Euroopassa on myös syntynyt kolmasosa kumulatiivisista CO2-päästöistä. Suomessa toteutamme EU:n ilmastopolitiikkaa.
Vuonna 2020 säädetyn ilmastolain mukaan EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on 55 % vähennys vuoteen 2030 mennessä. Päästökehitystä ohjataan ja seurataan kolmella sektorilla: päästökauppa, maankäyttö ja taakanjako.
Päästökauppa koskee sähkön ja lämmön tuotantoa sekä valmistavaa teollisuutta. Päästöoikeuksien huutokaupalla päästövähennystoimenpiteet ohjautuvat sinne, jossa ne ovat edullisimpia toteuttaa. Rajoittamalla päästöoikeuksien määrää EU supistaa sektorilla syntyviä päästöjä. Päästöjen vähenemä tällä sektorilla on tavoitteen mukainen (kuva 1).
Taakanjakosektorille kuuluvat päästökaupan ulkopuoliset päästöt, kuten rakennusten lämmitys, liikenne ja pienteollisuus. Taakanjakosektorin päästöjä EU ohjaa kansallisilla, sitovilla tavoitteilla. Päästövähenemä tällä sektorilla on saavuttanut aikaisemmin määritetyt tavoitteet (keltainen viiva, kuva 2). Keväällä 2023 EU kiristi tavoitetasoa, edellyttäen nopeampaa päästövähenemää tulevaisuudessa (sininen viiva, kuva 2).
Sektoreista pienin, maankäyttösektori, on hiilen nettonielu. EU:n hiilinieluja supistaa metsien talouskäyttö. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus ja hyönteistuhot, heikentävät maankäyttösektorin hiilinielua ja asettavat sen tulevalle kehitykselle epävarmuuksia.
Kansalaisille EU:n ilmastopolitiikka näyttää sekasotkuiselta säädösviidakolta. Kuitenkin tuloksellisuutta on myös osoitettavissa.
Suomen ilmastopolitiikka
Kansallisella tasolla Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuonna 2035. Silloin päästöjen pitäisi olla korkeintaan yhtä suuret, kuin ovat maankäyttösektorin nielut. Ilmastolainsäädännön esittelyssä maankäyttösektorin odotetaan nielevän merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä nyt ja tulevaisuudessa (kuva 3).
Toteutuma on kuitenkin toinen: hiilinielut ovat viime vuosina romahtaneet (vihreä viiva, kuva 4) ja nettopäästöt polkevat paikallaan (oranssi viiva, kuva 4). Koska hiilinielujen aiheuttama vaje on merkittävä, tarvitaan toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Kukaan vaan ei vielä tiedä, mitä ne toimenpiteet tulevat olemaan. Ruotsissa sen sijaan hiilineutraaliustavoite kohdistuu lähinnä piipuista tuleviin päästöihin, eikä maankäyttösektorista oteta vetoapua. Ruotsin ilmastopolitiikan voidaankin olettaa johtavan vakaampaan ja ennustettavampaan toimintaympäristöön yrityksille.
Suomessa ilmeisesti on luotettu siihen, että maankäyttösektorin hiilinielut kompensoisivat suuren osan päästöistämme kuin itsestään. Tavoitevuoteen 2035 on vain 11 vuotta aikaa, joten haasteita maankäyttösektorilla riittää.
* * *
Kuvien lähteet:
Climate Action Progress Report, ladattavissa: https://climate.ec.europa.eu/eu-action/climate-strategies-targets/progress-made-cutting-emissions_en
Ilmastolain keskeinen sisältö, ladattavissa: https://ym.fi/ilmastolainsaadanto
Ilmastovuosikertomus 2023, ladattavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165065
Paljonko glopaali lämpötila muuttuu Tammikuun eka päivä vuonna 2035 kun Suomi saavuttaa POLIITTISESTI päätetyn hiilineutraaliuden? Vai muutetaanko taas sujuvasti ja erittäin poliittisesti kriteereitä mikä kelpaa nieluksi ja mikä ei niin kuin nyt on tehty eikä las satsumas sitä ei saavutettukkaan 2035 vaan uusi tähtäin on taas kaukana tulevaisuudessa.
Heitän perään povauksen, glopaalit co2 päästöt tekee uuden ennätyksen joka vuosi tästä eteenpäin aina vuoteen 2035 asti ja Suomi niminen lilliputtivaltio on velkojien holhouksessa ollut jo pitkään ennen kuin tuo surumerkkivuosi saavutetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaista kommenttia osasin toki odottaa, vaikka yritin korostaa sitä, että me Suomessa yhtenä EU:n jäsenvaltiona olemme osa EU:n toteuttamaa ilmastopolitiikkaa. EU on kansainvälisesti merkittävä tekijä. Ja olisi vielä vaikeampaa vaatia toisia toimimaan jos ei toimi itse. Päästökehitys sitten on mitä on, minkä takia ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä siihen sopeutumiseksi. Sekin maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymykseen et kuitenkaan osannu vastata, paljonko glopaali lämpötila muuttuu meidän suomalaisten ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomihan on jo NASA:n mukaan ilmastonviilentäjä, jos uskoo hiilidioksidin mahtiin ilmastossa. Mutta tietenkin on hyvä vielä puristaa viimeisetkin tipat hiili-ilmastositruunasta hölmöjen hurratessa vieressä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, kiitos.
Minusta Suomen tavoite 2035 on erittäin suuri riski kansantaloudellemme ilman että sen riskin vastineeksi olisi saatavissa muuta kuin patsastelua kv-areenoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Liikenteen osalta on strategia ollut Suomessa selkeä , jo ennenkuin liityttiin EU:hun.
Tehdään kaikki mahdollinen kunkin liikennemuodon energian säästömahdollisuuksien maksimoimiseksi.
MUTTA
Jätetään tavaraliikenteen liikennemuoto optimoinnit kaikki tekemättä.
Tuloksen näemme nyt
Valtavat liikenneinfran korjausvelat , Tapulikaupunki liikennemalli ja EU liikennestrategian vastainen toiminta koskien liikennemuoto siirtoja.
Samalla ylimääräisiä liikenteen ulkoisia kustannuksia noin 1,5 -2 miljardia euroa/ vuosi rekka autojen volyymien vesille ja raiteille siirtämättä jättämisistä.
lisää : https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/hakamiehille-ja-muillekin-tiedoksi-eun-ja-suomen-liikenneinfrafaktoja-ja-mediamielikuvia/
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Aiheeseen liittyen, eilen on julkaistu myös tällainen kirjoitus:
https://2035legitimacy.fi/komission-raportin-paastovahennystavoitteet-vihjaavat-15-asteen-tavoitteen-lipuvan-tavoittamattomiin/
Nostan kyseisestä kirjoituksesta tämän:
”Kasvihuonekaasuinventaariot laskevat kaikki ihmiskäytöllä olevilla mailla tapahtuvat hiilidioksidivuot ihmisperäisiksi, kun IPCC:n tieteellisissä raporteissa ilmastonmuutoksen ja kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamat epäsuorat vaikutukset lasketaan mukaan ”luonnolliseen” nieluun. Tämän takia suoraan kasvihuonekaasuinventaarioihin perustuvat päästövähennysskenaariot aliarvioivat tarvittavien päästövähennysten määrän. ”
Joten kyllähän tässä tosiaan monenlaisia haasteita on.
Ilmoita asiaton viesti
Muutos 140 miljoonasosaa sadassa vuodessa on äärimmäisen epäkiinnostava- Siitä huolimatta sen ympärille on luotu kokonainen ilmastoteollinen kompleksi: tutkimus ja estäminen ja spekulaatio ja mahdollisten seurausten liioittelu, mediatoiminta.
Ei jatkoon. Ihmiskunta ei kykene eristämään toimintaansa hiilestä ja miksi pitäisikään. Vaikkapa ilmastoon sillä ei ole vaikutusta että mainita saattaisi.
Entistä hullumpaa ja hullumpaa tapahtuu samaan aikaan kun Kiina lisää päästöjään hillittömästi ja saa siitä suurta hyötyä.
Jostakin merkillisestä syystä asia on ottanut erityisesti tulta Suomen päättäjien keskuudessa vaikka järki sanoo ettei ilmastotaistelua ratkaista Suomen taistelukentillä ja että Suomi on vihonviimeisin pakka missä torjuntaa kannattaisi alkaa harjoittelemaan vastenmielisen ja vihamielisen paikallisilmaston vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran kommentoisin tuota ”vihamielistä paikallisilmastoa”, että kun EU:ssa rakennusten lämmitys tuottaa noin kolmasosan kaikista päästöistä, niin Suomessa rakennusten osuus on puolet pienempi. Ilmastosta huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Siksikö sitä pitää edelleen kovasti vähentää?
Ilmoita asiaton viesti
Nollaan pitäisi päästä, kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Se on ihan helppoa kun rakennukset jätetään lämmittämättä. Etelässä pitäisi laittaa villasukat, täällä kuoltaisiin kylmään.
Sitten olisi vielä hyvä jos Härkönen keksisi syyn miksi pitäisi päästä nollaan, muun kuin ideologisen.
