Miten ruokitaan 10 miljardia ihmistä

Maailmankartta maankäytön mukaan

Maailman väkiluku kasvaa ja äärimmäinen köyhyys vähenee. Niinpä ruokaa pitää tuottaa entistä enemmän. Onneksi hehtaarisadot ovat maatalouden koneellistumisen, viljelymenetelmien kehittymisen ja kasvinjalostuksen myötä kasvaneet. Mutta voimmeko luottaa että suostuisa kehitys jatkuu, tiristäen jatkossa pelloistamme yhä muhkeampia satoja?

Nykyaikaisessa elintarvikkeiden tehotuotannossa voidaan tunnistaa kolme merkittävää kestävyysongelmaa.

  • Kotiplaneettamme käyttökelpoisesta maapinta-alasta jo puolet on raivattu ravinnontuotantoon. Laidunnus ja rehun viljely käyttävät koko Amerikan mannerta vastaavan maa-alan, vaikka lihasta saamme vain viidesosan ravintomme energiasta ja kolmasosan proteiineista. Lihan kysynnän kasvu onkin suoraan yhteydessä metsäkatoon. Ilmastonmuutoksen torjunta toisaalta edellyttäisi voimallista metsittämistä.
  • Luonnonmukaisessa viljelyssä kasvi vaihtaa ravinteita symbioottisesti maaperässä olevien sienten ja mikrobien kanssa. Tehotuotannossa viljelykasville annetaan keinotekoisia ravinteita ”suoraan suoneen”, jolloin maaperä köyhtyy elottomaksi. Tämä osaltaan heikentää luonnon monimuotoisuutta, minkä seurauksia jo todistamme mm. hyönteisten vähenemisenä, ja muuttaa peltojen maaperän hiilen nielusta sen lähteeksi.
  • Keinotekoisten lannoitteiden saatavuus on rajallinen. Fosforin arvioidaan loppuvan vielä tällä vuosisadalla, eikä suoraa korvaajaa ole näköpiirissä.

Tapamme tuottaa ravintoa on tiellä joka johtaa umpikujaan. Tulevaisuuteen katsovan ihmiskunnan on pakko siirtyä noudattamaan luonnonmukaisempia viljelymemetelmiä. Ravintoa kuitenkin riittäisi yltäkylläisesti, jos vain lihan kulutuksesta oltaisiin valmiita tinkimään.

Voimme ottaa myös teknologian avuksi. Ihmisen tarvitsema proteiini koostuu vedystä, typestä, hapesta ja hiilestä. Kaikkia niitä on saatavana meitä ympäröivästä ilmasta. Voimme tulevaisuudessa rakentaa laitoksia, jotka tuottavat ravintoa pelkällä aurinkoenergialla, ja valjastaa ilmastonmuutoksen kuivattamat arot ruoantuotantoon.

KH
Sitoutumaton Espoo

Diplomi-insinööri, jatko-opiskelija, työssä sähköisen talotekniikan asiantuntijatehtävissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu