Energiamurros etenee – poimintoja uutisvirrasta
Saksaan on rakenteilla maailman korkein tuulivoimala. Voimalan naselli voidaan nostaa liki 300 metrin korkeudelle maanpinnasta ja sen siivet ulottuisivat jopa 400 metriin. Korkealla maanpinnasta tuuliolosuhteet paranevat, jolloin saadaan tuotettua enemmän energiaa kuin lähempänä maan pintaa. Tällainen voimala voidaan myös sijoittaa keskelle olemassa olevaa tuulipuistoa, nykyisten voimaloiden väliin, tuottamaan energiaa siitä tuulesta, joka virtaa vanhojen voimaloiden ylitse.
Tuulivoiman kehityksessä keskeinen mittari on voimaloiden nimellistehon kasvu. Suuremmissa voimaloissa nimellistehon hinta alenee ja voimala ulottuu ylemmäs tuuleen, jolloin tuuliolosuhteet paranevat. Vuonna 2016 maailman suurin voimala oli 8 MW:n tehoinen. Nyt, vain kahdeksan vuotta myöhemmin, ennätys on jo 20 MW.
https://newatlas.com/energy/world-largest-offshore-wind-turbine-20-mw-mingyang/
Auringoenergian kasvu jatkuu. Vuoden 2024 aikana maailman aurinkosähkökapasiteetti kasvaa noin 600 GW, josta puolet Kiinassa. Niiden tuottaman energian korvaaminen ydinvoimalla edellyttäisi uuden ydinreaktorin käyttöönottoa neljän päivän välein.
https://ember-climate.org/insights/in-brief/solar-power-continues-to-surge-in-2024/
Australian autiomaahan rakennettava maailman suurin aurinkovoimala on saanut viranomaishyväksynnän. Voimalan kaavailtu teho on 17-20 GW ja sen yhteyteen rakennetaan mittava akkuvarasto. Osa tuotetusta aurinkoenergiasta toimitetaan Singaporeen 4300 km:n pituista merenalaista kaapelia pitkin, tyydyttäen 15% Singaporen sähköntarpeesta.
Maailman ensimmäinen hiilivoimala otettiin käyttöön Iso-Britanniassa vuonna 1882. Tänä syksynä, 142 vuotta kestäneen hiiliriippuvuuden jälkeen, Iso-Britannian viimeinen hiilivoimala lopettaa toimintansa.
https://interactive.carbonbrief.org/coal-phaseout-UK/
Kanadalaisen telematiikkayhtiön keräämien tilastojen mukaan sähköautojen akut kestävät odotuksia paremmin. Merkittävin kapasiteettia heikentävä tekijä on niiden lämpörasitus, joten käyttämällä autoa viileässä ilmastossa sekä suosimalla nestejäähdytettyjä akkuja ja hidaslatausta kapasiteetti heikkenee vieläkin vähemmän. Tulosten mukaan akkujen käyttöikä ylittää autojen käyttöiän, eikä sähköautojen akkuja tarvitse niiden elinkaaren aikana vaihtaa.
https://www.geotab.com/blog/ev-battery-health/
”Saksaan on rakenteilla maailman korkein tuulivoimala. Voimalan naselli nostetaan liki 300 metrin korkeudelle maanpinnasta ja sen siivet ulottuvat jopa 400 metriin.”
Oman linkkisi mukaan lapakorkeus olisi 364 metriä, ei 400.
Vertailun vuoksi, Suomeen Virroille suunnitellaan 345-metrisiä joten ei ero ole niin merkittävä.
Sinällään onnetonta, että tuulivoimaloiden ainoa ”kehitys” on vuosikymmenet ollut rakentaa yhä ympäristöhaitallisempia voimaloita.
Ilmoita asiaton viesti
Käyttämäni luvut olivat peräisin täältä: https://www.heise.de/news/Grundsteinlegung-fuer-das-hoechste-Windrad-der-Welt-9949700.html
Mutta todella, ne ovat suurimpia mahdollisia lukuja. Korjasin sanamuotoa tekstissä.
Minä en tiedä mitkä haitat siitä lisääntyisivät, jos olemassaolevan tuulipuiston tuotantoa kasvatetaan tällä tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Et tosiaan ”tiedä” miten 300-metrinen voimala vaikuttaa enemmän ympäristöön kuin vaikka 100-metrinen? Oikeasti?
Melu-, välke-, maisemahaitat nyt ainakin.
Ilmoita asiaton viesti
Lähteen mukaan pilottilaitos tulee käytöstä poistetun hiilikaivoksen alueelle, tuskin siinä kukaan ihan vieressä asuu.
Ilmoita asiaton viesti
Havainnekuvan mukaan ympärillä on vihreää peltoa, ja kiinteistöjä. Mutta toki, yleensä ne aina valehtelevat.
Ilmoita asiaton viesti
Itse avolouhokset ovat yli 100 m syviä.
Tokkopa sinne mitään pykätään?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tolpan pitää siksi olla niin korkea, kun myllyn perustus on sadan metrin syvyydessä?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä satellittikuva auttaa ymmärtämään.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla kaivettu ruskohiiltä avolouhoksesta eli alue on huomattavan iso.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen että sitä tolppaa ei sinne montun pohjalle tällätä. Tolla alueella on ainakin 4 isoa avolouhosta ja asutusta ihan vieressä joka puolella. Puola ihan vieressä, taitaa näkyä sinne asti.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin epämääräinen kuvaus ja sitäpaitsi aivan väärä.Satelliittikuvassa näkyy jo rakennetut. myllyt . Asutusta on vain idän suunnassa ja sinnekin matkaa on 4km.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo uutinen korkeasta tuulimyllystä on epämieluisa. Ne ovat todella rumia, ja tuollainen näkyy kauas. Nuo muut tiedot maailmalta ovat varmaan ihan ok, vaikka tämä globaali energia-hiilidioksidi-humppa tuntuu itsestäni vain jättimäiseltä ylireagoinnilta. Ja jos se ei ole sitä, niin peli tuntuu jo pelatulta.
Ilmoita asiaton viesti
https://davidbent.wordpress.com/wp-content/uploads/2021/07/attachment.png
Ilmoita asiaton viesti
Better world…hmm..
Ilmoita asiaton viesti
Siitä harvinainen projekti, että asukkaat eivät vastusta lainkaan. AfD sai 2 viikkoa sitten 45% äänistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimalan siiven kärjen nopeus ei ymmärtääkseni saa ylittää äänen nopeutta. Kun siipien pituutta kasvatetaan niin roottorin pyörimisnopeutta joudutaan em. syystä rajoittamaan, minkä johdosta vääntömomentti ja siten rakenteiden massiivisuus kasvavat.
Missähän kohtaa tulee raja vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon en suoralta kädeltä osaa vastata. Mutta nimellistehon ja siiven pituuden suhde on exponentiaalinen (A=pi x r^2).
Ilmoita asiaton viesti
Pidemmän siiven suurempi teho vielä kärjistää tilannetta. Kaikki on hanskattavissa, mutta jossain kohtaa tulee taloudelliset realiteetit vastaan, koska koko voimansiirto + torni + perustukset tulee mitoittaa momenttia vastaaviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Vattenfall jätti Ruotsissa merellisen voimalapuistikon rakentamisen suunnitteluvaiheeseen. Eivät taida ymmärtää busineksen päälle ?
Tuossa asiantuntijan esittämiä syitä tuulivoiman tuotannon rajoittamiselle. Se kustannustehokas ja edullinen sattumanvaraisen energian varastointi on tietenkin jo pian täällä. – Ootellaan vielä muutama vuosi, niin kyllä se siitä.
https://www.youtube.com/watch?v=sLrPU5Edzrs&t=752s
Ilmoita asiaton viesti
Näin, ei tarvitse odottaa kuin kaksi sukupolvea, olemme nähneet hyödyt ja haitat 😂 Ihmeellistä toi Saksan ihannointi, vaikka maa on mennyt takaperin, alkaen itä-saksalaisen kanslerin ajasta, eikä loppua näy.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaiset tsunamin pelossa sulkivat varmaa voimaa antavat ydinvoimalat ja svenskeissä sossut tekivät diilin Miljöpartietin kanssa.
Perseelleen meno oli taattua ja energian hinnat pomppasivat kuuhun. kun osaamattomat poliitikot pääsivät mellastamaan
Ilmoita asiaton viesti
Valtio ei maksanutkaan merikaapelointia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä korkeampi tuulimylly, sitä lyhyempi käyttöikä ja varmasti kannattamaton hanke.
”aurinkosähkökapasiteetti kasvaa noin 600 GW, josta puolet Kiinassa. Niiden tuottaman energian korvaaminen ydinvoimalla edellyttäisi uuden ydinreaktorin käyttöönottoa neljän päivän välein.”
Päivän selvä valhe, nimellis kapasiteetti ei ole tuotto.
”Osa tuotetusta aurinkoenergiasta toimitetaan Singaporeen 4300 km:n pituista merenalaista kaapelia pitkin”
Halpaa kuin saippua. Kyllä kannattaa.
”Merkittävin kapasiteettia heikentävä tekijä on niiden lämpörasitus, joten käyttämällä autoa viileässä ilmastossa”
Onhan siinäkin toive ajattelua, käytä vain viileällä ilmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole mikään vale.
Aurinkokapasiteetti: 600 GW x 24 x 365 x 15% = 788 TWh
Ydinvoimala: 1 GW x 24 x 365 x 90% = 7,9 TWh
Ilmoita asiaton viesti
Aurinko paistaa 24h?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, mutta vuorokaudessa on 24 tuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen paneelit kiertää maapalloa auringon mukaan ja on optimaalisessa kulmassa ilman varjoja aina.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinassa PV tuottoa verkkoon on rajoitettu stabiilisuus ongelmien vuoksi.
Sama stabiilisuus (Hz) muutos näkyy myös Suomessa, kun uusiutuvilla on suuri osuus.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä itsensä huijaamista, mutta kukin tyylillään. Kaikki muut ymmärtää mistä on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
10 eniten kivihiiltä käyttävien maiden voimaloiden kapasiteetti on ~2000 Gw ja ne myös tuottaa aika liki sen, yli puolet on ilmastohyvis kiinan. Paljonko tämä Aurinkovoiman 600Gw:n kapasiteetti oikeasti tuottaa sitä sähköä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo 600 GW on ns. nimellisteho, niin todellinen teho on siinä 40-50 % riippuen tuuliolosuhteista.
Ilmoita asiaton viesti
Oli kyse Aurinkovoimasta.
Ilmoita asiaton viesti
”10 eniten kivihiiltä käyttävien maiden voimaloiden kapasiteetti on ~2000 Gw ja ne myös tuottaa aika liki sen, yli puolet on ilmastohyvis kiinan. Paljonko tämä Aurinkovoiman 600Gw:n kapasiteetti oikeasti tuottaa sitä sähköä?”
Kiinan lukuja en muista tarkalleen, mutta maailmanlaajuisesti tilanne on aurinkovoiman osalta tämä:
”Aurinkopaneelien määrä tuplaantuu maailmassa noin joka kolmas vuosi. Jos kehitys jatkuu, aurinko on maailman suurin sähkön lähde ensi vuosikymmenellä ja suurin energian lähde sitä seuraavalla.”
https://www.hs.fi/feature/art-2000010601447.html
Rakenteilla on kohtalaisen kookkaita voimaloita, esim. Pohjois-Australiaan on tulossa 120 neliökilometrin laajuinen 20 GW:n laitos, josta suurin osa tuotannosta menee Singaporeen.
Tästä kuvaajasta näkyy, miten perinteiset sähköntuontatotavat ovat vähentyneet maailmassa viime vuosina. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus on vielä verrattain pieni, mutta kasvaa:
https://ourworldindata.org/grapher/share-elec-by-source
Tuulivoiman osuus tulee todennäköisesti tänä vuonna saavuttamaan ydinvoiman, ja menee sitten ohi. Aurinkovoima ohittaa tuotantomäärässä ydinvoiman lähivuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Murros etenee on hienosti sanottu. II maailmansodan lopulla saksalaisilla oli hieman samantapainen sanonta. ”Unsere Mauern brechen aber unsere Herzen nicht”, elikkä Muurimme murtuvat mutta sydämemme eivät.
Näin taitaa käydä tässäkin tapauksessa. Murroksesta jää paljon murtuneita lapoja ja kaatuneita tämän uskon obeliskeja. Mutta sydän palaa silti samalle opille.
Vast´ikään saksalainen professori laski miten voimalat vievät toistensa tehoja. Tavallinen voimala vie tuulta jopa 100 km:n matkalta myötätuuleen päin. Arvailla vain soppii miten pitkältä tuuli hiljenee tällaisen uuskorkean voimalan takaa. Tulisi mieleen että tuulen hidastaminen voi vaikuttaa ilmastoon. Mutta sehän olisikin opin mukaista, kauheaa miten ihminen pilaa ilmaston (nyt sitten tuulimyllyillä).
Ilmoita asiaton viesti
Aihetta sivuten:
Uunituore amerikkalainen selvitys ydinenergian tulevaisuudesta. Uuden Westinghousen reaktorin tuottaman sähkön hinta saataneen painettua tasolle 10 US-centtiä/kWh (laskelmassa mukana Inflation Reduction Act -paketista saatava tuki). Optimistisimman ennusteen mukaan 6 US-centtiä/kWh.
https://x.com/energybants/status/1840743544320889011
Ilmoita asiaton viesti
Kun britit mainittu niin melkoisen hyytävä hinta sähköllä kun se on sattuman varassa.
Tämä parin vuoden takaa.
”Sähkönhinnat Britanniassa ovat talvisen sään vuoksi kohonneet huippuunsa. Alkuviikosta noteeraukseksi tuli 2585 puntaa/MWh, eli euroissa lähes 3000/MWh. Hintataso on ollut yli 40 kertaa korkeampi kuin keskimäärin vuosina 2011-2020.”
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkas sattuikaan?
https://wattsupwiththat.com/2024/09/29/renewables-subsidies-hit-new-august-record/
Tapahtuu sitä Suomessakin, koska tuuli on katoavaista sorttia: 3000 €/MWh.
https://yle.fi/a/74-20113921#:~:text=Kantaverkkoyhti%C3%B6%20Fingrid%20osti%20kello%2018%E2%80%9320%20v%C3%A4lill%C3%A4
Ilmoita asiaton viesti
Ja kuten YLE n linkin takaa voidaan lukea, niin sattumanvaraisen voiman tukijärjestelmää veronmaksajien rahoilla ollaan järjestelemässä sähkön varastoinnin kustannusten kattamiseksi. Työryhmä perustettu.
Markkinaehtoista. No ei takuulla ole.
Ilmoita asiaton viesti
UK:lla todella on politiikkana myöntää puhtaalle energialle tuotantotukea. Tämä tuki ei rajoitu tuulivoimaan, vaan myös vaikkapa rakenteilla olevalle Hinkley Point C:n ydinvoimalaitokselle on myönnetty tuotantotuki, joka on tasoltaan avokätinen. Mutta voimalan ollessa vuosikausia myöhässä se ei vielä tuota energiaa eikä näin ollen pysty tukeakaan nostamaan. Niinpä WUWT ja muut pseudotietosivustot pääsevät kirjoittamaan, kuinka tuet valuvat pelkille uusiutuville.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa on samanlainen tukijärjestelmä.
Ei toki ydinvoimalle. Vielä?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Ylen juttu antaa hyvän kuvan viherenergiapolitiikan ongelmallisuudesta.Ja tämän maksaa kansa ja pääosin ulkolaisomisteiset käärivät tuohet.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenköhän tulit johtopäätökseen, että YLE:n juttu liittyisi ”viherpolitiikan ongelmallisuuteen”. Intraday-hinnoittelumekanismilla tasataan päivän sisäisiä tuotantoeroja, esimerkiksi kun sähkön tuottaja ei pysty toimittamaan myymäänsä sähköä. Syynä voi olla tuulivoimalan tapauksessa väärin tehty tuotantoennuste tai perinteisen voimalan tapauksessa tekninen vika tai muu rajoitus. Kustannukset kohdentuvat kyseiselle energian tuottajalle. Mekanismi on ollut tällaisenaan käytössä jo yli 25 vuoden ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tulee kylmä talvi niin briteissä jäädytään hengiltä.
https://www.theguardian.com/money/2024/sep/30/half-of-britons-plan-to-ration-energy-use-this-winter-as-10-bill-rise-looms
Ilmoita asiaton viesti
Asumisen energiatehokkuudessa briteillä olisikin paljon parantamisen varaa. ”The UK’s energy bills were £22bn higher over the past decade than they would have been if Conservative governments had not cut “green crap” climate policies.”
https://www.carbonbrief.org/analysis-cutting-the-green-crap-has-added-22bn-to-uk-energy-bills-since-2015/
Ilmoita asiaton viesti
On se kumma, kun ilmasto ei enää lämpene vain suorastaan kuumenee.
Ja UK lämmityksen hinta se vain nousee!
Onko storyssä vielä jokin puuttuva osa?
Carbonbrief edustaakin klikkiotsikkojen Pseudotiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
https://mediabiasfactcheck.com/carbon-brief/
https://mediabiasfactcheck.com/watts-up-with-that/
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kuka valvoo valvojia?
Ilmoita asiaton viesti
Kesäkuumathan ne vanhuksia tappaa.
Lopeta disinformaatio!
Ilmoita asiaton viesti
Piti ihan itse laskea, jotta uskoisi.
Kiinassa PV tuottaa n. 18% teholla laskettuna vuoden teoreettisesta maksimista: 1GWp * 365 * 24 = 8760 GWh/v.
600 GWp tuottaa siis sähköä verkkoon 107 GWh/vuosi eli 0,107 TWh/v.
Australian projektin kohdalla vuositehokkuus on n. 20%.
North Sea Link 1,4 GW (Norja-UK) on pituudeltaan n. 720 km ja tuli maksamaan n. 2000 M€.
Singaporen kaapelin kustannus olisi:
4300/720 *2/1,4 * 2000 M€ = n. 17 000 M€ (2021 hintataso?)
Nykyhinnoilla varmaankin 20 mrd. €.
Pelkällä kaapelin kustannuksella rakentaisi 2 * 1250 MWh ydinvoimalaa Singaporeen.
Onko sinun jorinoissa mitään järkeä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos lasket itse, laske sitten edes oikein. 600 GW 18% kapasiteettikertoimella tuottaa 946 TWh/a.
Siitä, miksi aussit ovat hylänneet ydinvoimavaihtoehdon, minulla ei ole tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää tehdä Väyryset ja myöntää laskuvirhe.
600 GW tuottaa maksimissaan 946 TWh vuodessa verkkoon.
Kyse ei ole Ausseista vaan Singaporesta.
Mitä järkeä on ostaa sähköä kaapelin kautta, jonka kustannukset ovat enemmän kuin 2,5 GW ydinenergiaa Singaporessa..
Kaapelin kustannus (+ muut kustannukset) maksaa sähkönostaja.
It stinks!
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Paneelien hyötysuhde noin 15-20% on auringon tuottamasta tehosta W/m². Aurinko on vähintään puolet ajasta piilossa tai väärässä kulmassa. Se aika on laskettava pois ajasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ohessa EU’n pykäämä työkalu.
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelma laskeskeli vähän reilu 110 TWh.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkovoimalan nimellis/huipputeho koskee tuotantohuippua, kun aurinko on parhaassa kulmassa paneeleihin nähden. Paneelien hyötysuhde vaikuttaa suoraan voimalan nimellistehoon, joten sitä ei enää siitä vähennetä. Huippukäyttöaika kertoo keskitehon ja nimellistehon suhteen, aivan kuten muillakin voimalatyypeillä.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskele lisää!
The nominal power or peak power is the power claimed by the manufacturer of the module or system. It is the power output of the module(s) measured at 1000 W/m2 solar irradiance (and a module temperature of 25° C and a solar spectrum corresponding to an air mass of 1.5. These conditions are known as Standard Test Conditions (STC)). This means that if your modules were 100% efficient, you would need 1 m2 to get a system with a peak power of 1 kW.
Ilmoita asiaton viesti
Noin lasketaan hyötysuhde eikä energiantuotto.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan ja sinä lasket nimenomaan hyötysuhteella.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaavia projekteja visioitiin Eurooppaankin, missä aurinkopuistot Afrikassa tuottaisivat meille sähköä. Suunnitelmat kaatuivat politiikkariskeihin. Tuollainen kaapeli on investointikuluna tietenkin mittava mutta hankeriskit ja ylläpitokulut lienevät alhaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuo idea laittaa paneelit afrikkaan ja siirtää sähkö eurooppaan on aivokuolleena syntynyt.
Siirtohäviöt ovat nimittäin siinä mittaluokassa, että jopa ryssätkään eivät tekisi niin, vaikka Sajano-Šušenskajan voimalaitokselta siirretäänkin sähköä moskovan suuntaan. Voimalalta on ~1500km moskovaan. Siirtojännite on hulppeat 700kV ja korona-häviöt sen mukaisia, säähäviöistä puhumattakaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sajano-%C5%A0u%C5%A1enskajan_voimalaitos
Mutta voimalaitos on sen verran suuritehoinen, ettei jotkut ~10% siirtohäviöt paljoa paina. Toisaalta voimalaitos on rakennettu neuvostoliiton aikana, joten silloin asiasta ei välitetty.
Palatakseni noihin paneeleihin afrikassa, niin ne pitäisi jakaa useamman valtion alueelle, jotta niitä voitaisiin hyödyntää EU-alueen suurimman kulutuksen aikana. Sellainen 80 asteen peittoalue telluksen kehästä on mahdollinen, jolloin se kattaisi käytännössä kaikki kulutushuiput. Toisaalta sitä +4000km mittaista paneeli jonoa ja siirtolinjaa pitäisi myös huoltaa ja ylläpitää, mikä ei todellakaan ole ilmaista…
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllähän tuo idea laittaa paneelit afrikkaan ja siirtää sähkö eurooppaan on aivokuolleena syntynyt.”
Noh, nähtäväksi jää miten tämä Australian ja Singaporen yhteisprojekti onnistuu. Välimatka merikaapelilla paljon pidempi kuin Pohjois-Afrikasta Eurooppaan:
https://www.energy-storage.news/sun-cable-australia-to-singapore-renewable-energy-project-wins-transmission-link-approval/
Ilmoita asiaton viesti
Lupa ei tarkoita rakentamista, vieläkään…
Kylmä matematiikka niistä häviöistä ja rakentamiskustannuksista romuttaa useimmat projektit suunnitteluasteella.
Kyllä sitä on haaveiltu merikaapelia islannistakin eurooppaan, sillä islannissa on sähköä enemmänkin kuin omiin tarpeisiin ja lisä potentiaalia vaikka kuinka paljon…
Islannista on brittein pääsaarille vain ~850km ja norjaan ~1100km.
Silti pisin sähkömerikaapeli on ~700km pitkä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tämä energiamurros kuvaajan muodossa. Kaksi tuotantotapaa nousee, muut laskevat:
https://ourworldindata.org/grapher/share-elec-by-source
Ilmoita asiaton viesti
”…eikä sähköautojen akkuja tarvitse niiden elinkaaren aikana vaihtaa.”
Tuo on mukava tieto. Vaikken tällä hetkellä olekaan autoa hankkimassa, käytetyn sähköauton suhteen olen ollut varsin huolestunut siitä, että simahtava akku tekee ostoksesta arvottoman, kun uusi akku maksaisi selvästi enemmän kuin vähän vanhemman käytetyn auton hinta on.
Toki siihen jää vielä jäljelle piilevä vauriomahdollisuus, mutta ainahan käytetyssä autossa on riskejä, joita ei takuu-uusissa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Suhteelliset käppyrälinkit kertovat osatotuuksia, mutta tässä todellinen tilanne
https://ourworldindata.org/grapher/electricity-prod-source-stacked
https://ourworldindata.org/grapher/fossil-fuel-production
https://ourworldindata.org/energy-production-consumption
Ilmoita asiaton viesti
”tässä todellinen tilanne”
Kannattaa myös tunnistaa, mitä kuvat esittävät. Primäärienergiavertailussa perinteiset energialähteet sisältävät niiden häviöt. Esimerkiksi 1 GWh hiiltä tuottaa alle 0,4 GWh sähköä. OL3 ydinvoimalan primääriteho on 4 GW, sähköä se tuottaa 1,6 GW. Uusiutuvat tuottavat sähköä suoraan. Energiamurros etenee siten, että ensin puhdistetaan sähköntuotanto ja sitten sähköistetään kaikki. Tietysti tämä tapahtuu planeettamme eri osissa eri tahtiin.
Ilmoita asiaton viesti
OL3:n lämpöteho on 4300MW, Bruttosähköteho on 1720MW, nettona 1600MW (oma kulutus).
Mutta mitäpä väliä sillä lämpöteholla on, koska polttoaineen hinta on merkityksetön osuus kuluista.
Sähköntuotannon hyötysuhde on generaattorin osalta ~99%, koko laitosyksikön hyötysuhde on 37%.
Eipä ne ”uusiutuvat” ole yhtään parempia primäärienergian muuntamisessa sähköksi, vaan huomattavasti heikompia.
Ja kun aletaan muuntamaan tasasähköä 50Hz vaihtovirraksi, katoaa muunnoksessa +3% harakoille, toisin kuin tahtikoneella (OL3) sähköntuottamisessa. Lisäksi tahtikoneella on inertiaa, mitä inverttereillä ei ole.
1600MW nettoteholla invertterihäviöt olisivat ~50MW lämpönä harakoille…
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys tässä oli enemmän poliittinen kuin tekninen. Esitetään vertailuita, joissa toisessa vaakakupissa on uusiutuva sähkö ja toisessa primäärienergia – mikä siis sisältää kaiken, polttomoottoreiden häviöistä alkaen.
Ilmoita asiaton viesti