Ilmoita asiaton viesti
Satelliitista mitattuna Suomi on hiilinielu, turvetta syntyy sikseen paljon. Vaan kun luonnonsuota ei lasketa, niin sitten joudutaan tekemään kaikkea tyhmääkin.
https://roskasaitti.wordpress.com/2024/02/28/suomi-on-hiilinielu/
Ilmoita asiaton viesti
Sitten jos satelliittikin laskisi hiilidioksidiekvivalentteja, olisimme jälleen päästölähde.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidiekvivalentti
Hiilidioksidiekvivalentti on laskennallinen suure, jossa huomioidaan vain ihmisen toiminta. Satelliitti kuvaa todellisuutta, miten maa tuottaa ja nielee hiilidioksidia. Tällä todellisuusperiaatteella Suomi on hiilinielu, mutta tätä eivät ilmastopoliittiset toimijat juurikaan mainosta.
Tuo päästölaskenta on sellaita, että jos Suomessa olisi metsät poltettu ja suot tuhottu joskus 1900-luvun alkupuolella, niin nyt metsän istutukset ja soiden palauttamiset laskettaisiin päästövähennyksiksi, vaikka satelliitti kertoisi, ettei Suomi olekaan hiilinielu.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastopolitiikkamme huomioi muutkin kasvihuonekaasut kuin CO2:n. Hiilidioksidiekvivalentti on mittari, joka kuvaa kaasun ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Luonnontilaiset suomme lämmittävät ilmastoa metaanipäästöjensä takia. Joten jos vaadimme, että luonnontilaiset suot pitääkin huomioida taseessamme, niin sen seurauksena päästömme kasvavat.
Aina tietysti voidaan yrittää vaikuttaa kansainvälisesti sovittuihin sääntöihin, että meidän pitäisi pystyä laskemaan luonnontilaisten soiden sitoma hiilidioksidi omaksi hyödyksemme mutta samalla jättää huomiotta muiden kasvihuonekaasujen vaikutus. Enpä vaan voi sellaiselle hankkeelle ennustaa kovin hyviä menestymisen mahdollisuuksia. Kenties joku tuleva PS meppi voisi lähteä ajamaan asiaa?
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääköhän nämä ilmastopolitiikan kannattajat että he puhuvat n 0,02-0,15K ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja mahdollisesti vielä toisesta tulevasta.
Milllä mittarilla se on niin merkityksellistä että sitä varten pitää ajaa moni toimiva systeemi alas?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihmisvaikutus todellisuudessa olisi noin pieni, niin eihän asiassa mitään huolta olisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuudessa se on, tiede vaan ei näytä ymmärtävän meren toimintaa ja siihen nivoutuvaa Henryn lakia.
Jokainenhan voi esim täältä https://climatereanalyzer.org/clim/sst_daily/ verrata esim 1980-luvun ja 2020- luvun välisiä lämpöpoikkeamia ja absoluuttista lämpötilaa.. Niitä vertaamalla voi huomata että lämpimän veden ala on suurentunut ja myös lämmennyt joka tarkoittaa viileän poistavan veden osuuden vähenemistä. Tämä tietenkin Henryn lain mukaisesti lisää co2-päästöjä merestä poiston supistuessa.
Oleellistahan tässä on meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidikierron vaihtelu meren pintalämpötilan ja sen suhteellisten osuuksien välillä.
Pelkästään lämpöisen vesialan lisääntyminen tarkoittaa meren osuuden ylittävän lisäpäästöillään ihmisen päästöt selvästi.
Henryn laki kertoo myös sen että oletus 280ppm co2-pitoisuudesta esiteollisena aikana on virheellinen sillä jäätikkömittauksista ei voi vetää johtopäätöksiä maapallon keskimääräisestä tai verrata Mauna Loalta mitattuihin tuloksiin. Jos Mauna Loalta olisi mitattu 1700-luvulla co2-pitoisuuksia ne tuskin olisivat alittaneet 300ppm tason, Mauna Loan mittauksiin kuitenkin perustuu väittämä co2-pitoisuuden noususta. Kannattaa myös miettiä mikä on jääkausiaikaisen jäätikkömittauksen 180ppm co2-tason kertoma verrattuna Henryn lakiin ja tutkimuksissa todettuihin jääkausilämpötiloihin keskimäärin maapallolla.
Näihin kun lisätään haloterminen/termohaliininen lämmönsiirto (joka aiheuttaa vuosikymmenisen vaihtelun eli syklit) joka on aiheuttanut 60-80% nykylämpenemisestä nimenomaan meren lämpenemisen kautta jää ihmisen osuus mitättömäksi.
Ilmoita asiaton viesti
On vain energiapolitiikkaa oloissa, missä energiankulutus yhä vain kasvaa. Tähän on sotkettu perusteeton hiilihumppa vain ajamaan rahoitusta tiettyyn laariin. Viimeisimpänä esimerkkinä ilmastohumpasta on Osuuspankki.
Energiamurros hupenevien fossiilisten polttoaineiden äärellä voidaan toteuttaa myös rehellisesti ilman hiilidioksidi-ilmastohumppaa. Näinhän esim. Vattenfall toimii pyrkimällä vain eroon fossiilisista polttoaineista sen kummemmin perustelematta.
Ilmoita asiaton viesti