Miten ruokitaan 10 miljardia ihmistä
Maailman väkiluku kasvaa ja äärimmäinen köyhyys vähenee. Niinpä ruokaa pitää tuottaa entistä enemmän. Onneksi hehtaarisadot ovat maatalouden koneellistumisen, viljelymenetelmien kehittymisen ja kasvinjalostuksen myötä kasvaneet. Mutta voimmeko luottaa että suostuisa kehitys jatkuu, tiristäen jatkossa pelloistamme yhä muhkeampia satoja?
Nykyaikaisessa elintarvikkeiden tehotuotannossa voidaan tunnistaa kolme merkittävää kestävyysongelmaa.
- Kotiplaneettamme käyttökelpoisesta maapinta-alasta jo puolet on raivattu ravinnontuotantoon. Laidunnus ja rehun viljely käyttävät koko Amerikan mannerta vastaavan maa-alan, vaikka lihasta saamme vain viidesosan ravintomme energiasta ja kolmasosan proteiineista. Lihan kysynnän kasvu onkin suoraan yhteydessä metsäkatoon. Ilmastonmuutoksen torjunta toisaalta edellyttäisi voimallista metsittämistä.
- Luonnonmukaisessa viljelyssä kasvi vaihtaa ravinteita symbioottisesti maaperässä olevien sienten ja mikrobien kanssa. Tehotuotannossa viljelykasville annetaan keinotekoisia ravinteita ”suoraan suoneen”, jolloin maaperä köyhtyy elottomaksi. Tämä osaltaan heikentää luonnon monimuotoisuutta, minkä seurauksia jo todistamme mm. hyönteisten vähenemisenä, ja muuttaa peltojen maaperän hiilen nielusta sen lähteeksi.
- Keinotekoisten lannoitteiden saatavuus on rajallinen. Fosforin arvioidaan loppuvan vielä tällä vuosisadalla, eikä suoraa korvaajaa ole näköpiirissä.
Tapamme tuottaa ravintoa on tiellä joka johtaa umpikujaan. Tulevaisuuteen katsovan ihmiskunnan on pakko siirtyä noudattamaan luonnonmukaisempia viljelymemetelmiä. Ravintoa kuitenkin riittäisi yltäkylläisesti, jos vain lihan kulutuksesta oltaisiin valmiita tinkimään.
Voimme ottaa myös teknologian avuksi. Ihmisen tarvitsema proteiini koostuu vedystä, typestä, hapesta ja hiilestä. Kaikkia niitä on saatavana meitä ympäröivästä ilmasta. Voimme tulevaisuudessa rakentaa laitoksia, jotka tuottavat ravintoa pelkällä aurinkoenergialla, ja valjastaa ilmastonmuutoksen kuivattamat arot ruoantuotantoon.
Pitäiskö salaatti ravintoaineena kieltää, kun siitä ei juuri energiaa saa mutta kuluttaa kovasti pallon vesivaroja.
Muuten possu ja broileri ovat ekologisempia vaihtoehtoja kuin useat kasvikset, pois lukien pavut ja linssit.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/independent-salaatin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-kolme-kertaa-pahemmat-kuin-pekonin-1.135259
Ilmoita asiaton viesti
MT tulkitsee tutkimusartikkelia väärin. Ullatus?
” In this response, we want to […] clarify the actual findings of our article, which do not simply favor meat consumption over fruits and vegetables.”
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10669-016-9585-6
Ilmoita asiaton viesti
Ei taidettu puhua Suomen olosuhteista, ullatus.
Ilmoita asiaton viesti
No tuota on tulkittu myös muissa lehdissä ihan samoin, mutta mikäpä vihreälle ideologistille kelpaisi. Edelleen se että suuri osa kasviksista on epäekologisempia kuin liha pitää paikkansa.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten kierrättävät samaa uutisankkaa. Väärä uutinen ei muutu oikeaksi sillä, että moni sen toistaa. Juuri sen vuoksi tutkijat laativat tuon vastineen.
Salaatissa on erittäin vähän energiaa. Joten kyllä sille saa laskettua valtavan hiilijalanjäljen ravintoarvoja kohtaan, varsinkin jos olettaa sen olevan viljelty kasvihuoneessa. Myöskään mikään kasvis ei ole itsestäänselvästi hyvä, vaikkapa avokadon tuotantoon liittyy isoja ongelmia. Tästä kaikesta ei kuitenkaan seuraa se mitä väität.
Ilmoita asiaton viesti
Lopeta selittäminen ja vastaa kysymykseeni, pitäiskö salaatti kieltää?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi mitään pitäisi kieltää?
Ennemminkin voisi vain optimoida maankäyttöä, resurssien kulutusta ja hyötysuhdetta.
Sehän ei tarkoita edes lihasta luopumista kun elukat kakkivat ravinteita ja laiduntamista voi tehdä myös metsässä tai syödään vaikka lypsykarjaa sitten kun lypsäminen loppuu.
Ilmoita asiaton viesti
Naudat ja lampaat ovat ekologisimpia meidän oloissamme. Niitä voi laiduntaa myös metsissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruokaa ilmasta uudella prosessilla”
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/ruokaa-ilmasta-uudella-prosessilla
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen näissä uusissa prosesseissa sitä, kuinka ihminen pystyisi nopeasti kehittämään siihen teknisesti yhtä tehokkaan systeemin kuin mitä luonto on saanut satojen miljoonien vuosien evoluutiossa aikaiseksi. Tähän mennessä kaikki nämä ”ruokaa ilmasta”-kuviot ovat olleet sellaisia, että saadaan aikaiseksi vähäisiä määriä todella kalliilla erilaisia soseita, jotka eivät ulkoasullaan ja maullaan mitenkään houkuttele syömään niitä. Oli sitten vegaani tai lihaani, niin kyllä ihmisille on aina tärkeää myös ruoan laatu.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin. Mm. Kari Aihinen korostaa, että ruoan pitää maistua hyvältä, jotta se tulee syödyksi, muuten mennään epäterveelliselle välipalaosastolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluissa huonot ruoat aiheuttavat paljon hävikkiä ja aika usein tämä osuu kasvisruokapäivien kohdalle. Pinaattiohukaiset ovat suosittuja, ehkä myös pinaattikeitto ja kesäkeitto, mutta useat muut kasvisruokatarjonnat toistaiseksi eivät. Nuo kasviskeitot ovat toisaalta ravitsemusopillisesti niin heikkoja, ettei niitä voi tarjota kasvaville nuorille liian usein.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä kysymys.
Ensin kuitenkin pieni kysymys: Mihin perustuu tuo tietosi että lihantuotantoon käytetään koko Amerikan (koko vai Etelä- vai Pohjois-) pinta-alaa vastaava pinta-ala?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä jatkaisin sen verran että mistä noihin keinotekoisesti tuotettuihin ”ravinto-aineisiin” saadaan kaikki tarpeellinen?
Kaikki ne eri aineet joita kasveissa ja eläimissä muodostuu ja jotka ovat tarpeellisia?
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten koskaan ole kuullut mausteista?
Ilmoita asiaton viesti
Materiaalin maku ja suutuntuma ovat myös maittavan ruoan elementtejä.
Ilmoita asiaton viesti
Vetyä ilmasta… hmmm.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on paremminkin siitä, miten palaamme väkimäärän suhteen sellaiseen optimiin, jossa maailma kestää kulutuksen. Jokainen meistä on täysin turha, mutta ihmiskunnan jatkuvuus on motivoitunut tekemään meitä turhia turhan paljon.
Lopetetaan kiusaamasta itseämme. Mietitään miten syntyvyys saadaan aisoihin ja lopetetaan lääkkeiden avulla ihmisiän jatkaminen, sehän on aivan tarpeetonta elää normaalin ikänsä jatkoaikaa lääkkeiden ja hoitojen varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, mutta erittäin harvoin näkee lausuntoja, jotka tähän ongelmaan tosissaan pureutuisivat. Tiede ja poliittiset päätökset etenevät päinvastaiseen suuntaan, kuten blogistikin.
Ilmoita asiaton viesti
En oikeastaan ihmetellyt että ihmispopulaation liikakasvusta ei sanaakaan vaikka se on oikeastaan ainoa uhka tälle pallolle.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan siitä miten kivuliaita ne jatkoajan vuosikymmenet ovat. Itse olen jo saanut maistiaisia tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Väestönkasvua on aika mahdotonta pysäyttää.
Nykyisestä väestöstä n. 4, 8 mrd, siis 7,5:sta, on alle 40-vuotiaita.
0-4 vuotiaiden ikäluokka on suurin, n. 680 milj. siitä ikäluokittain lukumäärä pienenee ollen 533 milj. 35-39–vuotiasta.
Koska lasten lukumäärä on noin suuri, tarkoittaa se että myös jatkossa lasten
lukumäärä tulee kasvamaan ja sitä kautta väkiluku myös. Yli tuon 10 miljardin.
En jaksanut etsiä vanhoja ennusteita väestönkasvusta. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka ne ovat toteutuneet.
Viljelypinta-alaa on aivan riittämiin. Se toki tarkoittaa että uusia alueita on otettava viljelykäyttöön siellä missä on hyvät kasvuolosuhteet.
Yksi tehokas keino voisi olla kaiken kehitysavun tiukka sitominen väestönkasvuun.
Kehitysavun saannin ehtona, ehdottomana, pitäisi olla mm. se että ko. valtio ei saisi hankkia minkäänlaisia muita aseita kuin poliisivoimien tarvitsemia kevyitä aseita. Että maan tulee kitkeä korruptio, mieluiten kokonaan vaikka se on toki utopiaa.
Että maan täytyy käyttää kaikki resurssit koulutukseen ja maan infraan.
Ilmoita asiaton viesti
Mahdotnta näyttää myös aiheesta olevan keskustelun viritteleminen. Kyllä kiinalaisilla on kokemusta miten asia hoidetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun suomalaisia kauppojen hyllyjä katsoo ja arvioi toiminnan resurssi-intensiivisyyttä, lihaa enemmän huomio kiinnittyy siihen, kuinka suuri osa elintarvikkeista on tuontitavaraa. Esimerkiksi useimpia vihanneksia ja hedelmiä, jotka ovat kaupan, ei kasva Suomessa tai kasvaa Suomessa vain huonosti kasvihuoneviljelyn avustuksella, kuten tomaatti. Tuontitavaraa on lähes kaikki muukin kasvis- ja vegaaninen aines ja yllättäen kotimaisuusaste on korkein liha- ja maitotuotteiden puolella, kalojen osalta tilanteen ollessa hieman huonompi. Kasvistuotteista suurin kotimaisuusaste on ruis- ja ohraleivissä ja perunassa, joskin yleistä on, että ruistakin tuodaan Keski-Euroopasta. Parhaat, tyypin 00 vehnäjauhot ovat aina ulkomaisia, koska niiden vaatimat vehnälajikkeet eivät kasva Suomessa.
Tämä ei tarkoita, että Suomen maatalous olisi kasvis- ja ilmastovihamielistä poliittisista syistä, vaan on luontainen seuraus pohjoiseen viileään ilmastovyöhykkeeseen kuulumisesta. Millekään isolle ruokavallankumoukselle ei oikein ole tilaa, koska rakenteet, jotka määräävät, mitä kaupoissa kannattaa myydä ja paljonko, ovat jäykät.
Ilmoita asiaton viesti
Aika turhanpäiväistä hurskastella kotimaisuudesta. Perehdy edes hiukan tarkemmin ruoantuotantoon Suomessa. Vinkki: palmuöljy rehuissa, broilerinkasvatus, koneiden diesel ja typpilannoitteet.
”Tuontitavaraa on lähes kaikki muukin kasvis- ja vegaaninen aines… ” Älytön ennakkoluulo, eli paskapuhetta. Juurekset ja ne monet uudet härkäpaputuotteet nyt simppeleimpinä esimerkkeinä. Se, ettei Suomessa kasva yleisimmin syötäviä pähkinöitä tai vaikka soijapapua ja niitä tuodaan, ei ole kovin dramaattista verrattuna lihansyöjien appeen tuottamiseen tarvittavaan tuontiin. Luonnonkala ja kotimainen kalankasvatuskin ovat täysin marginaalissa, tuontibulkki jyrää.
Ilmoita asiaton viesti
Miten luulet, että miten asetelmat muuttuvat kun nyt jo tiedetään, että tulevaisuudessa puolet lapsista syntyy Afrikassa.
Täytyyhän sen ruuantuotannonkin olla Afrikassa.
Siellä on paraikaa kahdenlaista ruuantuotantoa, on paikallista, joka perustuu perinteiseen tietämykseen siemenistä, tuotantotavoista, satovarmuudesta yms.
On myös omaksuttu länsimaista koneellista viljelyä, jolloin satotasot ovat moninkertaistuneet, mutta on myös katovuosia ilmennyt, jolloin ei saada mitään satoa.
Perinteinen viljelytapa pitää ihmiset hengissä, mutta sato ei riitä kaikille.
Pitääkö siis länsimainen viljelykulttuuri lopettaa Afrikassa vähin äänin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika paljon se länsimainen viljelykulttuuri sai kolausta, kun valkoiset tilanomistajat karkoitettiin monista maista.
Satojen huononemisen voidaan sitten panna ilmastonmuutoksen piikkiin nykyisen agendan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin kävi. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Suomen valtio on jo mukana sähläämässä Afrikassa rahoittamalla turvevoimalan jotta jatkuvasti kasvavalle populalle riittää sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessahan osataan tuottaa lämpöä ja sähköä turvevoimaloilla.
Suomessa tuo pitää kieltää, jotta saadaan niitä tuulivoimaloita joka paikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lihanvihaajat unohtaa sellaisen pikkuasian että kun karjaa laidunnetaan oikein niin maat palautuu viljelykuntoon eikä tarvitse moneen vuoteen lisälannoitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa kuunnella Sakari Peltolaa:
https://sakaripeltola-fi.hel6.wp-cloud.dev/
Ilmoita asiaton viesti
Totta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Karjaa on alkujaan pidetty vain siksi että on saatu lantaa pelloille.
Maito ja liha on siinä ollut sivutuote.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa ne sivutuotteet hyödyntää edelleenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuoretta kylmää maitoa, ruisleipää, voita, uusia pottuja ja kunnon pihvi.
Näillä kävelee pitkälle.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman ruokkiminen ei ole suomalaisten ongelma. Jos muu maailma ei kykene hallitsemaan lisääntymistään niin se on sen päänsärky.
Me pystymme tuottamaan oman ruokamme Suomessa. Me emme tarvitse tuontiruokaa muuta kuin vaihtelun vuoksi.
Ne vihreät, joilla on hoivavietti mennyt yli äyräitten, menkööt hommiin kehitysmaihin opettamaan ehkäisyn käyttöä tai selibaattia. Ihmisoikeuksiin ei kuulu vapaus lisääntyä ilman vastuuta seurauksista.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä meille kohta tuodaan kasvuturvetta, kun kotimaisen käyttö kielletään.
Ilmoita asiaton viesti
Luonto yrittää kaikkensa, että väkiluku pysyisi hallinnassa ja elämä maanpäällä voisi jatkua hamaan. Ihminen kuitenkin eri syistä, kuten ahneuksissaan taistelee luontoa vastaan ja yrittää saada erilaiset pandemiat tukahdutettua.
Karmeaa tosiasiaa, mutta heikot pitäsi saada myös lajin menestymisen kananalta pois, joten luonnon pitäisi saada tehdä työnsä rauhassa. Luonnon ehdoilla ruoka ja elintilat riittäisivät kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
”Karmeaa tosiasiaa, mutta heikot pitäsi saada myös lajin menestymisen kananalta pois, joten luonnon pitäisi saada tehdä työnsä rauhassa”
Ja vielä kehtaat väittää itseäsi terveydenhoidon ammattilaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Itse hoidan juuri heikkoja ja autan heitä jatkamaan elämää. En siis puhunut omista tavoitteista, vaan luonnonlaista, jossa perinteisesti heikot postistuvat eri syistä ja se pitää lajin vahvana ja jatkuvana.
Jos vaikka jäniksien määrä kasvaa korkeaksi ja sudet ei, niin puhkeaa jänisrutto tai muu, joka säätää määrää. Luonto pyrkii ilman minun mielipiteitä säätelemään ja sitä olisi syytä kunnioittaa.
Ihmiset kamppailevat vastaan ja se tuo ehkä lisäaikaa, mutta kaatuu lopulta mahdottomuuteensa. Ei tarvitse olla hyvä ennustaja, jos nyt arvioi, että liiallisilla antibiooteilla muunnetut bakteerit tulevat jopa lähiaikoina kaatamaan valikoimatta suuren määrän ihmiskunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmeen oikeus sinulla ja muilla ihmismäärän ongelmia vain köyhässä etelässä näkevillä on elää ja määritellä, ketkä ovat niitä heikkoja? Millä perusteella joku hyvinvoivan lännen tuottama ja paapoma pullukka ja lullukka huuhaterapeutti pitää itseään vahvana ja lajin menestymisen kannalta tärkeänä?
Ilmoita asiaton viesti
Itse hoidan juuri heikkoja ja autan heitä jatkamaan elämää. En siis puhunut omista tavoitteista, vaan luonnonlaista, jossa perinteisesti heikot postistuvat eri syistä ja se pitää lajin vahvana ja jatkuvana.
Jos vaikka jäniksien määrä kasvaa korkeaksi ja sudet ei, niin puhkeaa jänisrutto tai muu, joka säätää määrää. Luonto pyrkii ilman minun mielipiteitä säätelemään ja sitä olisi syytä kunnioittaa.
Ihmiset kamppailevat vastaan ja se tuo ehkä lisäaikaa, mutta kaatuu lopulta mahdottomuuteensa. Ei tarvitse olla hyvä ennustaja, jos nyt arvioi, että liiallisilla antibiooteilla muunnetut bakteerit tulevat jopa lähiaikoina kaatamaan valikoimatta suuren määrän ihmiskunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on banaalin virheellinen käsitys luonnonvalinnasta. Siinä on kyse _sopeutuvimpien_ pärjäämisestä. Ympäristön paineessa ne, jotka kykenevät parhaiten muutokseen mukautumaan ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle ovat ’voittajia’. Vahva ja heikko ovat harhaanjohtavia nimityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä elämän kiertokultu perustuu heikkojen häviämiseen ja vahvojen sukujen jatkamiseen, paitsi nykyisellään ihmisen muuttaessa systeemiä lääketieteen menetelmillä, mutta se lähinnä vain lykkää tapahtumaa.
Ilmoita asiaton viesti
Heikkous ja vahvuus ovat ihmisen historiassa kovasti muuttuneet. Nykyään tarvitaan enemmän yläpään vahvuutta kuin ennen ja sen periytymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, eikä tämä perustu: minä olen vahva ja heikot saa kuolla. Kaikki lopultamme päädymme heikoiksi. Mutta keinotekoisesti sitä ei ole järkevää ylläpitää.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se voisikaan olla alkuaineen (fosfori) korvaaja? Viemäreistähän sitä menee runsaasti mereen, sille pitäisi jotain pystyä tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Biokemian vuoksi sitä ei voi korvata. Sen sijaan se pitäisi saada pois jätevesistä takaisin metsiin ja pelloille.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin puute tuossa taitaa olla että merialueita ei lasketa mukaan lainkaan.
Niillä on suuri merkitys ravinnonlähteenä ja merkitys voisi olla vaikka miten suuri. Paitsi proteiinin lähteenä, myös kasvillisuuden lähteenä. Merilevää voi syödä ja sekin on vasta pintaraapaisu siitä mitä meressä voisi kasvaa.
Toinen suuri virhe on tuo ikuinen ilmastonmuutospuhe. Milloin oli hetki jolloin ei ilmasto muuttunut? Jos taas puhutaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, niin sellaista ei ole olemassa kuin mielikuvituksen tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että mainitsit ilmastonmuutoksen, tuossa on niin hyvä video aiheesta, että se kannattaa katsoa. 😉
Maatalous on tietenkin ilmastonmuutoksen alullepanija ja samalla ratkaisu. Ja jos ei mantereet riitä, niin otetaan meret käyttöön myös.
[Tämä kylmä todellisuus on ristiriidassa ilmastonmuutosaktivistien, poliitikkojen ja tutkijoiden edistämän ”sähköistää kaikki” skenaarion kanssa. He väittävät, että katastrofaalisen ilmastonmuutoksen estämiseksi meidän on lopetettava hiilivetyjen polttaminen ja muunnettava kaikki kuljetus-, asuin-, kauppa- ja teollisuusjärjestelmämme siten, että ne saavat virtaa vain sähköstä, ja suurin osa tästä sähköstä tulee tietysti, tuuliturbiinien metsistä ja aurinkopaneelien valtameristä.
Mutta yritys sähköistää kaikki keskittäisi energiariskimme sähköverkkoon, joka on jo murtumassa hullun kylmän sään aiheuttaman kysynnän kasvun alla. Ympäri Amerikkaa lukemattomilla ihmisillä ei ole sähköä. Olen yksi heistä. Sähkömme täällä Austinin keskustassa katkesi noin kello 3.00. Kirjoitan tätä peiton alla, minulla on useita kerroksia vaatteita ja tarkkailen hermostuneesti kannettavan tietokoneen akun osoitinta.]
https://www.forbes.com/sites/robertbryce/2021/02/15/this-blizzard-exposes-the-perils-of-attempting-to-electrify-everything/amp/
”Ecohyperreality”
https://youtu.be/5-bNZdAHK-A
”Climate pseudoscience is taking scientists away from reality
hyperreality (suomeksi)
Määritelmät:
• The state or condition of being hyperreal.
• (lb, en, semiotics, philosophy) The inability of consciousness to distinguish reality from fantasy, especially in technology, technologically advanced postmodern cultures.”
Ilmoita asiaton viesti
Robert Bryce siis kirjoittaa mielipiteenään, että USA:n energiajärjestelmä ei tule toimeen kylmissä säissä ilman kaasua. Siinä mielessä erikoinen väite, että juurikin fossiilisiin perustuva tuotanto petti Texasissa. Kaasua priorisoitiin kiinteistöjen lämmitykseen, joten sitä ei riittänyt sähköntuotantoon. Monet voimalat piti sulkea, koska niissä ei oltu varauduttu kylmyyteen (koskee muuten myös osaa Texasin tuulivoimaloista). Osoittaa aika erikoista logiikkaa vetää tuosta johtopäätös, että ”electrify everything” -strategia olisi väärä.
Ilmastodenialistisia propagandavideoita voinet jakaa omissa blogeissasi.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuossa strategiassa suurin virhe ollut se, että ei uskottu moisten pakkasten voivan tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Texasilaiset ovat kunnollisia Trumpia äänestäviä republikaaneja, ei ne mihinkään ilmastonmuutokseen usko.
Ilmoita asiaton viesti
Sorry, tuosta linkistä, olisi pitänyt pyytää lupaa.
Tuota Texasin juttua en nyt taida kommentoida. Vuorela on kirjoittanut siitä blogin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos siis pelkällä sähköllä olisi lämmitetty ja osa siitä tehty kaasulla, niin energiapula olisi ollut vielä suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
En ole vieläkään nähnyt päätöstä siitä, mihin pitoisuuteen CO2 pitäisi säätää, vai pitäisikö poistaa kokonaan, ehkä siihen ”luonnolliseen” 280 ppm:ään.
Mitäköhän siitäkin seuraisi?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän nämä piiperöt tiedä edes mihin se lämpötila pitäisi säätää.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on päättävissä elimissä lukuisia pelottavia esimerkkejä siitä mitä salaatin puputus tekee aivotoiminnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä minäkin olisin huolissani. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Esim. rauta on sellainen aine, että se imeytyy pinaatista paljon huonommin kuin lihasta, vaikka sitä on pinaatissa enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit mainita että satoja on kasvattanut myös kohonnut CO2 pitoisuus. Ethän jättänyt sitä pois luettelosta tarkoituksella? Onko vaikea myöntää CO2 kaasusta on hyötyä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei löytynyt alakoulun oppikirjasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä alarmistin käsikirjassa ei ole mitään positiivista co2 kaasusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mahdatko tarkoittaa SkS-käsikirjaa?
Ilmoita asiaton viesti
No paljonko CO2-pitoisuuden lisääntyminen on kasvattanut viljelykasvien ravinnoksi käytettävien osien satoisuutta (muualla kuin suljetuissa kasvihuoneissa)? Ja onko vaikutus suurempi kuin ilmastonmuutoksen aiheuttama satojen vähenemä mm. kuivuudesta johtuen? Kun nyt niitä hyötyjä korostat, osaat varmasti vastata näihin kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Et kertonut, kuinka suuri on ilmastonmuutoksesta johtuva satojen väheneminen.
Minä voin kertoa. Ei sellaista ole.
Ilmoita asiaton viesti
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0217148
Ilmoita asiaton viesti
Olisit nyt kertonut omin sanoin, kun taulukko on niin pientä tuhrua, että en saa mitään selvää suurennettunakaan.
Ilmoita asiaton viesti
The study looked at how rising temperatures and carbon dioxide along with changes in rainfall and cloud cover might combine to affect how efficiently maize, soybeans, wheat, and rice can use water and grow.
It confirmed heat and water stress alone will damage yields, but when carbon dioxide is accounted for, all four crops will use water more efficiently by 2080.
Based on the current biomass of these crops, the researchers predict water-use efficiency will rise an average of 27 per cent in wheat, 18 per cent in soybeans, 13 per cent in maize, and 10 per cent in rice.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun löysit noita lukuja.
Ne ovat niin merkittäviä, että ranskalaiset ovat jo ajat sitten ehdottaneet paradigman muutosta CO2:sta johtuen. 😉
”… ehdotetaan paradigmanmuutosta, joka korostaa ihmiskunnalle koituvaa hyötyä kasvien kasvunlisäyksestä ja satojen lisääntymisestä lisääntyneellä CO2-fotosynteesillä.”
http://www.skyfall.fr/wp-content/2016/05/Earth-Science-Reviews_FG_2016-.pdf
”…a change of paradigm which highlights a benefit for mankind related to the increase of plant feeding and crops yields by enhanced CO2 photosynthesis is suggested.”
Ilmoita asiaton viesti
Linkki unohtui, mutta viittaat ilmeisesti GWPF:n julkaisemaan dokumenttiin. Ja sehän ei ole mikään tieteellinen julkaisu vaan lobbausjärjestön aineistoa jonka tarkoitus on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
Jos ilman CO2 lisääntyy ja mikään muu ei muutu, kasvit kyllä hyötyvät. Ja kasvihuoneessa tilanne voidaan pitää sellaisena. Mutta luonnossa CO2 aiheuttaa muitakin muutoksia, ja kokonaisuuden summa on negatiivinen. Asia on selitetty tässä:
https://youtu.be/wcDUaBO8T34
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Youtube-video se vasta olikin propagandaa eikä mainittu, että lisääntynyt CO2 vähentää veden tarvetta.
Kun sanot, että GWPF:n julkaisu ei ole tieteellinen, niin se on vain sinun mielipiteesi. Ei se IPCC:kään ole mikään tieteellinen jo ihan nimensäkin perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä oli alaan perehtyneen tutkijan kokonaiskuva aiheesta. Kahden minuutin videoon ei tietenkään ole edes mahdollista floodata kaikkia yksityiskohtia. Teikäläisten taktiikkana sensijaan tuntuu olevan napsia uutisvirrasta vain omaa maailmankuvaa tukevat nippelitiedot ja teiltata kaikki muut. Sama pätee GWPF:n julkaisuun.
Jos haluat tieteellisesti osoittaa että antropogeeninen CO2 on lisännyt satoisuutta, teet sen linkkaamalla tutkimusartikkeleihin joissa asia todistetaan.
Ilmoita asiaton viesti