Ydinvoimaloita sarjatuotantona?

Ydinvoiman rakentamisen kynnyskysymys on sen hinta. Ydinvoimalat ovat megaprojekteja, joissa riskit kustannusten ja aikataulujen ylityksille ovat suuret. Kun ydinvoimaloita tilaavat valtioiden sijaan yksityiset yritykset, markkinat huomioivat nämä riskit rahan hinnassa. Ydinvoimaloita rakennetaankin lähinnä keskusjohtoisissa järjestelmissä.

Ratkaisuksi hintaongelmalle on ehdotettu sarjatuotantoa. Kun samaa asiaa tehdään monta kertaa, se opitaan tekemään tehokkaammin ja tuottavuuden parantamiseen kannattaa investoida. Jos vaan voimaloita rakennettaisiin riittävästi, saataisiin kustannukset painettua alas. Vai saataisiinko?

Samuel Colt ymmärsi, että revolveri voidaan aseseppien käsityön sijaan valmistaa tehokkaammin tuottamalla keskenään vaihtokelpoisia osia, jotka lopulta kootaan yhteen. Heny Ford sovelsi liukuhihnatuotantoa autotehtaassaan, minkä seurauksena autojen hinta laski tavallisen palkansaajan ulottuville. Olemme siirtyneet maailmasta, jossa työ oli halpaa ja tavara oli kallista, maailmaan jossa työ on kallista mutta tavarat ovat halpoja.

Mitä ovat sitten mahdollisuudet alentaa ydinvoiman hintaa sarjatuotannolla? Esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta on pidetty korealaisen Kepcon valmistamaa Barakahin voimalaitosta Arabiemiraateissa, jonne syntyy neljä keskenään identtistä voimalaitosta. Voimalat valmistuvat vuosien 2021 ja 2024 välisenä aikana.

Siis vaivaiset yksi ydinvoimala vuodessa. On selvää, että tuollaisella kysynnällä Samuel Colt ja Henry Ford olisivat jättäneet tuotantolinjat rakentamatta.

Entä sitten uusiutuva energia? OL3 ydinvoimalaitos tuottaa sähköä noin 12 TWh vuodessa. Vastaava määrä energiaa voidaan Etelä-Suomessa tuottaa noin 30 miljoonalla aurinkopaneelilla. Vaihtoehtoisesti viiden megawatin tuulivoimaloita tarvittaisiin 800 kpl.

Siis yksi ydinvoimala tai 800 tuulivoimalaa tai 30 miljoonaa aurinkosähköpaneelia. Tästä voidaan vetää johtopäätöksiä, mitkä ovat ne teknologiat, jotka saavat hyötyä sarjatuotannon eduista.

* * *

Sarjatuotannon merkityksestä vihreän energian siirtymässä on kattavammin kirjoittanut Janne M. Korhonen Kalevi Sorsa -säätiön raportissa Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus?

KH
Sitoutumaton Espoo

Tekniikan tohtori, työssä sähköisen talotekniikan asiantuntijatehtävissä. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta organisaatioita, joissa työskentelen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu