Syökää silakkaa, sanoi Holkeri
1990-laman vallitessa pääministeri Harri Holkeri kehoitti ruoan hinnasta purnaavia kansalaisia syömään silakkaa. Tästä sanomisesta nousi kova kohu, vaikka asiallisesti ottaen Holkeri oli täysin oikeassa. Silakka on tunnettu edullisena ja terveellisenä ravintona. Lisäksi silakan syönnin aiheuttama haitta ympäristölle on vähäinen, ruokasilakan hiilijalanjälki syntyy lähinnä troolariin tankatusta dieselpolttoaineesta.
Silakka kuuluu myös kulttuuriimme. Vuosisatojen ajan se on ollut kulmakivi rannikoiden asukkaiden ruokavaliossa. Helsingin jokasyksyinen silakkamarkkina on hieno 1700-luvulta alkanut perinne, jossa saa ostaa toinen toistaan parempia silakkaherkkuja suoraan kalastajilta.
Mutta silakalla menee huonosti. Yleiseen tietoisuuteen asia nousi viimeistään eilen, Euroopan komission esittäessä täydellistä silakan kalastuskieltoa vuodelle 2024. Kalastajat ymmärrettävästi ottivat tiedon vastaan tyrmistyneinä. ”Silakkaa ei olisi enää syötäväksi eikä kalanjalostuksen raaka-aineeksi”, kertoo ammattikalastajaliiton edustaja Helsingin Sanomissa.
Edustajalta jää sanomatta, että suurin osa silakkasaaliista on toimitettu turkistarhoille eläinten rehuksi – siis sille tarpeettomia ylellisyystuotteita tuottavalle toimialalle, joka on kitunut henkitoreissaan jo ennen nykyistä lintuinfluenssaakin. Tämä on se silakan todellinen alennustila.
Silakalla on vakavampiakin uhkia kuin Brysselin byrokraatit. Silakkaa haittaavat vesien rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen. Lämpenevässä vedessä silakalta kuluu entistä enemmän energiaa ruumiintoimintojen ylläpitämiseen, jolloin kasvuun jää energiaa vähemmän. Talvisateiden runsastuminen Itämeren valuma-alueella johtaa meriveden suolapitoisuuden laskuun, joka uhkaa lopulta tyrehdyttää silakan lisääntymisen kokonaan.
Kalakantojen ehtyessä kalastajien kannattaisi keskittyä rehuntuotannon sijaan jalostusasteen nostoon. Silloin toimialan taloudellinen arvo voisi säilyä ennallaan, vaikka kilogrammoissa mitaten saaliit pienenevätkin.
Silakkakukko:
Kuullota sipuli miedolla lämmöllä pienessä määrässä voita ja lisää joukkoon hienonnettu tilli. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla ja lisää edelliseen. Kauli taikina ohueksi. Mausta silakkafileet suolalla ja lado ne kerroksittain tilli-sipuli-pinjaseoksen kanssa taikinan keskelle. Käännä taikinan reunat keon päälle ja voitele liepeet voisulalla. Käännä kukko uunipellille saumapuoli alaspäin ja paista 210 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, voitele vielä pinta voisulalla ja jatka paistamista toiset 15 minuuttia.
Lähde: Jyrki Sukula
Ilmoita asiaton viesti
Jarmon ja Jyrkin kukosta puuttuu fläski!
Silakkalaatikko: Kilo jauhoista perunaa viipaleina ja pari sipulia silppuina, ladotaan vuokaan lomittain ruodollisen suolasilakan kanssa, puolisen kiloa, sekaan tuhdisti valkopippurilla terästettyä munamaitoa. Päälle paksu kerros siansiivuja. Haudutetaan uunissa 175 asteessa pari tuntia. Pöytämausteeksi laimennettua etikkaa ja kylkeen etikkapunajuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Minä laitan Silakkalaatikkoon pekonia fläskin sijaan, lapsetkin tykkää.
Ilmoita asiaton viesti
Pekoni ajaa mainiosti asian mutta sellanen puoli senttiä paksu possun kylkisiivu tuoretiskiltä on mummiäst parempi, makuasia. Molemmat nostaa kummasti silakan jalostusastetta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen monista esittämistäsi asioista samaa mieltä. Tervehdin myös ilolla meriluonnon puolesta puhumisesta.
Kysyntä myös ratkaisee elinkeinossa. Kuluttajille menevästä silakasta saa enemmän tuloa.
Selkämerellä on ongelmia, mutta tuo esitetty ratkaisu on liian raju ja sillä voi olla hyvin dramaattiset vaikutukset merikalastukseen Selkämerellä.
Omavaraisuus, ekologisuus ja lähiruoka saavat korvilleen.
Kudussa ja ravinnonsaannissa on ollut ongelmia ja kutuun liittyvät ongelmat tulevat vielä valitettavasti lisääntymään kun kutumatalikoille rakennetaan tuulivoimaloita, jotka myös haittaavat kalastuksen harjoitusta.
Hylje- ja merimetso-ongelmat ovat vaivanneet jo pitkään merikalastusta – valitettavasti ”luonnonsuojelu” on puoltanut huonoa kehitystä. Oletan, ettei paradoksia ekologinen lähiruoka – lisääntyneet haittaeläimet edes ymmärretä tietyissä piireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Jalostusastetta on paha nostaa jos kalastus kielletään. Viimeisten tietojen mukaan kanta on Pohjanlahdella toipumassa eikä tutkimusten mukaan kiellolle ole tarvetta. Itse kaipaan ihmisravinnoksi ennemmin jalostamatonta pyöreää kalaa, jota ei trooleista saa mutta ymmärrän että ihmiset ostavat mielummin fileitä tai valmiita pihvejä.
”Edustajalta jää sanomatta, että suurin osa silakkasaaliista on toimitettu turkistarhoille eläinten rehuksi – siis sille tarpeettomia ylellisyystuotteita tuottavalle toimialalle, joka on kitunut henkitoreissaan jo ennen nykyistä lintuinfluenssaakin.”
Epäilen, että väite on vanhentunut. Kolmasosa Suomessa kalastetusta silakasta muuten päätyy yhdelle kirjolohenkasvattamolle:
https://yle.fi/a/3-10744695
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän lämpenemistä Härkönen mahtaa tarkoittaa? Viimeisen 50v aikana Suomen lämpimin kesä oli 1972, eipä kuollut Silakka sukupuuttoon.
Heinä- ja Elokuun hellepäivät on vähentyneet tasaisesti sellaisen 30 vuotta ITL datan mukaan joten ei niitä vesiäkään mikään lämmitä.
Ilmasto ei siis Silakkaa uhkaa mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Lehtiselle ja muille denialisteille tuoretta tutkittua tietoa. Lisää löytyy tonnikaupalla esim. hakusanoilla ”Itämeren lämpeäminen”. Muilla kielillä tietysti lisää.
https://yle.fi/a/3-12613245
https://johnnurmisensaatio.fi/itameri/ilmastonmuutos/
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009710657.html
Ilmoita asiaton viesti
Itämeri on ollut ”kuumin” ikinä koko -30 luvun, eipä kuollut Silakkakaan sukupuuttoon.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ja maa on litteä.
Ilmoita asiaton viesti
Lue tämä fakta ITL sivulta kun ei mene vissiin muuten perille.
Ilmoita asiaton viesti
ITL kertoo kuinka Itämeri lämmennyt jo pitkään.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6Sv65p0vdyD5tlyIWcupEy
Ilmoita asiaton viesti
Itämerenkin lämpötila vaihtelee, ei sillä ole mitään yhtä suuntaa. Jos talvisin on jonkin aikaa vähemmän kylmää niin keskilämpö tietenkin nousee mutta ei se tee vedestä kesäisin yhtään lämpimämpää.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä oli kyse Itämeren lämpenemisestä ja sen merkityksestä silakalle, ei uintikeleistä. Mutta jatka vain kiemurteluasi tiedettä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lue tämä tarkkaan.
” Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Kymmenvuotisjakso 1930–1939 on toistaiseksi ollut jäällisen alan laajuudella mitattuna kaikkein vähäjäisin.”
Itämeren keskilämpötila on taatusti ollut tuolloin koko sen 10 vuotta melkoisen korkealla, korkeampi kuin nyt ilman että Silakka on siitä kärsinyt.
Ilmoita asiaton viesti
Opettele suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Päättelyssäsi, Härkönen, on eräs heikkous.
Nimittäin suolapitoisuuden väheneminen johtuu paremminkin suolaisen veden puutteesta kuin sateiden runsastumisesta.
Satanut on ennenkin, muutos sateissa on vähäinen. Sopivien myrskyjen puute on johtanut suolapitoisuuden putoamiseen ja silakan vähenemiseen ja sen koon pienenemiseen.
Suolapulsseja ei ole ollut riittävästi. Kyse on vaihtelusta, ei muutoksesta.
Tai jos halutaan välttämättä ajatella asiaa muutoksena, ilmastonmuutos on aiheuttanut myrskyjen vähenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan nyt vielä että suola on aivan keskeinen kasvutekijä sillille, joka silakkakin on. Ruotsin puolella silakkaa nimitetään silliksi, joskin toista nimeä käytetään pohjoisemmassa Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisestä kunnon suolapulssista on aikaa jo 30 vuotta, kertonee siitä että ne pitkäaikaiset läntiset tuulet on vähentyneet ja/tai menettäneet voimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun talvisateet Itämeren valuma-alueella kasvavat, käy Tanskan salmista virtaus Pohjanmeren suuntaan, ja tämä heikentää suolapulssien todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Itämeren suolapitoisuuden lasku on ihan mitattu tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä vähennä, suolapulssi tarvii monen viikon ajaksi kovan länsituulen. Ilman sitä pitkäaikaista tuulta Itämeren altaaseen tuleva suolaisempi vesi palaa takaisin. 2000 luvulla sellaista ei ole ollut ja sen takia suolapitoisuus on laskenut.
Ilmoita asiaton viesti
Lidlistä saa valmiiksi paistettuja silakkapihvejä ja Prismasta savusilakoita joita ei tarvitse edes paistaa. Eli silakkatuotteiden jalostusaste on jo nyt korkealla. Ongelma taitaa olla se, että ne eivät maistu lapsille ja nuorisolle. Ehkä joku hampurilaisen väliin laitettu tasalaatuiseksi jauhettu silakkapihvi voisi kelvata.
Ilmoita asiaton viesti
Silakkapihvien teko on aikaa vievää touhua kun käsin niitä tekee niin ne pitää ”vanhentaa” muutama päivää jotta se selkä”ranka” lähtee nätisti irti. Ite nykyään fileroin isommat ~20-25cm pitkät joita täällä kutsutaan savusilakoiksi tuoreeltaan. Pienemmät suolan kautta runsaaseen voihin paistumaan ja sitten lärviin sellaisenaan. Ja onhan niitä savustettuina vieläkin pakkasessa.
Väittäisin että sen takia Silakkaa ei syödä paljon kun nykyihmisellä ei ole taitoa eikä kuulemma aikaa niistä kokonaisista tehdä mitään.
Ai niin, hiilisilakka meinas unohtua. Väkevään suolaan hetkeksi ja sitten halsterilla hiillokseen, nautitaan hyvän oluen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä Keski-Suomessa tuore silakka on harvinaisuus – pakasteina sitä löytyy. Itse opin silakkaruokien ihanuuden lapsuudesta lähtien – isäni ja äitini kun ovat kotoisin Kotkasta jossa silakka oli arkiruokaa ja paremmin laitettuna juhla ruokaa. Itse teen silakkalaatikon melkolailla samalla tavoin kuin Salonen – läskit jätän kuitenkin pois jotta muukin perhe sitä söisi.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen voisi lukea artikkelin ennen kuin sormi pystyssä opettaa miten kannattaisi kalastaa vähemmän ja nostaa jalostusastetta:
https://yle.fi/a/74-20047539
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin sormi pystyssä? Mitä kalastat jos ilmastonmuutos vie kalat?
Tuossa luettavaa Saloselle.
https://yle.fi/a/74-20009612
Ilmoita asiaton viesti
Sormi pystyssä neuvomassa mitä kalastajien pitäisi tehdä, tietämättä asiasta hölkäsen pöläystä.
Kielto ei perustuisi uusimpiin tutkimuksiin, joiden mukaan pohjanlahden silakkakanta on jo elpynyt, eikä se perustu kansainvälisen merentutkimusneuvoston suosituksiin.
Sinähän olit taannoin komppaamassa merituulivoimaloitakin, koska ne estäisivät kalastusta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, minähän en ottanut tässä mitään kantaa siihen, kuinka aiheellinen täydellinen pyyntikielto on. Mutta trendi on selvä.
Mainitsemasi kansainvälinen neuvosto muuten kertoo asiasta näin: ”Itämeren silakkakantojen kiintiösuosituksen pienenivät, koska kantojen kutubiomassa on pienentynyt. Pohjanlahden silakkakannan kutubiomassan arvioitiin olevan lähellä kriittistä kynnysarvoa. Itämeren pääaltaan silakkakannan, johon Suomenlahden silakat lasketaan mukaan, kutubiomassa arvioitiin uudella laskentamallilla jopa kriittistä kynnysarvoa pienemmäksi.”
https://www.luke.fi/fi/uutiset/kansainvalinen-merentutkimusneuvosto-suosittelee-ensi-vuodelle-nykyista-pienempia-kalastuskiintioita-itamerelle
Kun vielä ennakoidaan tuleva ilmastonmuutoksen vaikutus, niin minä en näillä lähtötiedoilla perustaisi vaikkapa silakkaa käyttävää kalajauhotehdasta. Mutta tämä näkemys pohjautuu vain teoreettiseen yritysstrategian tietämykseen, epäilemättä te siellä saarella ymmärrätte tällaiset asiat paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
”niin minä en näillä lähtötiedoilla perustaisi vaikkapa silakkaa käyttävää kalajauhotehdasta”
Mjaa. Ja vielä blogissa peräänkuulutit jalostusarvon nostoa.
Ilmoita asiaton viesti
Rehusilakan hinta on 0,2 €/kg. Jos ostan silakkamarkkinoilta purkin silakkaa, hinta on 8 €. Silakkaa purkissa ehkä 200 g.
Ilmoita asiaton viesti
Silakan purkittaminen ei ole ihan uusi innovaatio mutta aika kova kilohinta jos oikeasti maksaa tuon per 200 gr. Sinun lähtökohtiasi seuraten ei silakkapurkittamoa kannata tehdä koska ilmastonmuutos.
Ihan vastaavasti silakan jalostusarvo nousee kun sillä tuotetaan kirjolohi tai minkkiturkki.
Ilmoita asiaton viesti
Silakkasaaliin arvo on suurempi ihmisravintona kuin minkkien rehuna. Turkistarhaus taitaa tällä hetkellä tehdä persnettoa joten koko ketjun jalostusarvokin on negatiivinen. Sitten kun silakkasaaliista tehdään ihmisravintoa, saaliin arvo on suurempi luksustuotteina kuin toisen kalan rehuna. Toki kassilohestakin voisi joku tehdä luksustuotteita, mutta tässä lähinnä ajattelin kalastajien mahdollisuuksia kun saaliit hupenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Musta toi turkistarhauskeskustelu on vähän turhaa tässä yhteydessä, itsekin kannatan sen kieltämistä mutta sen merkitys silakan kalastuksen kannalta on jatkuvasti pienenevä. Kalajauhosta tehty rehu on todella fiksua käyttää kassikalojen ruokailussa.
Kalastuksen merkitys rehevöitymisen vähentämisessä on kuitenkin suuri, vaikka ne kalat kipattaisiin maallekin. On hyvä jos maustekalasta saa 40 eur/ kg markkinoilla mutta kokonaisuuteen nähden sen ja muiden jalosteiden merkitys on kuitenkin pieni.
Eikä tarvitse jalostaa: kalatiskillä kokonainen tuore silakka on helposti kympin kilo ja fileet 15 eur, jälkimmäinen menee tarjouslohen hinnan yli.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä on monenlaisia ja alati muuttuvia näkemyksiä luontokadosta, hiilinieluista… 😉
Ilmoita asiaton viesti
Up to date tilanne
Silakka Pohjanlahti
Hyödyntämättä 29958 (t)
Suomen kalastuskiintiö (t) 76081
Saalis yht. (t) 46123
Jäljellä (t) 29958
Hyödynnetty (%) 60.62
Eli saalis tammi-elo 2023
46.123.000 kg
Ilmoita asiaton viesti
Suolapulssit ovat itämeren suolaisuuden pohja ja jos niitä ei esiinnyt pienenee suolapitoisuus itämeressä pakostakin.
Suolapulssien muodostuminen vaatii aika mielenkiintoiset olosuhteet sään osalta. Pitkän aikaisen itä-/kaakkois-tuulen ja sen jälkeen pitkän länsituulen eli tuulen tulee puhaltaa kuukausi idästä ja suunnan tulee vaihtua 180 astetta kuukaudeksi (länteen). Jotta suolainen ja hapekas vesi virtaisi itämereen, joka on muuten lopultakin järvi, eikä varsinainen meri.
Ei kovin jokapäiväisiä tapahtumia lopultakaan. Ja tanskan salmien geologia on millainen se nyt sattuu olemaan, millä on suuri vaikutus tilanteeseen.
Jännästi wikissäkin mainitaan, että merituulivoimalat saattavat haitata suolapulssien muodostumista…
Silakoiden kääpiöityminen johtuu ruoan vähyydestä, jotka ovat merellisiä lajeja, joihin vaikuttaa suolapitoisuus erittäin ratkaisevasti. Lämpötila ei silakan energian kulutukseen vaikuta kuin positiivisesti. Kummasti muikku voi hyvin perämerellä…
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meren_suolapulssi
https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Ainutlaatuinen_Itameri/Veden_liikkeet/Itameren_vesi_on_jatkuvassa_liikkeessa(51980)
https://yle.fi/a/3-9069768
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolavesipulssi
Kaikista noista linkeistä voi päätellä, että koko pohjoisen pallonpuoliskon sääolosuhteilla on merkitys itämeren suolapulssihin tai oikeammin koko telluksen säätilalla. Joten aika vähän ihminen voi vaikuttaa atlantin matalapaineiden ja siperian sulkukorkeapaineiden syntymiseen tai reitteihin…
Tietysti tuulimyllyjä voisi laittaa tekemään alkuperäistä tehtäväänsä ja pumppaamaan merivettä tanskan salmien ylitse.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, suolapulssi vaatii tietynlaisia sääolosuhteita esiintyäkseen. Mutta jos veden keskimääräinen virtaus Tanskan salmista kohti Pohjanmerta kasvaa ja samalla mikään muu tekijä ei muutu, suolapulssit vähenevät.
Lämpötilasta: ”Vähäisempi suolapitoisuus ja korkeampi veden lämpötila kuluttavat molemmat silakalta enemmän energiaa. Näissä olosuhteissa silakalla kuluu enemmän energiaa jo pelkkään olemiseen ja uimiseen.”
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009354798.html
Ilmoita asiaton viesti
Ja mistäs Muikku on peräisin?
Pitäisikö sen kalastus kieltää, koska Lohi on hieman kutistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Linkkaamasi artikkeli on vain pravdan tilaajille, joten referoi sitä laajemmin, koska en ole pravdan tilaaja enkä sellaiseksi tule.
Aikaisempaan kommenttiini viitaten sen lähteitä referoiden, itämeri on oikeasti järvi, jolla on ikää ainoastaan 5000 – 6000 vuotta ja siksi suolaisen veden lajit on siellä lopultakin ns. vieraslajeja.
