Pörssisähkö ja sähkölämmittäjä
Sähkön käyttäjillä on hinnoitteluvaihtoehtoina pörssisähkö ja kiinteähintainen sopimus. Koska kiinteähintaisissa sopimuksissa sähkön myyjä ottaa vastuulleen hintariskin, oletetaan sen tulevan sähkön käyttäjälle pörssisähköä kalliimmaksi. Pörssisähkön vuosikeskiarvo onkin kiinteähintaisia sopimuksia edullisempi.
Pörssisähköä on kuitenkin kritisoitu. Kritiikin mukaan sähkön hinnat ovat korkeimmillaan silloin, kun sähkön tarve on suurinta. Pörssisähkö tulisi todellisuudessa kalliimmaksi kuin kiinteähintainen sopimus.
Kritiikki kuulostaa loogiselta, mutta mikä lienee totuus? Korkeiden sähkön hintojen ja sähköntarpeen korrelaatiolla viitataan sähköntarpeeseen lämmityskaudella. Tein taulukon, jonka lähtöarvoiksi hain lämpötilan tuntikeskiarvot (Espoon Tapiola) sekä sähkön tuntihinnat vuodelta 2023 (kuva). Tämän jälkeen vertailin pörssisähkön keskihintaa lämpötilan mukaan painotettuna ja ilman.
Vuoden 2023 kylmin lämpötila oli -15 °C. Tämä lämpötila saakoon lämpötilapainotuksessa painoarvon 1. Toisalta voidaan arvioida, että ulkolämpötilan ylittäessä +15 °C, lämmitystä ei tarvita lainkaan. Sitä korkeammat lämpötilat saavat siten painoarvon 0. +15 °C ja -15 °C väliin sijoittuvien lämpötilojen painoarvo lasketaan lineaarisesti, esimerkiksi 0 °C saa painoarvon 0,5.
Tällainen yksinkertainen laskenta tietenkin sisältää epätarkkuuksia. Lämmityksen hitaus, lämpökuormat ja rakennuspaikan mikroilmasto jäävät huomiotta. Asian tarkempi käsittely vaatisikin simulointiohjelman käyttöä. Laskentaa voidaan silti pitää suuntaa-antavana.
Yllä kuvatun mukaan laskien pörssisähkön keskihinta lämpötilapainotettuna on 7,3 snt/kWh. Pörssisähkön keskihinta ilman lämpötilapainotusta on 5,6 snt/kWh. Lämpötilapainotus lisää hintaa 30 %.
Tässä laskelmassa huomioidaan pelkästään lämpötilan mukaan vaihteleva kulutus. Tämän lisäksi sähkön käyttäjällä on kulutusta, joka on säästä riippumatonta: laitesähkö, ruoanlaitto, sauna, käyttöveden lämmitys yms. Todellinen ulkolämpötilan vaikutus sähkölaskuun siten on tässä esitettyä pienempi. Kulutuksen lämpötilasta riippuvuuden huomioiminen ei siten näyttäisi romuttavan pörssisähkön edullisuutta.
Olisiko osuvampi tapa verrata pörssihintaa Suomen kokonaiskulutukseen, joka pitkälti menee (arkena) lämpötilan mukaan ja määrittää sähkön hinnan?
Ilmoita asiaton viesti
Olisi. Se olisi juuri oikea tapa.
Ilmoita asiaton viesti
Oma sähkönkulutukseni painottuu 4 kylmimpään kuukauteen 140neliön vanha talo ja 100neliön lämmin harrastetila joissa varaava vesilämmitys jota avitetaan puulämmityksellä.Muina aikoina olematonta sähkönkulutus joten pörssisähkö olisi kannaltani tosi huono.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvauksesi perusteella pörssisähkö sopisi sinulle poikkeuksellisen hyvin. Varaavaan vesilämmitykseen on teknisesti helppoa kytkeä ohjaus, joka leikkaa kulutuksen kalleimmilta tunneilta pois, lisäksi varalla on mahdollisuus käyttää puuta.
Ilmoita asiaton viesti
Puulla ei pysty lämmittämään kuin marginaalisesti siihen aikaan kun on kylmintä ja varaajien kapasiteetti on aika pieni. Vanhaan taloon ei kannata investoida, koska sivustalla olevana sen arvo on olematon. Pahintahan tässä on siirtomaksu joka on toisella kulutuspisteelläni noin 90euroa ja vastaavasti sähkön osuus 10euroa joka toinen kuukausi. Tästä voimme kiittää carunapekkaa ja muita idiootteja.
Ilmoita asiaton viesti
Hinta määräytyy tarpeen mukaan, sähköä on aikalailla pakko ostaa.
Sähkön kuluttaja maksaa tuulimyllyt ja kunnat veroparatiiseiksi jos niin halutaan.
Nämä käppyrät, mitä oli ennen, on sähkön käyttäjän hämäämistä varten.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kuluttajan kannalta on budjetointi tärkeätä ja sen voi tehdä vain kiinteähintaisella sähköllä.
Pörssisähkö on arvaamaton vaikka jälkikäteen voisikin tiettynä vuotena todeta, että se olisi tullut hiukan edulllisemmsaksi.
Mutta kiinteähintaisen sopimuksen mahdollisesti aiheuttama kokonaiskustannuksen korkeampi taso on rinnastettavissa vakuutusmaksuun. Se on kulu varmuudesta ja mielenrauhasta.
Omalla kohdallani kalleimmmat pörssisähköhinnat. viime talvena olisivat aiheuttaneet 600€:,n vuorokautisen kustannuksen. En halua jännittää kauanko moinen kestää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuikan taloa lämmitetään about 16 kW voimin!
Wow.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitenkään poikkeuksellista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse oli siis hintapiikeistä. Kokonaiskulutukseni vuodessa on noin 40.000kWh.
Ilmoita asiaton viesti
Kartanoasujan vaivoja, näköjään.
Täällä 200 neliötä pysyy asumislämmössä 6.000 kWh/a. Toki pumpulla.
Ilmoita asiaton viesti
40.000kWh/vuosi ??
Sallitko kysyä, missä päin Suomea ja minkä kokoinen asuntosi on ?
Selityksenä isoon kulutukseen voisi olla puoli tusinaa teiniä, jotka viipyvät suihkussa päivittäin ja pitkään…
Ilmoita asiaton viesti
Puolentoista kuution lämminvesivaraaja muutoin lämmittämättömän autotallin perällä on suurin yksittäinen sähkösyöppö. Syöttää myös kiertoveden pattereihin talon kahdessa kerroksessa ja jos ei riitä, niin lisäksi on suorasähkölämmitykseen patterit. Alakerrassa sähkösauna ja valopisteitä talossa kuutisenkymmentä, plus sitten kaikki muu kodin elektroniikka. Talvella usein puutarhan pihavalaistus päällä. Kesäkuukausina sähkölasku siirtohintoineen on melko ”normaalilla” tasolla (alle 200/kk), mutta talvella räjähtää.
Ilmoita asiaton viesti
Uskallan suositella ILP hankintaa : en edusta tai myy ko. laitteita.
Pienehkössä omakotitalossani vuosikulutus oli ennen ILP n. 15.000kWh/vuosi.
ILP:n ( 12 vuotta sitten) hankinnan jälkeen kulutus putosi n. 10.000kWh:in/vuosi.
Jos oikein muistan, maksoi Mitsu aikoinaan n. 1500€, joten sen takaisinmaksuaika oli noin kolme vuotta….sen jälkeen ”puhdasta tuottoa” n. 500€/vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kesäkuukausina sähkölasku siirtohintoineen on melko ”normaalilla” tasolla (alle 200/kk), mutta talvella räjähtää.”
Täällä viime kuun kulutus 350kWh, sähköenergia 6€/kk , siirto 41€, yht. siis 47€/kk : puusauna.
Tuo 200€/kk tuntuu kesäkuukaisilta todella kovalta.
Lämmitystä ei käsittääkseni ole viime kuussa vielä tarvittu ja elektroniikka ei paljoa sähköä kuluta, joten teillä kai saunotaan usein ja läminvesi-kulutus on aikamoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamalla kiinteähintaisen sopimuksen, silloin lyö vetoa sähkönmyyjää vastaan että sähkön hinta onkin korkeampi mitä ovat laskeneet.
Se on mahdollista, mutta epätodennäköistä koska näillä nyt on oletettavasti parempi tieto asiasta.
Itse kyllä menin kiinteähintaisella sähköllä vielä jonkinaikaa sitten ja todennäköisesti voitin kun sähkönmyyjällä oli vanha tarjous voimassa. Tällä hetkellä hankala nähdä, että kiinteähintainen tulisi halvemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kuten rinnastukseni vakuutukseen. Kun otat palovakuutuksen lyöt vetoa vakuutusyhtiön kanssa siitä palaako talosi vai ei. On todennäköistä, että vakuutusyhtiö voittaa sen vedon, eli talosi ei pala, mutta silti saatat sen mielelläsi ottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sattuneesta syystä en harrasta vakuutuksia kovinkaan paljoa.
Olen pyöritellyt itse taulukkolaskimella että useimmat vakuutukset maksavat minulle enemmän kuin että kärsisin tappion omassa lompsassa. Liikennevakuutukseni on muistaakseni 180€/vuosi tai jotain sitä luokkaa.
Toisin sanoen, pörssisähköä vaan, vähemmän vakuutuksia jne. ja laittaa säästyneen rahan rahastoon vaikka. Jos tulee vahinkoa niin maksan itse.
”Vakuutan” myös muitakin asioita, kun ostan rojua niin ostan yleensä samalla varaosat.
Ilmoita asiaton viesti
Marraskuussa 2021 sähkön hinta rikkoi ensimmäisen kerran 50snt/kWh rajan. Muistan sen hyvin 1500€ sähkölaskusta! Sen jälkeen pyristelin irti pörssisähköstä josta päätöksestä olen maksanut siitäkin kovan hinnan.
Ilmoita asiaton viesti
Energia on perustarve. Se ei saa olla ohjaava tekijä. Siksi tuulivoiman aiheuttamat hinnan kohtuuttomuudet ovat järjettömiä. Ei ole kansantalouden kannalta järkevää, että tulos on riippuvainen energian hinnasta. Energian on oltava edullista ja tasaista.
Ilmoita asiaton viesti
”pörssisähkön keskihinta lämpötilapainotettuna on 7,3 snt/kWh. Pörssisähkön keskihinta ilman lämpötilapainotusta on 5,6 snt/kWh”. Mielestäni nuo ovat kohtuullisia hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kohtuullisia kyllä, mutta jos kiinteähintaisen sopimuksen saa noin 8 c/Kwh, niin edelleen olen motivoitunut ottamaan sen. Pieni ero toteutumassa on vakuutusmaksu mielenrauhasta. Pienellä sähkönkulutuksella voi tuota eroa hyödyntää, mutta omalla kohdallani riski on aivan liian suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Painotuksesi ei huomioi kulutusta. Se on aivan selvä. Pelkkä keskihinta on järjetön. Kulutus kertaa hinta on oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Kulutuksen se nimenomaan huomioi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, se mikä on laskun euromäärä ratkaisee, ei joku lämpötila riippuvuus.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri äsken sanoit, että kulutus kertaa hinta on oikein, ja niin tässä on tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Siitä puuttuu se kulutuskäyrä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Excel sen laskee vaikka käyrää ei olisikaan piirretty.
Ilmoita asiaton viesti
No jo, nyt on ilmasto ihmeellisyyksiä jo sähkön kulutus käyrässä.
Kyllä exel laskee, ei hyvää päivää.
Ilmoita asiaton viesti
Muistutan Härköstä uudelleen, että yhden kWh:n energialla nostaisi 360kg punnuksen peräti yhden kilometrin korkeuteen.
Eli: Emme ymmärrä kuinka suurta (lämpö)energiaa käytämme.
Ilmoita asiaton viesti
Eiväthän kuluttajat osta sähköä pörssihinnalla vaan päälle tulee yhtiön kanssa sovittu marginaali.
Ilmoita asiaton viesti
Toki kuluttajahintaan tulee päälle verot, myyjän kate ja siirtomaksu. Tarinan pihvi oli kuitenkin kulutuksen lämpötilariippuvuuden vaikutus keskihintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ymmärsin sen. Mutta kun sanoit näin ”Mielestäni nuo ovat kohtuullisia hintoja”, niin halusin tuon lisäyksen kertoa. Mikäli joku lukija nyt vertaa omaa kiinteää hintaansa noihin lukuihin, niin tuo on hyvä huomata.
Ilmoita asiaton viesti
Asiahan ratkeaa kun otat kiinteähintaisen sopimuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Hölmö, puhun yleisesti, ei hlö kohtaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti meillä on markkinatalous. Siihen kuuluu valinta ja rahalla ohjaus.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo sanottu, energia ei kuulu markkinatalouteen. Se on perustarve.
Ilmoita asiaton viesti
Tappiolla ei muut pyöri kunnat ja Helsinki.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaavan laskelman voisi jokainen tehdän omalta osaltaan. Itse laskin jokin aika sitten pörssisähkön kWh hinnan vuoden 2024 alusta elokuun loppuun. Kulutuksella painotettu pörssisähkön keskihinta on tällä aikavälillä ollut meille ilman marginaalia 8.23 c/kWh.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ostaa pörssiosakkeita, niin voi menettää vain sijoittamansa summan. Se on yläraja. Mutta jos niitä ostaa shorttaamalla, menetyksellä ei ole ylärajaa lainkaan.
Vastaavasti, jos ottaa pörssisähkön, niin sähkön hinnalla ei ole ylärajaa eikä sitä voi tietää etukäteen lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ajat sähköautolla niin silloin pörssisähkö antaa vielä suuremman edun. Pörssisähköllä ja älylatauksella keskihinta oli 1,5 c/kWh eli maksoin 60 € (tosin monikerroin siirrosta ja varsinkin veroista). Säästöä 300 €. Koko sähkön keskihinta oli 6,6 c/kWh. Eroa vakkariin 19 000 kWh kulutuksella yli 400 €.
Kyllä sulla on aika kallis ”vakuutus”.
Ilmoita asiaton viesti
En aja sähköautolla.
Kuten mainitsin kalleimmilla pörssisähköhinnoilla lasku olisi ollut talvella noin 600€ vuorokaudessa. Talvella en pysty säästämään juuri lainkaan kulutuksessa, se menee mikä menee.
Ymmärtänet, että en moiseen riskiin halua mennä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuten mainitsin kalleimmilla pörssisähköhinnoilla lasku olisi ollut talvella noin 600€ vuorokaudessa.”
Oikeasti järkevä ratkaisu on käyttää pörssisähköä yhdessä sen kanssa, että lisää älyä sähkönkäyttöön ja hyödyntää myös toista lämmitystapaa, mikä se onkaan. Eli vaikka klapia takkaan pakkasilla. Sähkön kulutuksessa on mahdollista katkaista kaikki lämmityssähkö esim. tunniksi huippuhintojen aikana. Se lämpö on siellä varaajassa, seinissä, ilmassa jne. että kämppä ei heti kylmene.
Asiaa on tutkittu että lämpötila voi muuttua asteen verran, että ei vituta. Ja lämpötilaa voi säätää asteen viikossa että ihminen sopeutuu siihen joten laskemalla lämmitystehon ja lämpövuon rakennuksesta, tuo on optimoitavissa ja säästöt voivat olla hurjia. Tietenkin tuo kannattaa tehdä automatiikalla joka seuraasisälämpötilaa, ulkolämpötilaa ja tulevaa sähkön hintaa.
Toinen ilmeinen optimointi on märkätilojen lämmityksessä, että siellä tarvitsee olla hieman lämpimämpää että kuivuu. Tietenkin tuohon voi laittaa napin ”menen suihkuun/menen saunaan” ja pitää sillä tavalla lämpöä koholla riittävän pitkään aikaa että kuivuu ja sen jälkeen antaa laskea ylläpitolämpöön joka voi olla paljon alhaisempi.
Kolmas optimointi on tietenkin lämminvesivaraaja, että voi sen lämmöllä olla säädöt vaikka 55, 65 ja 85 astetta. Eli nostaa 65 ennen kuin tarvitsee sitä lämmintä vettä suihkussa yms. tai nostaa aamulla ennen kuin tarvitsee tuohon tasoon ja säätää ajan milloin lasketaan 55 asteen pitolämpöön kun tietää milloin ei enää tarvitse lämmintä vettä. Ja miksei sitten nosta joskus lämpötilaa 85 asteeseen jos hinta nollassa. Lämpöhän ei mene hukkaan kun se varaaja kuitenkin vuotaa lämpöä noin 100W teholla ympärilleen.
Automatiikan rakentaminen tuohon ei välttämättä maksa juuri mitään mutta pienellä vaivalla voi painottaa kulutusta halvan sähkönhinnan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siirryin pörssisähköön n. Vuosi sitten. Vanha 4,38 sentin kWh sopimus loppui syyskuun viimeinen päivä 2023.
Tuolloin tarjottiin kiinteää 7,99 senttiin per kWh. En ottanut vaan ajattelin, että kokeillaan nyt pörssisähköä. En ole katunut. Suorasähkö lämmitys tosin toki lattia jonkin verran varaa. Ja takat ylä ja alakerrassa. Talossa myös akkua sähkön varastointiin ja paneelia katolla. Tokikaan talven pahimpina aikoina ei paljoa paneelit tuota. Keväällä, kesällä ja syksyllä ei paljoa tarvitse ostaa. Jos hinta menee oikein rajusti miinukselle, silloin voi käyttää ostosähköä, niin kuittaa siirtomaksutkin. Verrattuna siihen 7.99 hintaan, vain joulu, Tammi ja helmikuu oli muutaman kymmenyksen kalliimpia, muutoin reilusti alle. Siis kuukausien toteutunut osto verrattuna jos hinta kiinteä. Kertaakaan en ole ostanut kuukautta keskihinnalla ja mielestäni lähes turhaa vertailua. Toki suuntaa antaa, mutta toimii vain jos kulutus on vakio. Jos vuoden Keskihinta on vaikka 7 senttiä, voi jotkut kuukaudet olla lähellä nollaa ja silti toisten kk sisässä olla 2 euron piikkejä. Ja jos joudut piikin aikaan ostamaan ja paljon, ostetun energian Keskihinta ei ole 7 senttiä, ainakaan siinä kuussa.
Tässä mielessä kulutusta ei ole huomioitu. Ja koska toisen kulutusta ei voi tietää ja näin ollen huomioida, aika turhaa laskeskella vuoden keskiarvoa ja pitää sitä totuutena joka pätee kaikille ja kaikkien kulutukseen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen vuosikausia kilpailuttanut sähkön myyjäni, aiemmin kiinteähintaisia ja vaihdoin pörssisähköön kun alkoi tuntua järjevämmältä ja samassa yhteydessä vaihtui pesukoneen, imurin ja sähkölieden käyttö niin että se tehdään edullisempien tuntien aikana eikä silloin kun on kalleinta.
Sähkölasku on noussut vuositasolla noin 4%/vuosi hyvin kauan, eli nähdäkseni sähkö on hyödyke jonka hinta nousee inflaatiovauhtia nopeammin ja uskon näin olevan jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
En jaksa laskea noin tarkkaan kuin blogisti, mutta viime vuonna päättyi edellinen kiinteä, erittäin edullinen kolmen vuoden sähkösopimukseni joskus kesäkuussa ja sen jälkeen olen värjötellyt sähkölämmitteisessä omakotitalossani pörssisähköllä.
Viime vuonna puolen vuoden pörssisähkö ei nostanut vuoden kokonaiskulutusta edellisiin vuosiin nähden, jolloin minulla oli se erittäin edullinen sähkösopimus, puolta edullisempi kuin mitä nämä nykyiset. Sähköön kului rahaa saman verran kuin ennenkin, kulutus putosi vähän, ahkeran puun polttamisen johdosta varmaan. Vaikka se yksi päivä silloin tammikuussa maksoi yli satasen, niin tammikuussakin kokonaiskulutus jäi alle kuudensadan.
Tänäkin vuonna näyttäisi siltä että jos kulutus ja hinnat lokakuusta joulukuuhun on normaalilla tasolla kulutetun sähkön kokonaishinta ei paljon nouse edellisistä vuosista. Nousee toki muutamilla satasilla, mitä pidän kohtuullisena.
Jos minulla olisi kiinteähintainen sopimus, niin nyrkkituntumalla voisin arvioida että joutuisin kyllä maksamaan paljon enemmän, koska nämä nykyiset kiinteähintaiset sopimukset ovat ainakin puolta huonommat kuin mitä se minun vanha kolmen vuoden sopimukseni oli. Vaikka se ei tarkoita sitä että maksaisin puolta enemmän kuin niinä halvan sähkön vuosina, niin paljon enemmän kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Pörssisähkön hinta ei toimi täysin markkinatalouden mukaan. Siinä on epäoikeudenmukaisuuksia sekä käyttäjien että tuottajien puolella. Pelko saatavuudesta nostaa hintaa usein arvaamattomasti, tosin joskus lyhyelle ajalle, onko se noin vuorokausi mille ostotarjoukset tehdään. Vakaa tuottaja tietää tuotantokustannuksensa ja määrän, minkä pystyy tuottamaan. Joutuu myymään sähkönsä halvallakin ja saa välillä korkeaakin hintaa. Epävakaa tuottaja sotkee markkinat.
Ilmoita asiaton viesti
”Pörssisähkön hinta ei toimi täysin markkinatalouden mukaan.”
Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli juurikin markkinatalouden mekanismilla.
”Siinä on epäoikeudenmukaisuuksia sekä käyttäjien että tuottajien puolella.”
Mitähän epäoikeudenmukaista siinä nyt mahtaa olla? Sähköllä on hinta jolla se käy kaupaksi.
”Pelko saatavuudesta nostaa hintaa usein arvaamattomasti, tosin joskus lyhyelle ajalle, onko se noin vuorokausi mille ostotarjoukset tehdään.”
Ei sähkö ole loppunut kertaakaan. Sitä tullut kaiken aikaa pistorasiasta.
”Vakaa tuottaja tietää tuotantokustannuksensa ja määrän, minkä pystyy tuottamaan.”
Hyödykkeiden hinta markkinataloudessa ei mene tuotantokustannusten mukaan vaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotantokustannukset ovat tuottajan ongelma. Jos tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin mitä sähköstä saa niin sitten ei kannata tehdä sitä tuotantoa.
”Joutuu myymään sähkönsä halvallakin ja saa välillä korkeaakin hintaa. Epävakaa tuottaja sotkee markkinat.”
Ei markkinassa ole mitään sotkua. Hinnan kuuluukin vaihdella markkinataloudessa koska kysyntä vaihtelee ja tuotanto vaihtelee.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ”epävakaat tuottajat” kuitenkin tuottavat vallankumouksellisen halpaa sähköä. Senijaan että näkisimme asian ongelmana, kannattaa opetella sitä hyödyntämään. Keinot siihen ovat: energiavarastot, siirtolinjat, kulutusjoustot, sektorikytkennät.
Ilmoita asiaton viesti
”Vakaa tuottaja tietää tuotantokustannuksensa ja määrän, minkä pystyy tuottamaan. Joutuu myymään sähkönsä halvallakin ja saa välillä korkeaakin hintaa. Epävakaa tuottaja sotkee markkinat.”
Pitäisi silti saada ne hinnat jotakuinkin lähemmäs niitä tuotantokustannuksia, sekä silloin kun sähkö on halpaa, tai kun se on kallista.
Pörssisähköllä ei lisäksi ole sellaista vaikutusta kulutukseen kuin pitäisi, koska pörssisähköasiakkaita on vain osa kuluttajista.
Me pörssisähköllä lämmittävät pistämme siis pattereita tuulettomalla pakkassäällä pienemmälle, mutta niille joilla on se kiinteä hinta, ei ole niin väliksi säästää, niinpä ne voi vaikka vääntää patteriaan suuremmalle.
Pitäisi keksiä joku parempi systeemi, sellainen jolla kaikki saataisiin säästämään, silloin kun säästöjä tarvittaisiin.
Ehkä sitä hintatakuuta ei tarvitsisi kaikkea maksaa, niin että sähkön hinta kallistuisi tai halpenisi vain puoleen siitä pörssisähkön edellyttämästä hinnasta. Se voisi olla sopivaa ja olisi riittävä kannuste yrittää säästää sähköä, silloin kun todella pitäisi sitä säästää,
Ilmoita asiaton viesti
En näe syytä muuttaa systeemiä. Uskoisin että sähkönhinnan nousu tekee sen, että kiinteähintaisella sopimuksella meneviä alkaa vituttaa.
Ilmoita asiaton viesti