Uusi maailmanjärjestys

”Uusi aika on sellainen, että kaikkien kansojen onni
tahi onnettomuus liittyy läheisesti yhteen. Tuskinpa on niin unohdettua
maailmankolkkaa, tuskinpa niin pientä torppaa Suomen saloilla, etteivät suuren
maailman tapahtumat niihinkin koskisi.”

Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien
avajaisissa ”uudesta maailmanjärjestyksestä”, joka suomalaisia väistämättä
kohtaa, ja johon on hyvä sopeutua osana laajempaa yhteisöä, kuten Euroopan
unioni.

Mutta sitaatti ei ollut presidentin puheesta.

”Jos esi-isämme voisivat vain päiväksikin nousta
haudastaan, ihmettelisivät he kaikkea sitä uutta, mikä on tullut heidän
Suomeensa vajaan puolen vuosisadan kuluessa. Mitä he ajattelisivat, jos
näkisivät rautahevosen vetävän heitä kiitävää vauhtia. Taikka näkisivät laivan
kulkevan ilman purjeita vastatuuleen. Taikka saisivat sähkösanoman muutamassa
minuutissa 70 peninkulman päästä. Taikka ottaisivat tulta tulitikulla. Taikka
kuulisivat tuhansien hyrräävien rautarullien surinan kehruutehtaassa.

He luulisivat tätä kaikkea noituudeksi. Kuitenkin
kuulee nyt monien valittavan, että nykyajan keksinnöt vievät köyhältä työmieheltä
hänen rehellisesti ansaitsemansa leivän.”

Uutta maailmanjärjestystä päivitteli Sakari Topelius
Maamme kirjassaan 1875. Onko uutta
auringon alla?

Varmaa on, että jos Sakari Topelius nousisi
haudastaan, ja kohtaisi nykymaailman keksintöineen, sana ”noituus” olisi lievä
ilmaus kuvaamaan hänen häkellystään. Maailma on pienentynyt
ennennäkemättömästi. Sitä kutsutaan globalisaatioksi.

Verrattuna Topeliuksen aikoihin ”uudessa
maailmanjärjestyksessä” on kolme olennaisesti erilaista piirrettä.

Ensinnä, teknologisen kehityksen tuloksena on luotu
globaali samanaikaisuus ja yhteinen tila. Esimerkkinä vaikkapa internet, joka on
tuonut globaalin kylänraitin kotiimme.

Toiseksi, meitä suomalaisiakin koskettavien
ongelmien yleismaailmallisuus, ja riskien totaalisuus. Esimerkkeinä
ilmastonmuutos, finanssikriisi tai ydinsota.

Kolmanneksi, yhteisten ongelmien ylikansallisen
hallinnan tarve, ja kyseisten päätöksenteko elinten synty. Parhaimpana
esimerkkinä on EU.

Eurooppa antoi aikoinaan mallin kansallisvaltion
synnylle. Nyt sama maanosa näyttää mallia ylikansalliselle päätöksenteolle.
Afrikkaan on luotu EU:ta kopioiden Afrikan unioni, Etelä-Amerikkaan UNASUR,
Kaakkois-Aasiaan ASEAN, ja vaikkapa Venäjä havittelee Euraasian talousyhteisöä.

Ei Euroopan unionia ole perustettu suomalaisten
kiusaksi tai itsenäisyytemme kustannuksella. Kyse on suvereniteettimme
laajentamisesta, vaikka vallankäyttömme absoluuttisuus oheneekin.

On katsottava maailmaa silmiin: kansallisvaltio on
liian suuri pieniin ongelmiin, mutta yhä enemmän liian pieni suurien ongelmien
ratkaisemiseksi. Presidentti Niinistö on oikeassa – meidän on syytä omien
etujemme vuoksi olla mukana luomassa uutta maailmanjärjestystä.

0
kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu