Venäläiset tulevat

Imatran rautakaupassa kohtaa
todennäköisemmin venäläisen asiakkaan kuin suomalaisen. Rauhan upouudessa
kylpylässä, Joutsenossa solisee altaiden poreilun ohella venäjän kieli.
Lappeenrannan torikahvilassa ”mie” on vaihtunut ”mnje”, ja
myyjä ymmärtää yskän.

Suomi on ensi kertaa
historiassaan massaturismin kohde. Joulun ja loppiaisen välillä maassamme
vieraili yli 400 000 venäläismatkailijaa. He jättivät kauppiaille,
majoitusliikkeille ja huvittelukeskuksiin yli 200 miljoonaa euroa.

Kasvua viime vuodesta on yli 15
%. Huikeita lukuja.

Kuka vielä nyrpistää
venäläisille nenäänsä? He ovat tosissaan tulossa – ja hyvä niin. Ei laman
kourissa painivalla kansantaloudellamme ole kovin montaa piristysruisketta, ei
varsinkaan Kaakkois- ja Pohjois-Suomen reuna-alueilla. Ja ne ovat
venäläisturistien suosikkikohteita.

Venäläistilastojen mukaan
sieltä tehtiin viime vuonna 5,1 miljoonaa matkaa Suomeen. Luku on valtava.
Suomi on venäläisille ylivoimaisesti suurin ulkomaan matkakohde. Turkkiin
matkasi viime vuonna 3,3 miljoonaa venäläistä ja Kiinaan 2,3 miljoonaa. Saamme
olla tyytyväisiä.

Yhteensä venäläiset jättivät
matkoistaan rahaa Suomeen 1,2 miljardia euroa. Tästä summasta Lappeenrannan ja
Imatran seutu lohkaisi kolmasosan. Ei ihme, että alueen kauppiaat hykertelevät
käsiään, sillä lähes puolet tavaratalojen ja majoitusliikkeiden tuloista
saadaan venäläisiltä.

Rajamuodollisuudet kuitenkin
kiikastavat. Kyse ei ole vain kurjista rekkajonoista, vaan rajanylitys vie
yleensä kahdesta neljään tuntiin. Se on kohtuutonta nykyaikana.

Viiden miljoonan asukkaan
Pietarista ajaa parissa tunnissa Suomen rajalle. Välittömästi rajan toisella
puolen avautuu järvi-Suomi parhaimmillaan. Ja venäläiset ovat datsha-kansaa.
Rantatontit käyvät ymmärrettävästi kaupan.

Jotkut protestoivat, että
venäläiset uhkaavat ostaa kohta koko Suomen. Jäitä hattuun.

Suomessa tehdään vuosittain
noin 80 000 kiinteistökauppaa. Näistä yksi prosentti, 800 on ulkomaalaisten
ostoja, ja venäläisten osuus on 400.

Kyllä meillä tontteja riittää.
Kiinteistörekisterissä on 2,6 miljoonaa kiinteistöä, joista noin 3 000 on
venäläisten omistamia, eli vaivainen 0,1 prosenttia.

Ei edes Kaakkois-Suomen
suosituimmissa järvitonttikunnissa, kuten Ruokolahdella tai Savonlinnassa
venäläisten osuus kiinteistökaupoista ole kymmentä prosenttia enempää. He tosin
taitavat ostaa parhaat paikat, ja kateus on tunnetusti pahin perisyntimme.

 

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu