Ikäihmisten neuvola

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomeen eri puolille maata perustettu erilaisia neuvolapalveluja ikäihmisille. Yleensä kyse on neuvonnasta, jolla asiakkaille annetaan tietoja kunnan alueella tarjottavista vanhuspalveluista.

Lastenneuvolan kaltaista määräaikaista terveydentilan ja kunnon seurantaa tehdään vielä harvoissa kunnissa. Tällaisesta ovat esimerkkeinä Kauniaisten ja Vantaan seniorineuvolat, jotka ovat edelläkävijöitä Suomessa.

Kauniaisissa kutsutaan kaikki 65 vuotta täyttäneet ja Vantaalla 75-vuotiaat henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Mallia on otettu äitiys- ja lastenneuvolasta.

Ideana on toimia ennaltaehkäisevästi. Terveydenhoitajan puheilla voi käydä maksutta ilman, että ikäihminen kokee itsensä sairaaksi. Näin vähennetään tarvetta lääkärissä käyntiin.

Kokemukset seniorineuvolasta ovat myönteisiä. Ikäihmiset ovat aidon kiinnostuneita terveydentilastaan ja neuvonnasta. He ottavat innolla saadun tiedon vastaan.

Seniorineuvolan antama apu on myös konkreettista ja tuottaa löydöksiä, jotka muuten olisivat jääneet piiloon ja hoitamatta. Yksikään tapaaminen ei ole tarpeeton. Lähes joka toisella kävijällä on tehty jatkotoimenpiteitä vaativa löydös.

Nekin tapaamiset, joiden tuloksena ei ole varsinaisia hoitotoimenpiteitä, ovat olleet hyödyllisiä. Ikäihmisiä on kuultu, heidän ongelmiaan on kirjattu ylös, ja jo se tieto helpottaa, että mieltä vaivannut epäilys on turha.

On selvää, että Seniorineuvola sekä parantaa ikäihmisten elämän laatua että vähentää yhteiskunnalle muuten koituvia kustannuksia. Laajat uudet investoinnit eivät myöskään ole välttämättömiä. Olemassa olevien resurssien käyttö ja työnjakojen kehittäminen riittää.

Lyhytnäköisesti päättäjät ovat kuitenkin taipuvaisia käyttämään rajalliset voimavarat sairaanhoitoon, ei terveyden hoitamiseen. Ei nähdä, että investoinnit ikäihmisten neuvolaan maksavat itsensä monin tavoin takaisin. Aina on halvempaa hoitaa terveyttä kuin sairautta.

Aikoinaan ensimmäiset kokeilut äitiysneuvoloista tehtiin 1920-luvulla. Ne saatiin lakisääteisiksi 1940-luvulla. Käykö ikäihmisten neuvoloille samoin? Parinkymmenen vuoden viiveellä ne tulisivat lakisääteisiksi ja kattaisivat koko maan.

Äitiysneuvolat perustettiin ajankohtana, jolloin suuret ikäluokat syntyivät. Ikäihmisten neuvolaa on alettu kehittää 2000-luvun alussa, kun suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Heidän osaltaan suurin tarve kattavalle neuvolajärjestelmälle ajoittuu lähivuosikymmeneen. 

Mutta tänä päivänä meillä ei ole varaa uusiin lakisääteisiin kunnallisiin palveluihin. Näin väitetään. Toista se oli heti sotien jälkeen, kun joka pitäjään perustettiin äitiysneuvola. Silloin kansantuote oli kyllä vain pienen murto-osan nykyisestä, mutta yhteistahto oli jakamaton.

Kuten Kalevi Sorsa eräässä viimeisimmistä puheenvuoroistaan totesi: ”Onneksi kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus tehtiin 1970-luvulla. Tänään meillä ei olisi niihin varaa”.