Missä EU:n rajat?
Monet ovat päivitelleet Euroopan unionin itälaajentumista. Bulgariaa ja Romaniaa ei olisi koskaan pitänyt ottaa jäseneksi.
Ranskassa on noussut kansanliike vastustamaan Turkin mahdollista jäsenyyttä. Serbiasta ei olisi EU:n jäsenenä kuin riesaa pelotellaan, eikä kukaan uskalla veikata kahtiajakautunutta Ukrainaa EU:n jäseneksi, puhumattakaan Venäjästä.
Missä ovat Euroopan rajat? Kuinka laajalle EU voi levittäytyä. Afrikassa sijaitseva Marokkokin on jättänyt virallisen jäsenhakemuksen ja Kap Verdeäkin on ehdotettu jäseneksi.
EU:n perussopimuksessa kirjataan: ”Unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot, jotka kunnioittavat sen arvoja ja sitoutuvat edistämään niitä yhdessä.”
Määritys on selvä, mutta miten Eurooppa ymmärretään? Määrittyykö se maantieteellisesti, kulttuuriarvoista vai poliittisesta historiasta?
Maantieteellisesti Eurooppa ulottuu Atlantilta Uralille ja Jäämereltä Välimerelle. Kulttuuriltaan eurooppalainen arvopohja nojautuu juutalais-kristilliseen uskoon, hellenistiseen filosofiaan, roomalaiseen oikeuteen ja valistusajan humanismiin. Monta uutta jäsenvaltiota on odotettavissa, jos EU:n jäsenyys määrittyy maantieteestä tai yhteisestä arvopohjasta.
Poliittisesta historiasta ei ole apua, jos viitataan Antiikin Kreikkaan tai Rooman imperiumiin. Paremminkin Eurooppaa määrittäisivät Kaarle Suuren valtakunta 800-luvulla tai keskiajan Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, mutta näin löytyvät vain EU:n ydinalueet.
Ehkä paras lähtökohta on pitää EU:n laajenemista eurooppalaisena rauhanprojektina. EU:n juuret ovat vuonna 1951 perustetussa Hiili- ja teräsyhteisössä. Ottamalla strategiset tuotantoalat ylikansalliseen ohjaukseen tehtiin Saksan ja Ranskan välinen sodankäynti mahdottomaksi.
Kun vuonna 2004 otettiin tusina itäisen Euroopan entistä sosialistimaata EU:n jäseniksi, oli tärkein peruste turvallisuuspolitiikka. Haluttiin ylittää kylmän sodan jakolinja. Myös Suomen jäsenyys EU:ssa perustui vakaaseen turvallisuuspoliittiseen arvioon.
Rauhalla ei ole hintaa. Siksi on turha päivitellä kustannuksia, joita itä-Euroopan mukaantulo on aiheuttanut vaikkapa Suomen nettomaksuosuuteen.
Tärkeintä on muistaa EU:n tunnuslause: ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Tilaa ei voi olla sen kummemmin sisäiselle suvaitsemattomuudelle kuin salakavalalle euronationalismille. Yhteistyön Eurooppa ei rakenna aitoja, vaan portteja muuhun maailmaan.
No viimeistään Turkin ja Venäjän rajalla on Euroopan raja.
Eikä ole Suomikaan eurooppalainen kun ei osaa eurooppalaisesti elää muiden rahoilla kuten Kreikka & Co vaan takaa ja maksaa hyväksyntää kerjäten muiden vippejä. Hiukan etoo vieraskoreutemme. Eikä ihan hiukankaan.
Ilmoita asiaton viesti
En tajua mitä Kiljunen tässä ajaa takaa.
Eu:ssa tilanne on, että jäseniä pitää alkaa erottamaan, eikä lisäämään.
Ilmoita asiaton viesti
Naurettava ajatus. Ainakaan suomalaiset eivät hyödy mitään siitä, jos ihmisiä ruvetaan Euroopassa jakamaan hyviin ja huonoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kuin Turkki miehittää huomattavaa osaa Euroopan unioniin kuuluvasta valtiosta, sillä ei tietenkään pitäisi olla mitään asiaa edes jäsenyysneuvotteluihin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. On järjetöntä edes neuvotella sellaisen maan kanssa, joka miehittää laittomasti toista maata. Muutenkin on enemmän perusteita sille, miksei Turkkia pitäisi ottaa jäseneksi kuin sille, miksi pitäisi ottaa jäseneksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka on mahdollista, että linnut lentävät rajojen ylitse, mutta ihmiset tulevat lainsuojattomiksi ylittäessään rajan?”
-Kimmo Kiljunen (sdp)
Jännä juttu, nuo linnut.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ne linnut myöskään tarvi ”porttia muuhun maailmaan”. Sen kun lentelevät vaan kuinka lystäävät ja syövät sekä kakkivat mennessään.
Tosi jännä juttu joo, ne linnut siis.
Ilmoita asiaton viesti
No, metsäkanalinnut, vesilinnut Suomessa ja pikkulinnut muualla maksavat kovan veron populaatiostaan.
Ammutaan ja verkkoon pyydystetään ja pannaan pannulle.
Se on kovempi vero kuin ihmisillä…. Henki.
Ilmoita asiaton viesti
Tyry vetää mutkia suoriksi. Kyllä ihminen niitä lintuja tappaa vähemmän kuin ihminen ihmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Kokko on väärässä.
Lintuja kuolee metsästyksessä paljon enemmän kuin ihminen tappaa toisia ihmisiä.
Arvio on vaikeaa, mutta sanottaisiinko tuhatkertaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaa, että lainsuojaton on eri asia kuin rikollinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lainsuojaton
Tosin Kiljunen on tässä hieman erheellinen, sillä kyllä lainsuojattoman surmaamisesta tuomio nykyisin langetetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Globalistien tavoite on jakaa maailma kymmeneen liittovaltioon, jotka kaikki ovat yhden ja saman maailmanhallituksen alaisena. Samat lait voimassa kaikkialla. Korporaatiojohtoinen.
Kullakin alueella yhtymistä perustellaan eri syillä, Euroopassa luonnollisesti rauha oli eräs tärkeimmistä.
Obaman johdolla USA pyrkii nyt saamaan aikaan kauppasopimuksia, joiden perusteella koko maailmaan saataisiin USAn lait voimaan ja lakien noudattamista varten perustetaan oma kansainvälinen tuomioistuin.
Saa nähdä mitä vauhtia edetään. Ainakin Suomen nykyjohto on henkeen ja vereen sen puolesta että edetään täsmälleen näiden NWOn suunnitelmien ja EUn ohjeiden mukaan. Tavoitteena koyhdyttää kaikki kansat siten, että ne saadaan sokeasti tottelemaan kaikkia NWOn määräyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin nyt ensin muotoa ja totean jatkoa varten, että kiire voi olla, mutta kappalejaot ovat siltikin arvostettava asia.
Sisällöstä sen verran että EU-politiikalla on toki sosiaalinen ulottuvuutensa ja siitä pidetäänkin kiinni varsin hyvin. Huomioitavaksi jää että EU:n tehtävä ei ole yrittää tehdä vailla jäsenvalmiuksia olevista valtioista jäsenkelpoisia, vaan kehittää jäsenehdot täyttäviä valtioita vielä paremmiksi.
Selkeät rimat EU-ja EMU-jäsenyydelle nostavat poliittista painetta valtioissa joilla ei ole vielä täysiä edellytyksiä, joskin ne maantieteellisesti voisivat olla jäseniä. Euroopan Unionin jäsenyydestä tulee olla tehdä asia jota valtiot kansalaistensa patistelemina tavoittelevat, sen sijaan että EU miettii minkähän sekasorron partaalla olevan konfliktivaltion saisi jollain keinolla keploteltua saranapuolelta sisään, ilman että muut jäsenvaltiot nostavat metelin.
Romania ja Bulgaria ovat hyviä esimerkkejä valtioista joille olisi voitu tarjota porkkanaa ja julkisesti todeta että pistäkää taloutenne kuntoon sekä sosiaalipolitiikkanne edes lähelle sitä mitä se muissa jäsenvaltioissa on, niin asiaan palataan aivan varmasti. Lisäksi kun rimoja taivuttamalla on otettu jo muutama sisään, niin millä jäsenyyden tiukentamista perusteltaisiin jatkossa? Eräs ratkaisu olisi tietysti heittää Romanialle ja Bulgarialle uhkavaatimus näistä asioista, että heidät erotetaan liitosta jos eivät saa sisäisiä asioitaan kuntoon. Laajentumiskomissaarina toiminut Olli Rehn poimi sulkia hattuunsa junailemalla nämä kaksi ongelmavaltiota jäseniksi ennen aikojaan. Toivottavasti asian äänestäjät muistaisivat, vaikka keskustaa äänestäisivätkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljusen pitäisi tietää, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisö oli kartelli, jossa sovittiin sotien jälkeisen läntisen Euroopan jälleenrakennuksen voittojen jakamisesta. Rauhan kanssa EHTY:llä oli yhtä vähän tekemistä kuin seuraajillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Jean Monnet’n puhe vuodelta 1943. Rauhanrakenteesta oli kyse jo silloin. Täysin avoimesti ilmaistu tarkoitus oli aloittaa hiili- ja teräsyhteisöllä ja päätyä Euroopan Yhdysvaltoihin. Hyvä suunnitelma mielestäni. Monnet ei tietenkään kaavaillut mukaan Venäjää eikä muuten oikeastaan Britanniaakaan.
http://ucparis.fr/files/6913/4727/4876/PCC115_Habi…
Ilmoita asiaton viesti
Nimensä mukaiseesti EU rajoittuu Eurooppaan.
Euroopan rajat ovat: Uralvuoristo, Uraljoki, Kaukasusvuoristo, Bosporin salmi, Välimeri, ja Gibaltarin salmi. Eiköhän siinä jo EU:lle uutta aluetta tarpeeksi? Tietenkin Turkki vanhana Euroopan valloittajana pitää ottaa mukaan.
Euraasian Unioni on sitten erikseen. Siihen voisi kuulua koko Euraasian manner!
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan Unioni on perustaltaan ennen kaikkea rauhan projekti. Se on hyvä muistaa näinä aikoina, jolloin ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta alkaa olla 100 vuotta. On äärimmäisen tärkeää, että viime vuosituhannen ainaiset vihanpitäjät Saksa ja Ranska ovat nyt tämän hankkeen takuumiehinä.
Kun sitten valitaan lisää jäseniä, kannattaisi ottaa ohjeeksi Transparency Internationalin tuorein maailman valtioiden korruptiovertailu. Tässä ei vertailla vain lahjusten käyttöä vaan hallinnon oikeudenmukaisuutta, reiluutta ja demokraattisuutta mahdollisimman monipuolisesti.
EU:hun pyrkivät valtiot, jotka eivät sijoitu maailman 175 valtion joukossa 50 parhaan joukkoon, olisi pantava ”esikouluun ja tarkkailuluokalle”, kunnes tilanne kohenee. Nykyisistä jäsenistä Kreikka on korruptiolistalla sijalla 80, Bulgaria sijalla 77 ja Romania sijalla 69. Ne kuuluisivat kaikki ”tarkkailuluokalle”.
Turkin sijoitus v. 2013 oli 53, mutta viimeaikaiset tapahtumat ovat varmaan pudottaneet maan alemmaksi.
Venäjän rämpii todella syvällä korruption ja huonon hallinnon suossa sijalla 127, Ukraina vielä syvemmällä sijalla 144. Sitäkin surkeammalla tasolla ovat muuten monet muut Venäjän ”Euraasian Liittoon” kuuluvat maat.
Maailman vähiten korruptoituneita maita ovat Tanska, Uusi-Seelanti, Suomi, Ruotsi ja Norja. Kuulumme siis todella maailman valioihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Euroopan Unioni on perustaltaan ennen kaikkea rauhan projekti…On äärimmäisen tärkeää, että viime vuosituhannen ainaiset vihanpitäjät Saksa ja Ranska ovat nyt tämän hankkeen takuumiehinä.”
Tällä tarinalla on ”todisteltu” EU:n tarpeellisuutta, mutta mitähän kertovat historian tosiasiat? Ne kertovat, että Kylmän Sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pitivät vasallinsa ruodussa, eivätkä päästäneet niitä sooloilemaan sen paremmin rauhan kuin sodan kysymyksissä. Kun Neuvostoliitto ja sen vasallijärjestelmä hajosi ja katosi maailmanpolitiikasta 1991, niin mikä oli seuraus? EU katseli miltei vuosikymmenen vierestä, kun entisen Jugoslavian osavaltiot kävivät verisiä sotia keskenään. Tämä ”rauhan projekti” oli täysin kyvytön (ja ilmeisesti halutonkin)puuttumaan sotimisiin, päinvastoin eräiden tietojen mukaan Saksa olisi ollut aktiivinen Jugoslavian hajoitustyössä. Tällä vuosituhannella Ranska vetoinen ”rauhan projekti” on aktiivisesti ollut sotimassa Afrikan maissa milloin milläkin verukkeella.
Niin, Saksa ja Ranska ovat tämän hankkeen takuumiehiä, kysymys on vain siitä, mikä mahtaa olla näiden kahden yhteinen hanke? Onko se presidentti de Gaullen Eurooppa-suurvalta, jossa Ranskalla on keskeinen asema, vai joku saksalaisvetoinen Neueuropa? Hankkeen päämääränä on suurvallan rakentaminen Kylmän Sodan aikaisen alennuksen poistamiseksi ja Euroopan astumiseksi ensi viulujen soittajien riviin maailmanpolitiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä turhaa pohdiskelua Kiljuselta. ”Moninaisuudessaan yhtenäinen” on naivi ajatus, jolla sinänsä ei ole merkitystä.
Keskusjohtoinen liittovaltio ei tule toimimaan tässä maanosassa. Miksi rakentaa väkisin jotain sellaista, jonka mahdollinen syntyminen on sellaisenaan sen hajoamisen lähtöpiste?
Ilmoita asiaton viesti
EU:n perussopimus on yksiselitteinen: Jokaisella Euroopan maalla on oikeus hakea jäsenyyttä. Euroopan rajat ovat melko selkeät: Idässä Ural, Jaik-joki, Kaukasuksen harja, Musta meri ja Bospori, etelässä Välimeri, lännessä Atlantti ja pohjoisessa Jäämeri. Ei tuon nyt pitäisi Kiljusellekaan kovin vaikeaa olla.
Jos EU:sta halutaan rauhan ja hyvinvoinnin liittovaltio, tulee välittömästi aloittaa neuvottelut Venäjän mukaan ottamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Millään maalla ei kai kuitenkaan ole velvollisuutta hakea jäsenyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Mutta Venäjä olisi halukas, Putin on sen tuonut esiin jo edellisellä presidenttikaudellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jouko Heyno kirjoitti:
”Jos EU:sta halutaan rauhan ja hyvinvoinnin liittovaltio, tulee välittömästi aloittaa neuvottelut Venäjän mukaan ottamiseksi.”
EU:n on pyrittävä pitämään hyviä suhteita Venäjän kanssa. Mutta kuten osoitin kommentissa 21, Venäjän demokratia ja kansalaisvapaudet ovat todella kaukana EU:n edellyttämästä tasosta. Jo Kreikka, Bulgaria ja Romaniakin tuottavat jatkuvaa päänvaivaa. Niidenkin kanssa on hankala toteuttaa ihmisten ja työn vapaata liikkuvuutta.
Venäjä ymmärtää itsekin, ettei venäläismallinen ”suvereeni demokratia” sovellu lainkaan yhteen läntisen Euroopan demokratioiden kanssa. Siispä Venäjä ei tunne edes kiinnostusta EU-jäsenyyteen, vaan pyrkii rakentamaan Valko-Venäjän ja muiden vaikutuspiiriinsä jääneiden entisten neuvostotasavaltojen kanssa ns. Euraasian Unionia.
EU:n on pyrittävä vaalimaan suhteita Venäjän ja sen vasallivaltioiden kanssa. Mutta samalla on muistutettava niiden ihmisoikeuspuutteista.
Ilmoita asiaton viesti
1) Kuten jo edellä totesin, Venäjä on jo imlmoittanut kiinnostuksestaan EU:n jäseneksi. Uskon, että Putin tietää Venäjän kannan asiassa paremmin kuin sinä.
2) Jäsenyysneuvottelut ja jäsenyys pakottaisivat Venäjän muuttamaan järjestelmäänsä avoimemmaksi, kansanvaltaisemmaksi, sillä se on jäsenyyden edellytys. Juuri siksi Venäjän jäsenyys olisi ensiarvoisen tärkeää, ja selvästi tärkeämpää kuin jonkin Bulgarian tai Romanian jäsenyys.
PS: Opettele käyttämään ”vastaa” -toimintoa. Se helpottaa keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen EU on jaettu kapitalismin kovaan ytimeen ja kolmeen sitä ympäröivään ulkokehään.
Ensimmäinen ulkokehän muodostavat takiaisvaltiot Tanska, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Unkari, Slovakia ja Slovenia. Toisen ulkokehän vasallivaltioita ovat Irlanti, Portugali, Espanja, Kypros, Kreikka ja Kroatia. Kolmannen ulkokehän puskurivaltiot Venäjää vastaan ovat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Romania ja Bulgaria.
Tähän kolmanteen ulkokehään, Naton johtamaan uuteen eurooppalaiseen rautaesirippuun, halutaan hinnalla millä hyvänsä Valko-Venäjä, Ukraina ja Turkki. Ongelma on vain se, että Valko-Venäjä ja Ukraina eivät halua, Turkki haluaa, mutta ei pääse.
Ilmoita asiaton viesti
Rauno Lintunen kirjoitti:
”Tähän kolmanteen ulkokehään, Naton johtamaan uuteen eurooppalaiseen rautaesirippuun, halutaan hinnalla millä hyvänsä Valko-Venäjä, Ukraina ja Turkki. Ongelma on vain se, että Valko-Venäjä ja Ukraina eivät halua, Turkki haluaa, mutta ei pääse.”
Suuri osa, varmaankin enemmistö, valkovenäläisistä ja ukrainalaisista haluaisivat mutta heillä ei ole edes lupaa sanoa, että haluavat. Näiden kaikkien kolmen valtion EU-jäsenyyden esteenä on myös korruptio ja demokratiavaje.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihme on tuo ”demokratiavaje”; josta jatkuvasti lukee ja kuulee? Miten se mitataan, ja mikä on mittayksikkö? Milloin sitä ei ole, milloin demokratiaa on ”täysi” – mitä se sitten tarkoittaakin?
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen kysyy, missä EU:n rajat.
Kartalla vai tomivallassa?
Karttaa katsoen se voisi kulkea Itämeren etelärantaa pitkin. Melkein meneee EU:n rajakin, vain Ruotsi ja Suomi tekevät poikkeuksen. Eteläpäässä näyttää olevan kovin epäselvää.
EU:hun menon puolesta minä erehdyin äänestämään, kun presidenttimme Koivisto sitä puolsi Euroopan rauhan turvaajana ja vientiteollisuutemme etuna.
En riittävästi ymmärtänyt, miten laajasti ja kaikkea koskevasti olimme luovuttamassa päätösvallan pois kansalliselta parlamentiltamme. Että tosiasiassa suostuimme mm. Suomen maaseudun autioittamiseen ja sallimaan ulkomaisten ammattirikollisten vapaan kulun Suomeen.
Euroon menoa vastustin ääneen. Lipponen ja Niinistö eivät nähneet kuin hyviä puolia. Entä Kimmo Kiljunen?
Ilmoita asiaton viesti
EU:n rajoja määräävät 1. maantiede 2. historia 3. tämänhetkinen demokratian aste.
Maantieteen kannalta rajat voidaan vetää Välimerelle ja Uralille. Kulttuurihistorian kannalta rajat kulkevat vieläkin laajemmalla. Jopa USA:ta, Kanadaa ja Australiaa voidaan pitää eurooppalaisina valtioina.
Varsinainen rajankäynti joudutaan käymään demokratian asteen perusteella. Ei ole järkevää ottaa EU:n sisälle valtioita, jotka ovat Transparency Internationalin listoilla sijan 50 alapuolella. EU ei nimittäin ole vain keskustelukerho, vaan se on avannut rajansa jäsenmaidensa kansalaisille.
Demokratiavejetta sairastavat valtiot voidaan ottaa vain tarkkailuoppilaiksi odottamaan hallinnon parantumista.
Ilmoita asiaton viesti
KK ”Myös Suomen jäsenyys EU:ssa perustui vakaaseen turvallisuuspoliittiseen arvioon. Rauhalla ei ole hintaa. Siksi on turha päivitellä kustannuksia, joita itä-Euroopan mukaantulo on aiheuttanut vaikkapa Suomen nettomaksuosuuteen. Tärkeintä on muistaa EU:n tunnuslause: ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Tilaa ei voi olla sen kummemmin sisäiselle suvaitsemattomuudelle kuin salakavalalle euronationalismille. Yhteistyön Eurooppa ei rakenna aitoja, vaan portteja muuhun maailmaan.”
Mikä on Suomen rooli tässä rauhan liitossa, mitä lisäarvoa Suomi tuo siihen, entä mitä se tuo Suomelle. Onko Suomi se liima joka pitää Saksan ja Ranskan yhdessä, sopuisasti. Ei tietenkään ole.
Ei ole olemassa mitään euroopan kansaa. Miten se voisikaan olla yhteinäinen muuten kuin ajamalla euroopan yhdysvaltoja. Sitähän Kimmo sinä haluat. Täydellistä liittovaltiota jossa Suomi on ensin yksi osavaltio josta se taantuu reservaatiksi.
Yhteistyö on suotavaa ja aina mahdollinen silloin kun yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Nyt on aika esittää kysymyksä siitä mikä on EU:n hyöty Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti