Taitetun eläkeindeksin purku vahvistaa taloutta

Missään muualla Länsi-Euroopassa ei ikäihmisten köyhyys kärjisty kuten Suomessa. Kun siirryt eläkkeelle, tulotasosi laskee iän karttuessa – ja vääjäämättä. Yli 85-vuotiaista lähes kolmasosa elää pysyvästi EU:n määrittelemän köyhyysrajan alla.

Leipäjonot kertovat hyvinvointiyhteiskuntamme pahoinvoinnista. Lähes 40 % leipäjonoissa seisovista on eläkeläisiä. Joka ikinen ruoka-avussa ikäihmisille jaettu ruisleipä osoittaa eläkejärjestelmämme epäonnistumista, sillä senhän pitäisi turvata jokaisen eläkeläisen perus toimeentulo.

Lähes kaikki eläkeläiset ovat pienituloisia. Yli 60 % heistä joutuu tulemaan toimeen alle 1500 eurolla kuukaudessa. Jos saat yli 2 500 euroa eläkettä, olet suurituloinen ja kuulut rikkaimman kymmenesosan joukkoon.

Suomessa ja Alankomaissa köyhyysaste on samaa suuruusluokkaa, noin 7 % koko väestöstä. Yli 75-vuotiaiden kohdalla tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen. Suomessa vanhusten köyhyysaste on Länsi-Euroopan korkein, 20 % – ja Alankomaissa alhaisin, 2 %.

Miksi näin?

Alankomaissa eläkejärjestelmää pidetään asiantuntijoiden mukaan maailman parhaimpana. Siellä kuten Tanskassa eläkkeet on sidottu palkkaindeksiin. Näin oli myös Suomessa työeläkejärjestelmämme alkuvuosikymmeninä. Ei ole enää – ja sen tuloksena olemme saaneet eläkeläisköyhälistön.

Työeläke on ansiosidonnainen etuus ja ainoa perusteltu tapa ylläpitää eläkkeen arvo on sitoa se palkkaindeksiin. Meillä kuitenkin taitettu indeksi painottaa hintakehitystä, ja vääjäämättä eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä elintason noususta.

Keskimääräinen eläke on korkeimmillaan 68-vuotiailla, 1786 euroa kuukaudessa. Siitä alkaa lasku niin, että satavuotiaalla eläke on 1228 euroa. Taitetun indeksin vuoksi tämä on pysyvä ilmiö. Eläkejärjestelmämme vie iän karttuessa kohti köyhyyttä.

Mitä taitetun indeksin korvaaminen palkkaindeksillä maksaisi?

Vuodessa se olisi 294 miljoonaa euroa. Raha on mitättömän pieni verrattuna eläkerahastoihin, jonne on kartutettu työntekijöiden eläkesäästöt. Vuoden 2014 lopussa niissä oli varoja 175 miljardia euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomen kansantuote. Valtion budjettikin on tähän nähden vain 54 miljardia.

Palkkaindeksin hinta eläkkeissä on 30 vuoden päästä 3,6 miljardia. Mutta tuolloin eläkerahastoissa on varoja yli 800 miljardia, joiden pelkkä tuotto on 44 miljardia.

Palkkaindeksiä käytettäessä on muistettava, että jolleivät palkat nouse, eivät nouse eläkkeetkään. Tosin sanoen varat, joilla eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa tahtia kuin itse eläkkeet. 

Taitetun indeksin purkua ei tehdä veronmaksajien piikkiin valtion varoin. Päinvastoin, verotulot lisääntyvät, eläkeläisten asumistuki ja toimeentulomenot pienevät ja kulutuskysyntä lisääntyy.

Eläkevaroistamme 70 %, eli yli 120 miljardia euroa on sijoitettu ulkomaille, pääosin pörssiosakkeisiin. Siellä tämä valtava pääomakeskittymä ei hyödytä suomalaista työllisyyttä ja talouskasvua.

Indeksiuudistus ei myöskään edellytä eläkemaksujen korottamista. Eläkerahastojakaan ei tarvitse pienentää. Riittää, kun nipistetään hieman niiden tuotosta.

Eläkerahastojen tuotto oli 2013 lähes 12 miljardia euroa. Eikö olisi jo aika alkaa nostaa eläkkeitä eläkerahastojen kasvattamisen sijasta?

Meillä on hyvin varaa oikaista sekä taitettu indeksi että ikäihmisten taitettu itsetunto, jos niin haluamme.