Oodi lämpöpumpuille

Vihreä siirtymä – kehitys kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä tapoja tuottaa ja käyttää energiaa – puhututtaa. Siihen kohdistettu kritiikki erityisesti kohdentuu epäluotettavaksi miellettyyn uusiutuvaan sähköntuotantoon. On kuitenkin syytä muistaa kokonaisuus: yhteiskunta ei tarvitse yksin sähköä, vaan suuri osa energiantarpeestamme on lämpöä. Suomessa asumisen energiankulutuksesta lämmitys vie noin kaksi kolmasosaa. Lämpöä on totuttu tuottamaan polttamalla, mutta sitä voidaan myös tuottaa lämpöpumpuilla. Niiden keskeinen merkitys vihreässä siirtymässä usein unohdetaan.

Lämpöpumppuja tavataan sanoa sähkölämmityksen muunnokseksi. Tämä rinnastus on turhan pintapuolinen. Lämpöpumppu toki tarvitsee sähköenergiaa pumppuihin ja kompressoreihin, mutta varsinainen lämpöenergia otetaan talteen lämmönlähteestä faasimuunnoksia hyödyntäen. Lämpöenergian lähteinä voidaan käyttää ulkoilmaa, maaperää ja vesistöjä, kuten myös vaikkapa jätevesiä sekä teollisuuden ja datakeskusten hukkalämpöä. Jos kaukolämpöverkko tai teollisuuden prosessi edellyttää korkeita lämpötiloja, on sellaisia mahdollista tuottaa kytkemällä lämpöpumppuja peräkkäin.

Lämpöpumppujen tehtävä energiatehokkuuden parantamisessa on keskeinen. Jos keski-eurooppalaiset vaihtaisivat kiinteistöjensä kaasulämmityksen lämpöpumppuihin, pienenisi kaasun kulutus vaikka lämpöpumppujen vaatima sähkö tuotettaisiin yksinomaan kaasulla.

Lämmön varastointi on teknisesti helppoa, niinpä monissa kaupungeissa parhaillaan rakennetaan kaukolämpöverkkoihin lämpöakkuja. Lämpöä voidaan varastoida tavalliseen veteen, tai tavoiteltaessa korkeaa lämpötilaa tai energiatiheyttä, hiekkaan. Akkuihin voidaan ladata lämpöä sähkön hinnan ollessa edullinen, ja purkaa sitä hinnan ollessa korkea.

Vihreän siirtymän avainteknologioina on pidetty tuulta, ja aurinkoa ja vetyä. Niiden rinnalle olisi perusteltua nostaa lämpöpumput.

– – –

Epäselvyyksien välttämiseksi huomautan, että tämä on mielipidekirjoitus, eikä minulla ole mitään taloudellista kytköstä kirjoituksessa käsiteltyihin teknologioihin.

+4
KH
Sitoutumaton Espoo

Diplomi-insinööri, jatko-opiskelija, työssä sähköisen talotekniikan asiantuntijatehtävissä. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta organisaatioita, joissa työskentelen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu