Joulu Joulusaarella

Jos vain kynnelle kykenee, niin eikö jokaisen haave olisi saada viettää yksi joulu Joulusaarella. Kapteeni James Cook rantautui noille maailman ääressä, Tyynenmeren keskellä sijaitseville saarille 24.12.1777. Siitä paikka sai nimensä. Itse laskeuduin samalle saarelle jouluaattona 2014.

Kerran viikossa saarelta on yhteys ulkomaailmaan Fiji Arwaysin lentäessä Joulusaarten kautta Fidziltä Honoluluun. Jälkimmäinen on sitä lähin asuttu paikka, ja sinnekin on kolmen tunnin lentomatka.

Joulusaaret kuuluvat Kiribatiin, jonka hallintokeskukset ovat kahden aikavyöhykkeen takana yli 3 500 kilometrin päässä. Suoria, valtion sisäisiä lentoyhteyksiä ei ole.

Saaria kutsutaan nykyisin nimellä Kiritimati, joka on paikallinen väännös englannin kielen sanasta joulu, Christmas. Kiribatin kielessä "ti" äännettään "s", joten Kiritimati lausutaan "Kirismas".

Joulusaaret on kansainvälisen aikarajavyöhykkeen itäisin asuttu kolkka. Siellä maailma kohtaa ensimmäisenä uuden aamunkoiton.

Aikaero Suomeen on tasan kaksitoista tuntia. Joulusaari on siis täsmälleen maapallon vastakkaisella puolella Joulumaasta, jossa joulupukki asustaa. Yhteisestä symboliikastaan huolimatta mitään muuta yhteyttä näiden kahden reuna-alueen välillä ei ole, vaikka voisi olla!

Joulusaari on luonnonkaunis. Se on maailman suurin koralliatolli. Turkoosin kuulas vesi, valkohohtoiset hiekkarannat ja lämpö ympärivuoden 30 astetta. Saaren 5 000 asukasta elävät kuitenkin suuressa köyhyydessä. Koralliriutan maaperä on hedelmätöntä ja merenantimilla joudutaan tulemaan toimeen.

Turismi ei ole kehittynyt lainkaan. Yhtenä syynä on saarten joutuminen aikoinaan vuosina 1957-62 brittien ydinkokeiden koealueeksi. Tänä päivänä siellä vierailee lähinnä syvänmerensukeltajia ja harrastuskalastajia. Edes jouluaattona vierailijoita ei saarelle eksynyt, yksinäistä kulkijaa lukuun ottamatta.

Suomen Lappi oli pitkään periferiaa. Matkailuun alettiin panostaa muutama vuosikymmen taaksepäin. Lämminhenkinen ja tuottoisa innovaatio oli oivaltaa joulupukin tarjoamat elämykselliset mahdollisuudet. Joulunaika onkin Suomen Lapissa nykyisin vahva turistisesonki. Koko maailma seuraa, kun joulupukki lähtee Korvatunturilta liikkeelle jouluaattona.

Olisiko tässä tilaa yhteistyölle? Kaksi maantieteellisesti täysin vastakkaista kolkkaa maapallolla voisi löytää molempia hyödyttävän tavan olla vuorovaikutuksessa.

Nostin asian esiin, kun tapasin Joulusaarten aluejohtajan Mikarite Temarin sekä saarten alueneuvoston elinkeinovaliokunnan jäseniä. He innostuivat jouluaaton keskustelustamme. Joulu voisi hienolla tavalla yhdistää maapallon kaksi äärilaitaa.

Kiribatin Joulusaarilla on ydinsotaan valmistautuminen koettu karvaan konkreettisesti. Siellä myös otetaan joulu, rauhan juhla maapallolla ensimmäisenä vastaan. Samalla kellonlyömällä, mutta eri vuorokauden aikaan pukki lähtee Suomen Joulumaasta matkalleen maailman lasten luokse.

Kuinka suuri ja samanaikaisesti pieni yhteinen maapallomme on, eikä vain mielikuvituksissamme.    

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu