Ydinvoimaa Etelä-Koreasta
Puheenvuorossa on toistuvasti spekuloitu, kuinka kannattavaksi voisi tulla ydinvoimalan tilaaminen Etelä-Koreasta. Ei tarvitse spekuloida enää, sillä Tsekkiin on tänä kesänä tilattu kaksi reaktoria Etelä-Korean valtionyhtiöltä, KHNP:ltä.
Hankkeen julkistettu hinta on noin 7900 M€/GW. Verrataan sitä pariin toteutuneeseen hankkeeseen.
KHNP:n tärkeä referenssi on Barakahin ydinvoimalaprojekti Arabiemiraateissa v. 2012-24, jonka hinta oli noin 4000 M€/GW. Hintataso olisi siten nyt liki kaksinkertaistunut. Toisaalta Barakahin voimalat eivät täytä länsimaisia ydinturvallisuusnormeja. Olkiluoto 3:n rakentaminen tuli maksamaan Arevalle noin 5000 M€/GW.
Tsekin valtio myös ottaa suuren osan hankkeen riskeistä vastuulleen. Ydinvoiman tilaaja on ČEZ Group, joka on Tsekin valtion 70%:sti omistama energiayhtiö. Valtio rahoittaa hankkeen myöntämällä sille jokseenkin koko hankintahintaa vastaavan lainan, jonka rakentamisaikainen korko on nolla prosenttia. Valtio ottaa myös vastuun siinä tapauksessa, että odottamattomat tapahtumat tai politiikkamuutokset tekevät hankkeen loppuun saattamisen mahdottomaksi. Näiden lisäksi tuotetulle sähköenergialle myönnetään takuuhintajärjestely 40 vuoden ajan.
Kenties voimme hiljalleen alkaa arvioimaan puheen Etelä-Korean ydinvoiman käänteentekevästä edullisuudesta ylioptimistiseksi.
Onko luvuissa pilkkuvirhe? 5000 miljoonaa euroa/megawatti?
Ilmoita asiaton viesti
Olihan siinä. Nyt korjattu. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin sanoen alle 90 eur/MWh.
Ilmoita asiaton viesti
No jos Fortum on myynyt 75% tuotannostaan loppuvuonna hintaan 43 eur per MWh ja 60% ensi vuoden tuotannostaan hintaan 42, ei oikein kuulosta hyvältä.
https://www.fortum.fi/files/fortum-tammi-kesakuun-2024-puolivuosikatsaus/download?attachment (S.21)
Ilmoita asiaton viesti
Meneepä huonosti, liikevoitto vain pikkasen vajaa 1 500 000 000 € viimisen 12kk aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, ettei tuo Jannen laskema 90 per MWh kuulosta oikein hyvältä tässä valossa.
Edit. Jannen esille tuoma. Sehän olikin tuossa linkissä.
Ilmoita asiaton viesti
En ottanut kantaa siihen onko hinta paljon vai vähän, vaan kaivoin artikkelista hinnan paremmin ymmärrettävään muotoon.
Tuotantohintoja ei kannattane verrata menneisiin, vaan tuleviin investointeihin jotka nykytietämyksen mukaan ovat sähköntuotantoon täysin välttämättömiä.
Mikä sitten on vaikka Suomen talousvesialueelle suunniteltavien merituulivoimaloiden tuotantohinta joskus tulevaisuudessa ehkä häämöttävine varastointiratkaisuineen, sitä ei tiedä kukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se on varmaan tosi edullinen, kun ensin tehdään kerrostalon kokoinen betonimöykky varsinaisen myllyn alle. Ja kuka sen siivoaa pois jahka myllystä aika jättää, veikkaan veronmaksajia maksumiehiehiksi, sekä pystytyksessä että purkutöissä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa purkukustannus ilmoitetaan ”betoni jää sinne”.
Tällöin puhutaan sadoistatuhansista.
Muualla maailmassa betoni pitää poistaa ja suorittaa entisöinti.
Tällöin puhutaan miljoonista.
Ilmoita asiaton viesti
Porin Tahkoluodon demonstraatio_ #2 (2 x 15 MW)
LCOE hinta > 83 €/MWh.
Puolaan rakennettavan Baltic Power LCOE hinta on > 125 €/MWh.
Teho on n. 1140 MW
Vattenfallin Körsnäsin vastaava koko on 1300 – 2500 MW.
Saas nähdä. milloin aloitetaan rakentaminen?
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin ydinvoiman LCOE hinta (Loviisa + TVO) lienee reilusti alle 30 €/MWh.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä tuota lukua.
Jos GW voimala tuottaa sähköä 60 vuoden ajan, tuotantoa tulee 525600 GWh eli MWh investointi maksaa 15€. Tokihan muitakin kustannuksia kertyy mutta tuskin enempää kuin toiset 15€/MWh.
Ilmoita asiaton viesti
Se on se pääomakustannus.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkästään korkokustannukset ylittävät rakennuskustannukset investoinnissa, jossa käyttöaika on 60 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen että joka päivä säästä riippumattomalle sähkölle on kysyntää aina.
Ilmoita asiaton viesti
Tuuli- ja aurinkovoiman nimelliskapasiteettien yhä kasvaessa Suomi oikeastaan tarvitsisi uuden perusvoiman sijaan nopeasti jalkeille saatavaa reservivoimaa. Siis parin-kolmen GW:n verran vaikkapa pumppuvoimalan ja polttomoottorien kautta saatavaa kapasiteettia, joilla korvattaisiin sääriippuvaisen tuotannon useamman vrk:n kestäviä aallonpohjia.
Mutta mikä taho lähtisi rakentamaan kapasiteettia, jota käytettäisiin ainoastaan hyvin katkonaisesti, ja jonka käyttäminen sitten pilaisi energiayhtiöiltä tyynten päivien huippuhinnat?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän niitä rakennettaisiin, kunhan ne saavat varallaolostaan riittävät kapasiteettimaksut.
Tästähän siinä on kyse:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/saatosahko–ja-saatokapasiteettimarkkinat/
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkaan ottaen, ei ole. Fingridin reservimarkkinat ovat sähköverkon vakauden ylläpitämistä varten. Jos meillä on tilanne, jossa tuulivoiman tuotanto on ennusteen mukainen ja hyvin vähäinen, ydinvoimaa poissa käytöstä ja sähköenergian hinta sen takia hyvin korkea, voi verkon tasapaino silti olla Fingridin näkökulmasta kunnossa. Reservit aktivoituvat silloin, jos vaikkapa ydinvoimala putoaa suunnittelemattomasti verkosta. Silloin tuotannon pudotukseen vastataan kulutusta leikkaamalla.
Sähköenergian hinta määrätään energianarkkinoilla (Nordpool). Sellaista reserviä, joka muuten olisi poissa markkinoilta mutta aktivoituisi vain hyvin kalliina ajanjaksoina, ei käytännössä erikseen ole olemassa. Voidaan toki keskustella, pitäisikö olla. Tuossa esimerkiksi sellaista ehdotetaan:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010135242.html
Mutta jotain sekin maksaisi. Nythän meillä on Tsekkiä halvempi sähkö ja näillä näkymin on senkin jälkeen, kun korealaiset ydinvoimalat on saatu valmiiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Linkissäsi ehdotetaan, että reservilaitoksen pitäisi olla valtio-omisteinen ja että sen pitäisi aktivoitua nykyistä herkemmällä kynnyksellä. Ei että sellaisia ylipäänsä pitäisi perustaa.
Reservit nimenomaan aktivoituvat akuutissa sähköpulassa jolloin hinnat ovat tapissa. Toinen vaihtoehto olisi, että hinta nousisi akuutissa tehovajeessa niin ylös, että kysyntä leikkautuisi ”varmasti”. Ja siitä reservissä olossa niille maksetaan.
Toki niitä on myös purettu, Suomessa lähinnä ideologisista syistä mistä huoltovarmuuskeskus taannoin ärähteli.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän olisi helpompaa rakentaa pelkästään sellaista sähköntuotantoa, joka ei tarvitse varavoimaa tuulettomille talviöille.
Eli ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaa rakennetaan koska:
Vihreät: Ilmastonmuutos
Kepu + RKP: kannattajakunnan ydinryhmä maanomistajat saavat vuokratuloja, maarakennusfirmat töitä ja näiden hallinnoimat kunnat kiinteistöverotuloja.
Demarit + vas: koska työpaikkoja duunareille.
Kokoomus: rahavirtaa pääomasijoittajille.
Persut: Kuten pakkoruotsikin: kauhea meteli vastustamisesta ja kun päästään vallankahvaan, mitään ei tehdä asian eteen.
Liike Nyt: Ketä kiinnostaa.
Ja tästä syystä sitä rakennetaan, koska kaikilla on siihen joku oman kannattajakunnan todellinen tai kuviteltu motiivi. Ei sähkömarkkinoiden toimivuuden tai tosiasiallisesti ilmaston suojelemiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo.
Näin tehtiin ja nyt huomattu, että massi on tyhjä.
Ja lobbareiden taskut vastaavasti täynnä.
Ja pappaa ei löydy mistään betaalaamaan!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä menee sekaisin kaksi asiaa, onko sähköpula ja onko sähkö kallista. Fingridin näkökulmasta sähkö voi maksaa vaikka euron eikä siitä silti ole pulaa. Sitten taas on sähköpula, kun taajuuspoikkeama uhkaa kasvaa liian suureksi.
Vakkilainen tuossa ehdottaa, että valtio hankkisi polttovoimaloita joita käytettäisiin hintapiikkejä tasaamaan. Valtion sen täytyy tehdä; taloudellisesti se ei olisi kannattavaa, joten yksityiset eivät sitä tee. Lopputuloksena väistämättä olisi sähkön keskihinnan nousu.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi ratkaisu, jossa verkkoliitännän nimellisteho olisi käytettävissä >75% vuoden tunneista.
Ilmoita asiaton viesti
”Nythän meillä on Tsekkiä halvempi sähkö ja näillä näkymin on senkin jälkeen, kun korealaiset ydinvoimalat on saatu valmiiksi. ”
Se halpa sähkö maksaa kotiin tuotuna Suomessa paljon enemmän kuin Tsekeissä, unohdat tämän faktan ilmeisesti ihan tahallaan. Mitä enemmän sattumavoimaa niin sitä kalliimmaksi tulee sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä vaan ihmettelen että kuka vielä investoi tuulivoimaan joka tuottaa silloin hyvin kun sähköstä ei saa juuri mitään? Varmaan meidän eläkeyhtiöt ja muut lakisääteiset loiset.
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävä osa tuulivoimayhtiöistä myy sähkön pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla ja etukäteen sovitulla hinnalla ulos, ja sitten osa toimii mankala-periaatteella.
Googleille sun muille tärkeämpää on hinnan pysyvyys.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän datakeskuksille ja vastaaville ole olennaista sähkön saatavuus 24/7.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten kun ei tuule, tuulivoimayhtiö joutuu ostamaan sähköä kalliilla ja myymään edullisempaan sopimushintaan eteenpäin? Ei vaikuta kovin hyvältä bisnekseltä…
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä lienee aiesopimus kahden ydinvoimalan toimittamisesta:
– teho 2 x 1000 MW
– hinta 2 x 7900 M€
– käyttöaika 60 vuotta
– korkoa 5%
—> LCOE n. 73 €/MWh
Tšekkien tähtäimessä siintää Saksan sähkömarkkinat, joissa CfR hinta on tällä hetkellä n. 70 €/MWh. Voimaloiden valmistuttua hinta lienee jo yli 100 €/MWh?
Uusien merituulivoimaloiden LCOE on reilusti yli 100 €/MWh.
Ilmoita asiaton viesti