Voidaanko hiilineutraalius saavuttaa?
Ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten välttäminen edellyttää, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saadaan pudotettua noin neljäsosaan vuoteen 2050 mennessä ja lopetettua kokonaan ennen kuluvan vuosisadan päättymistä. Tämä tehtävä on toisinaan tuomittu mahdottomaksi, väitettä perustellen oheisella tilastolla, joka osoittaa tähänastisen addiktiomme fossiilienergiaan.
Tuon tässä kirjoituksessa esille näkökulmia, jotka katsottaessa menneisyyteen jäävät helposti piiloon. Näkökulma on globaali, eli nyt maalataan isolla pensselillä.
Energiatehokkuuden merkitys
Tilaston mukaan käytetyimmät primäärienergianlähteet ovat maaöljy, maakaasu ja kivihiili. Öljy kuluu suurimmalta osin liikenteen ja työkoneiden tarpeisiin, hiilellä ja kaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä rakennuksiin ja teollisuuteen.
On syytä korostaa, että tilastoitu primäärienergia tarkoittaa fossiilisten ja ydinenergian osalta polttoaineen lämpösisältöä. Jos vaihdamme bensiiniauton uusiutuvalla sähköllä ladattavaan sähköautoon, primäärienergian tarve vähenee, koska sähkömoottorin hyötysuhde on ylivertainen. Samoin käy esimerkiksi siirryttäessä öljy- tai kaasulämmityksestä lämpöpumppuihin.
Kaikki sähköistyy. Maailman köyhien noustessa keskiluokkaan tulee myös energian käyttö kasvamaan. Mutta sen yhteys päästöjen kasvuun ei enää ole niin suoraviivainen kuin se on aikaisemmin ollut.
Kohti päästötöntä sähköä
Meillä Suomessa ovat ydinvoimalahankkeet saaneet paljon huomiota keskustelussa. Niinpä sähkötuotannossa ollaan totuttu pitkiin elinkaariin: ensin päätetään rakentaa voimala ja sitten odotellaan parikymmentä vuotta, josko se jonain päivänä valmistuisi. Mutta yleisesti voimaloiden elinkaaret ovat lyhyempiä, 40 vuoden luokkaa. Niinpä jokseenkin maailman koko sähköntuotantokapasiteetti uusiutuu pariinkin kertaan vielä tämän vuosisadan aikana. Olennainen kysymys on, millä vanhat voimalat korvataan.
Aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentaminen käy käden käänteessä. Hankitaan maa-ala, tilataan voimala – joka valmistetaan tehtaassa ja kuljetaan paikalle – ja kytketään voimala verkkoon. Hankkeiden läpimenoajat ovat vuoden-parin luokkaa, eikä merkittäviä kustannus- tai aikatauluyrityksiä tavata. Lisäksi energian omakustannushinta on viime vuosina romahtanut, esimerkiksi Lazard:n raportin mukaan:
Tuulivoimalat
Keskihinta vuonna 2009: 135 USD/MWh
Keskihinta vuonna 2020: 40 USD/MWh
Hinnanmuutos -70%
Aurinkosähkövoimalat
Keskihinta vuonna 2009: 358 USD/MWh
Keskihinta vuonna 2020: 36 USD/MWh
Hinnanmuutos -90%
Tuuli- ja aurinkosähkön hintatason odotetaan tulevaisuudessa edelleen alenevan. Tärkeimpiä ajureita ovat tuotantomäärien kasvun jatkuminen ja suuremmat voimalakoot, mikä pienentää oheiskustannusten osuutta hankkeissa. Joten miksi kukaan markkinataloudessa toimiva sähköntuottaja enää muuhun kapasiteettiin investoisi?
Energiajärjestelmän tasapainottaminen
Tuuli- ja aurinkovoimalat eivät tietenkään tuota kaiken aikaa. Tämä synnyttää tarvetta kulutusjoustoratkaisulle sekä energiavarastoille. Varsinkin jälkimmäisen suhteen meillä, jossa aurinkoa saadaan kesällä ja sähköä kulutetaan talvella, keskustelu on ylivirittynyttä. Suurimmassa osassa maailmaa aurinkosähkön tuotanto ja energian kulutus osuvat ajallisesti hyvin yhteen eikä dramaattisia vuodenaikavaihteluita ole. Silti täydentäviä tuotantotapoja ja varastoja toki tarvitaan.
Tulevaisuuden keskeisimmässä energiavarastointitavassa pääraaka-aineena käytetään sähköä ja vettä, joista elektrolyysillä tuotetaan happea ja vetyä. Vedystä voidaan edelleen valmistaa korvikkeita fossiilisille polttoaineille lento- ja laivaliikennettä varten. Tai vety voidaan säilöä varastoon ja muuntaa tarvittaessa polttokennossa takaisin sähköksi.
Elektrolyysilaitteistot ja polttokennot ovat olemassaolevaa teknologiaa. Niitä on toistaiseksi nähty sähköverkkoon kytkettynä vasta vähän, koska prosessi on taloudellisesti kannattava vasta kun riittävän edullista sähköä on saatavana. Laitteistot ovat sarjatuotantoon soveltuvia, joten voimme luottaa että markkinoiden lähtiessä käyntiin niiden hinnatkin laskevat, aivan kuten aurinko- ja tuulivoimaloiden osalta on jo tapahtunut.
Onko hiilineutraalius sitten sitten mahdollinen?
Teknisiä esteitä hiilineutraaliuteen ei ole olemassa. Taloudellisetkaan esteet eivät ole ylitsepääsemättömiä, jos vaan voimme luottaa markkinatalouden dynamiikkaan. Mistä sitten seuraakin energiamurroksen suurin uhkakuva. Nimittäin siellä missä energiasta puhutaan, haluavat poliittiset päättäjät aina päästä ääneen, ja tästä aiheutuvat vinoumat voivat johtaa epätäydellisyyteen markkinoilla. Uusiutuva energiajärjestelmä kyllä pärjää, kunhan olosuhteet pidetään tasapuolisina. Siksi jokin hintalappu hiilipäästöjen ulkoisvaikutuksille, esimerkiksi päästökaupan tai hiiliveron muodossa, olisi kaikkialla hyväksi. Tai jos tämä on liikaa pyydetty, niin vähintään pitäisi lakkauttaa fossiiliselle energialle myönnettävät tukiaiset.
Tottakai voidaan. Mutta mitä se edellyttäisi ja kuka ne ehdot hyväksyisi? Siitä on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan, ensin on vain keksittävä miten kaikki hiili muunnetaan lääkehiileksi minkä jälkeen se voidaankin työntää kerralla hiilinieluun ja niinpä ei lennä pahasti enää mikään muukaan paska… 😀
Ilmoita asiaton viesti
Intiassa on kuulemma ollut mielenosoituksia, jossa vihaiset kansalaiset vaativat kunnon sähköä eikä kelvotonta aurinkosähköä mitä tulee milloin sattuu.
Fossiiliselle energialle myönnettävä tukiainen on esim. ollut se, että dieselin verokohtelu on ollut edullisempi kuin bensiinin.
Meitä on myös syyllistetty sillä että Venezuelassa on polttoaineita subventoitu ja myyty kansalle alle tuotantokustannusten.
Ilmoita asiaton viesti
Alennettu verokanta on ihan määritelmällisesti tuki. Tukemalla dieselpolttoainetta tuemme tehotonta ja hajanaista yhteiskuntarakennetta.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa viisasta.
Mikäli kaikki suomalaiset asuisivat KESKOn keskusvaraston pihalla teltoissa, se tukisi sitä tavoitetta, että ruokatavaroita ei tarvitsisi kuljettaa rekoilla ja kuorma-autoilla kauppoihin.
Toisaalta jos hanhenmaksalle määrättäisiin ylellisyysvero, katsottaisiin kaikki ruokatavara, jolla ei ole samaa verokantaa, tuetuksi ravinnoksi, olisipa sen verotus miten korkeaa tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli olisit keskittämässä meitä maalaisia Helsingin (kohta) slummeihin? Slummithan tunnetusti ovat ”halvan työvoiman lähde, joka pitää teollisuuden pyörät pyörimässä”. Taitaa teillä vihreillä muutenkin olla vahvasti despoottisia taipumuksia. Olet nyt ilmaissut halukkuutta mikromanageroida kansalaisia asuinpaikan keskittämisestä kehollisen Itsemäärämisoikeuden deletointiin asti. Myös ihmisen ruokavalio olisi mielestänne mitä pikimmiten saatava lähemmäs jäniksen menyytä. Ihmettelen kuka teitä enää kehtaa äänestää.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös ihmisen ruokavalio olisi mielestänne mitä pikimmiten saatava lähemmäs jäniksen menyytä. ”
Tuolta se joskus tuntuu, että ihmisten pitäisi oppia syömään porkkanoita ja salaatinlehtiä jotta maailma pelastuisi, siis pelastuisi meiltä ihmisiltä. Tuossa vain unohdetaan sellainen pieni merkityksetön seikka, että evoluutio loi miljoonien vuosien aikana ihmisestä lähinnä sikaa, ja sika ei tässä ole missään muodossa halventava ilmaisu, muistuttavan sekasyöjän. No sehän on jo ikiaikaista historiaa ja tuollainen voidaan unohtaa, eikö niin vihreät, että porkkana poskessa Teslalla kohti loistavaa tulevaisuutta.
Niin ja vihannekset ovat kyllä mitä mainointa sapuskaa sen pihvin kyljessä.
Ja vielä yksi pieni kysymys, mitä se ”hiilineutraalius” mahtaa pitää sisällään, eikö se hiili ole yksi elämän kulmakiviä, ja tämä koskee kyllä myös sitä ilmassa leijuvaa hiiltä. Eli siis Vihreät, ja äänien toivossa myöskin muut puolueet, ovat unohtamassa ympäristönsuojelun ”hiilijahdissaan”, ja siinä ympäristömyrkkyjen, siis todellisten, jahdissa olisi kyllä tekemistä, ja paljon muuten on tehtykin viimeisten vuosikymmenten aikana. Ja jos tästä positiivisesta kehityksestä osa on Vihreiden aikaansaannosta, niin vilpitön hatun nosto siihen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uuden teknologian saatavuus ei ole ongelma. Keskeinen ongelma on se, miten fossiilisen hiilen poltto estetään.
Kaikki maat kattavia globaaleja sopimuksia ei todennäköisesti synny lähivuosina, ja hiilivuotoa on paljon, joten hiiliverojen lisäksi myös globaalia kauppaa tulee rajoittaa hiilitulleilla.
Tehtävä ei ole periaatteessa vaikea, ja voisimme toteuttaa tuon suunnitelman Suomen tai EU:n tasolla pikaisestikin. Suuri vaikeus on kuitenkin se, että riittävää poliittista tahtoa ei ole. Poliitikot lupailevat kaikenlaista tulevien hallitusten puolesta, mutta oman hallituskauden aikana päästöjä ei juurikaan vähennetä (tai korkeintaan laman ja hiilivuotojen vuoksi).
Ongelma on siis poliittinen, ei tekninen.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä pitäisi saada pari isoa talousaluetta tuota tekemään ja sitten talouspakotteita näille ketkä ei tee asialle mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Iso porukka olisi hyvä, mutta en elättele kovin suuria toiveita siitä, että tuollainen suuri porukka lähtisi yksimielisesti tällaiseen hankkeeseen mukaan. Nopein ja varmin tapa lähteä liikkeelle olisi se, että yksi maa päättäisi, että liikkeelle lähdetään, muista riippumatta. Tuo maa voisi kyllä etsiä muita samanmielisiä maita, jotka voisivat lähteä hankkeeseen mukaan. Näin hanke saisi lisää uskottavuutta. Ja seuraavaksi muitakin, vielä epäröiviä maita voisi liittyä mukaan.
Hiilitullit mahdollistaisivat yksittäisenkin maan likkeelle lähtemisen (tuhoamatta omaa taloutta jo päätettyä fossiilisten kulutustason laskua enempää). Liikkeelle lähdettäisiin nyt tai muutaman kuukauden päästä, eikä siis suunniteltaisi nykyiseen tapaan vähennyslupauksia jonnekin kymmenien vuosien päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Teoriassa hiilineutraalius on saavutettavissa. Varsinkin lupauksissa ja paperilla. Käytännössä siihen mennee se 300 vuotta kun fossiiliset ovat käyneet niin vähiin että eivät ole enää kustannustehokkain energiantuotantomuoto. Siihen saakka Kiina ja muut oman maansa etuja ajavat hyödyntävät fossiilisia täpöllä ja antavat hiilineutraaliuslupauksia hyväuskoisille hölmöille. CO2 päästöjen vähentämisellä ei edes ole mitään merkitystä. Oikeaa saastuttamista ja roskaamista tulisi vähentää.
Ilmoita asiaton viesti
”Kiinat” ja kaikki maailman maat saadaan kätevimmin mukaan talkoisiin hiilitulleilla. Voi olla, että jonkin aikaa olisi kaksi leiriä (saastuttava ja saastuttamaton), mutta tuokin olisi jo merkittävä askel eteenpäin. Ja todennäköisemmin tuo vielä savutteleva leiri olisi se, joka jossain vaiheessa luovuttaisi. Tässä voisi parhaimmillaan puhua muutamista vuosista tuon 300 vuoden sijaan.
Muullekin saastuttamiselle, roskaamiselle, jäljellä olevan luonnon tuhoamiselle ja liikakansoittamiselle sama kohtalo.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan käydä niinkin, että ihmiset päätyvät kaapimaan viimeisetkin fossiiliset maaperästä. Se olisi hyvin harmillista ja typerää.
Ilmoita asiaton viesti
”Tulevaisuuden keskeisimmässä energiavarastointitavassa pääraaka-aineena käytetään sähköä ja vettä, joista elektrolyysillä tuotetaan happea ja vetyä. ”
Vesi itsessään mahdollistaa energian varastointia lämpökapasiteetin muodossa. Vähän suolaa sekaan niin pari kuutiometriä suolavettä varastoi gigajoulen verran energiaa lämpötilaerojen muodossa.
Se hajottaminen vedyksi ja hapeksi on toki yksi tapa mutta siinä on heikko hyötysuhde, että jos energiaa voidaan käyttää kylmänä tai kuumana, tai yksinkertaisesti vaikka lämmittää käyttövettä tai uima-allasta niin energiaa saa varastoitua tuolla tavalla erinomaisesti.
Vedyn ohella yksi ilmeinen varastointitapa on hiili, tai hiilimonoksidi. Sitomalla hiilidioksidia ilmasta aurinkoenergialla biomassaksi, voidaan siitä tehdä polttoaineita varastoitavaksi vaikka sillä tuulisähköllä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se vesi suolalla jäähdy. Lunta se pitää olla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka on sanonut että vesi jäähtyisi suolalla? Keksit omasta päästäsi tuollaisia.
Suolan lisääminen veteen mahdollistaa kuumentamisen tai kylmentämisen suuremmalla lämpötila-alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkö hoitaa energian kaikkiin kiinteisiin kohteisiin. Monissa sellaisissa liikkuvissa kohteissa, joissa sähkö ei toimi, Mika Anttosen mainostama synteettinen hiilivetyjen yms. power-to-x -teknologia (lähtien mainitsemastasi vety+happi -yhtälöstä) voisi toimia. Nuo mainitsemasi lämpövarastot ovat hyvä lisä (t. nimim. varaava takka jo kuumana, vesivarasto vasta haaveissa).
Ilmoita asiaton viesti
Viljasadoissa on tehtailtu ennätyksiä viime vuosina, kiitos siitä kuuluu lisääntyneelle hiilidioksiidille ja hieman korkeammalle lämmölle verrattuna 1800 luvun kituvuosiin. Härkönen ja muut vihertävät haluaisi nämä kituvuodet takaisin.
Keille Härkönen antaisi sähkön saannille etuoikeuden kun koko maa kärvistelee 30° pakkasessa vaikkapa sellaisen kuukauden verran ja tuulivoima ei tuota pätkääkään, hiilivoimalat on purettu ja turvekin maassa umpijäässä.
Suomi niminen maa on jo hiilineutraali mutta en ole kyllä huomannut mitään normaalista poikkeavaa muutosta meidän omassa ilmastossa.
Ilmoita asiaton viesti
Reipas vaihtelu kuuluu oleellisesti meidän ilmastoomme, niin oli ennen, niin on nyt ja on oleva tulevaisuudessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, tossa yksi hyvä kuva joka sen todistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Viljasadot ovat todellakin reilusti kasvaneet sitten 1800-luvun. Tähän vaikuttavat ainakin viljelymenetelmien kehittyminen, kasvinjalostus, lannoitteet ja koneellistuminen. Köyhillä alueilla on edelleen pulaa traktoreista ym., joten keskimääräisen satoisuuden voidaan olettaa vielä jonkin verran kasvavan, ja hyvä niin.
Hiilidioksidin vuolaasti ylistetty lannoitevaikutus on vain yksi osatekijä kokonaisuudessa. Se on myös osittain spekulatiivinen, esimerkiksi ei voida olla varmoja, että kasvin ravintoarvo lisääntyisi samassa suhteessa. Ilmastovaikutustensa takia hiilidioksidin kokonaisvaikutus on joka tapauksessa negatiivinen.
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas! Täällä ollaan taas myymässä vihreää talotekniikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joka ikinen päivä väestö lisääntyy 200 000 pitkälle tulevaisuuteen. Ehkä sitten joskus loppuu. Ennusteita väestönkasvun loppumisesta on jo ollut useita. Sinne ne haudattu. Törmäsin pikku remontissa juuri 90 luvun turun sanomiin, joissa egyptiläinen yk pomo nainen totetsi, että ei valkoisten pitäisi neuvoa afrikkalaisia väestöasioissa. Kyllä afrikassa tiedetään paljonko lapsia pitää hankkia ja tiedetty on.
Eli, joka päivä pitää rakentua maailmaan yksi turun seutu kaikkinen infroineen ja elintarviketuotantoineen. Sanoisin, että hiilineutraaliuteen ei päästä. Eikä aurinko/tuuli ole mikään järkevä ratkaisu. Kallista ja moninkertaista sähköntuotantoa. Tuskin lopulta kovin ympäristöystävällistäkään. Ei sillä tuoteta edes tomaatteja suomen talvessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Kalevi Härkösen omakustannushintalaskelmassa on kaikkein naurettavinta se, että samaan hengenvetoon Härkönen sanoo että ilmastontorjuntaan olisi pitänyt ryhtyä jo 30 vuotta sitten.
Millä keinoilla? Sen aikaisilla tuulimyllyillä ja aurinkokeräimillä? Sallikaa mun nauraa.
Ilmoita asiaton viesti
Se on helppoa olla jälkiviisas ja samaan aikaan etutyhmä.
Ilmoita asiaton viesti
”Millä keinoilla?”
Esimerkiksi nostamalla fossiilisten verotusta että ei rakennettaisi riippuvuutta niihin.
Kannattaa muistaa että Suomessa on asuttu tuhansia vuosia ilman fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ihan itse ollaan rakennettu yhteiskuntaa riippuvaiseksi niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nämä erilaiset hiilitavoitteet edustavat lähinnä vihreätä idealistista pölhöpopulismia ja hyvesignalointia. Maapallon lämpeneminen ja hiilidioksidilisä ilmakehässä ovat olleet vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisia, eikä mitään todellista uhkaa siltä osin ole näköpiirissäkään.
Toki on viisasta pyrkiä kohti ympäristöystävällisempiä energiantuotantotapoja, mutta lähinnä pitäisi edetä talous edellä.
Maapallon tulevaisuuden pääasiallinen uhkatekijä on ihmisen holtiton lisääntyminen, ja sen seurauksena maankäytön muutokset, jätteiden ja myrkkyjen kylväminen, biodiversiteetin kapeneminen jne. Lieneekö Pentti Linkola ollut oikeilla jäljillä?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, biodiversiteettikato ym. ovat myös uhkia jotka vaativat meiltä reagointia, pelkkä kasvihuonekaasupäästöihin puuttuminen ei riitä. Mutta toisaalta, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan, valuvat muutkin ponnistelut ympäristön suojelemiseksi hukkaan.
Ja joo, väestö lisääntyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sekin on oma ongelmansa. Toisaalta yksi länsimainen kuluttaa luonnonvaroja kymmenen afrikkalaisen edestä, joten on meillä myös malka omassa silmässä.
Ilmastodenialistien roskaa voit sitten levittää toisissa blogeissa tai kirjoittaa siitä oman blogisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Maapallon lämpeneminen ja hiilidioksidilisä ilmakehässä ovat olleet vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisia, eikä mitään todellista uhkaa siltä osin ole näköpiirissäkään.”
Taitaa ihmisillä mennä jo liiankin hyvin, oikeastaan pelkästään fossiilisten polttoaineiden ansiosta, ja nyt keritään keksimään kilvan uusia uhkia, ja vielä täällä pohjoisessa missä niitä uhkaavia vaaroja ei ole edes näköpiirissä. Ymmärrän hyvin rajutkin toimenpiteet siellä missä ilma on jo liian paksua hengitettäväksi, mutta että täällä pohjoisen kolkassa pitäisi olla esimerkkinä muulle maailmalle menee korkealta yli vähäisen ymmärryskykyni.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta voit lueskella.
https://media.sitra.fi/2017/02/23225045/Selvityksia74_151213-1.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tossa huuhaalaitoksessa ei taida olla ketään ilmastoalan tutkijaa töissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Maapallon lämpeneminen ja hiilidioksidilisä ilmakehässä ovat olleet vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisia”
Taas näitä ketkä haluaa miljoona ihmistä afrikasta tänne.
”mutta lähinnä pitäisi edetä talous edellä.”
Miksi? Ihan ensiksi pitää unohtaa raha tästä kun se ei ole todellinen resurssi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasto lämpenee globaalisti ja miksi se lämpenee ja mitä sille voidaan tehdä, on jo tiedossa. Jos joku väittää, ettei ilmaston lämpenemisestä ole mitään haittaa, elää liiaksi omassa kuplassaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä yksi naurettavuus: Sanotaan että saastuttaja maksaa. Ihan EU:n komissaaritasoa myöten.
No eihän se niin mene. Ei yksikään tehdas jätä tappiokseen kustannusta hiilidioksidista vaan lisää sen hintaan.
On aivan lapsellista puhetta että saastuttaja maksaa. Ei tehdas mitään itse maksa.
Kuluttajahan se maksaa. Kuluttaja ostaa sieltä mistä saa tuotteen minkä hintaan ei ole lisätty hiilidioksidikustannuksia.
Minkähän tähden Kiinan teollinen nousu on ollut niin nopeaa? Hätyyttelee tuotantonsa suhteen ensimmäistä sijaa maailmassa, koskapa muut maat haittaavat tahallisesti omaa tuotantoaan hiilineutraaliudella.
Kiinalle lupaukset ovat halpoja. Meidän teollisuudellemme koituu hiilineutraaliustavoite lopulliseksi kuoliniskuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeilla jäljillä siinä, että saastuttaja maksaa -periaatteessa saastuttamisen kustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin. Muussa tapauksessa hinnan maksavat kollektiivisesti kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi Härkösenkin hiukan parempaan analyysiin kyetä.
Kun saastuttamisen kustannus siirtyy suomalaisen tehtaan valmistaman tuotteen hintaan, se merkitsee sitä että suomalainen tehdas ei menesty.
Mutta se tehdas jonka hintaan ei siirry tuollaisia kustannuksia, menestyy.
Yksinkertaista, Sherlock.
Hiukan kryptistä väittää että kaikki maksavat mikäli suomalaista yritystä ei rangaista. Voitko selventää?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo tuossa alussa yritin tuoda ilmi, niin blogi ei nyt mitenkään Suomea koske. Mutta en kuitenkaan haluaisi meidän lähtevän siihen kisaan, kuka houkuttelee eniten saastuttavaa teollisuutta alueelleen asettalla alhaisimmat ympäristönsuojelunormit.
Ilmoita asiaton viesti
Sen kisan taisi Kiina voittaa jo.
Ilmoita asiaton viesti
Pidätkö oikeasti co2 hivenkaasua saasteena? Meillä ne oikeat saasteet on saatu kuriin jo ~40v sitten ja piipuista tulee vain vesihöyryä ja lannoitetta pääasiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan lukeneni jostain että Kiina on pannut sellaisen 20miljardia (€,$?) junarataan jolla kuskataan pohjoisesta kivihiiltä etelään ja siellä taitaa olla rakenteilla yli 300 kivihiilivoimalaa, hyvin siis co2 talkoot etenee. Kiinalta kestää nyt noin 3 päivää päästellä sen verran mitä meillä päästellään. Mutta toisin kuin Kinassa meillä luonto käyttää sen kaiken. 10v päästä Kiinalta kestää enää ehkä vajaan päivän päästellä saman verran kuin meillä silloin päästellään ja edelleen meillä luonto käyttää sen kaiken.
En kyllä tiedä naurettavampaa hokemaa kuin ilmaston torjuminen 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Jos ollaan matkalla hiilineutraaliuteen,niin miksi saudien öljy-yhtiö ponkaisi maailman arvokkaimmaksi,eikö jokin salaattikasvattomo tulis olla arvokkain?
Ja venäjän koko tulevaisuus on fossiilisten varassa,ja monen muunkin,eli matkaa on
Ilmoita asiaton viesti
Olen blogistin kanssa yhtä mieltä seuraavasta : ”On syytä korostaa, että tilastoitu primäärienergia tarkoittaa fossiilisten ja ydinenergian osalta polttoaineen lämpösisältöä. Jos vaihdamme bensiiniauton uusiutuvalla sähköllä ladattavaan sähköautoon, primäärienergian tarve vähenee, koska sähkömoottorin hyötysuhde on ylivertainen. Samoin käy esimerkiksi siirryttäessä öljy- tai kaasulämmityksestä lämpöpumppuihin.”
Selvää logiikkaa .
Selvää logiikkaa on myös se että
Vesiliikenne kuluttaa vapaassa vedessä vain noin 17% siitä mitä rekka autot tavaraliikenteessä.
Meillä on kuitenkin vielä täysin tutkimatta se mitä sovittiin EU:ssa jo vuonna 2011. eli miten siirretään
50% rekka liikenne volyymejä raiteille ja vesille.
On vain tehty ilman vertailuja – raideliikenne infra suunnitelmia -kolmenm viime hallituksen toimesta , joista on nyt aloitettu jo kymmenien miljardien hanke suunnittelujen toteuttamisilla, joiden vaikutus on max 2-4% tavara liikenne volyymien siirtoihin…
Ilmoita asiaton viesti