Silakka kääpiöityy, koska sen ruoka (hankajalkaiset) vaativat suolaista vettä elääkseen ja voidakseen hyvin.
Tuo lämpötilan ja energian kulutuksen perustelu kiinnostaa erityisesti, sillä kaikkein eniten merikaloilla lämpötila vaikuttaa veden happipitoisuuteen (henryn laki), ei suoraan energian kulutukseen sinällään, muuten kuin kylmemmässä elintoiminnot hidastuvat.
Joten linkkaa muualle tai selitä perustelu lämpötilan ja energiankulutuksen lisääntymisen välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hesari ja aamukahvi on mulle ollut hyvin tärkeä rituaali koko aikuisikäni ajan. Miten te muut sitten saatte päivänne käyntiin?
HS oli haastatellut Katja Mäkistä, ja hän käsittelee lämpötilan vaikutusta ainakin väikkärissään sivulla 43. Lämpö lisää aineenvaihduntaa ja lisäksi vaikuttaa epäsuorasti, jääpeitteen puuttuminen lisää valoisuutta ja kalan aktiivisuutta. Myös ravinnon muuttuminen mainitaan sekä HS:n artikkelissa että väikkärissä. Lämpötila ei ole ainoa kasvuun vaikuttava tekijä eikä näin ole väitettykään.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147418
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ole sanomalehteä lukenut aamusella (lehtenä) kuin joskus muinoin vanhempieni luona, kun asuin siellä.
Aamukahvini nautin nykyisin luontoa katsellen jos aikataulu antaa myöden. Uutiset olen lukenut sähköisesti vuosikymmeniä.
Nopeasti silmäillen tuossa väikkärissä lämpötila liittyy silakoiden saalis lajeihin ja niiden kutukäytökseen.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoisen omituista että Silakka muka kärsii lämmöstä. Kuha ja Ahven suorastaan ”vaatii” lämmintä vettä ja Kuhan kasvunopeus on paras kun veden lämötila on niinkin korkea kuin 29°C . Täällä Saaristomerellä veden lämpö on ollut viimeisen 5 kesää max 20°C mikä hidastaa kahden mainitun kasvua melko paljon.
Miten se Itämeri voi lämmetä kun Saaristomeri pysyy ”kylmänä”.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeksi suolapulssi Itämereen saatiin 2014 -2015. Turskakannan odotetaan vahvistuvan. Turska kutee Itämeren ravinteikkaissa syvänteissä, ellei sitten tuulivoimaloista aiheudu haittaa niillekin.
”Vuodenvaihteessa 2014-2015 Itämereen virtasi valtava määrä suolaista vettä. Se tulee aiheuttamaan Itämeressä muutoksia lähimpien vuosien aikana. Saimme meribiologi Marko Reinikaiselta vastauksia kalamiehiä kiinnostaviin kysymyksiin suolapulssin vaikutuksesta Itämereen. Kiinnostavin suolapulssin seuraus lienee vahvistuva turskakanta, josta päästiin viimeksi nauttimaan 1960-1980 luvulla.”
https://kalastus.com/artikkelit/suolapulssi-saapui-kohta-tulevat-turskat
Ilmoita asiaton viesti
Selittäiskö tämä Silakan koon väliaikaisen pienenemisen Pohjanlahden alueella?
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan noin, aikuinen turska syö pääasiassa kalaa.
”När de blir större och äldre ökar inslaget av fisk i dieten och fisk är den främsta födan för fullvuxna torskar.” wiki
Ilmoita asiaton viesti
Osuit naulan kantaan!
Tämä pyyntikielto onkin EU’n salajuoni estää merituulivoiman rakentaminen Silakan kutualueille.
Kyllä ovat ovelia siellä Brysselissä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, EU:lla on taidokkaat neuvonantajat. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Pieneneväthän jopa nollaan. Miten niistä jotain jalostetaan?
Ilmoita asiaton viesti