Eläkevaroja muuhun kuin eläkkeisiin?
Ministeri Berner on ehdottanut työeläkevarojen käyttöä suomalaisen infrastruktuurin rakentamiseen. Hyvä niin. On oivallettu, että eläkerahastoissa oleva 180 miljardia euroa ovat Suomen jättimäisin pääomakeskittymä. Niitä voidaan kuten aikoinaan myös käyttää Suomessa työllisyyden ja talouskasvun tueksi eikä vain makuuttaa ulkomaisissa pörsseissä kasvamassa korkoa.
SDP:n eduskuntaryhmä on vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut työeläkemaksujen tilapäistä alentamista ostovoiman lisäämiseksi. Samoin se ehdotti työeläkerahastoissa olevien EMU-puskurien käyttöönottoa. Hyvä niin. Eläkerahastojen kasvua voidaan jo alkaa hillitä.
Nämä ovat tärkeitä suunnanmuutoksia. Tähän asti eläkepolitiikassa on painotettu eläkemenojen hillitsemistä ja rahastojen kasvattamista. Mutta ennen kuin työeläkemaksuja aletaan alentaa ja EMU-puskureita puretaan tai infran rakentamista tuetaan, pitäisikö ensimmäiseksi oikaista työeläkeindeksi.
Ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä on yksi suomalaisen ay-liikkeen suurimmista saavutuksista. Työeläkeindeksin tehtävä on ansaitun tulotason turvaaminen eläkevuosina. Siksi indeksi sidottiin alun perin palkkakehitykseen, kuten useimmissa EU-maissa yhä tehdään.
Suomessa kuitenkin eläkemenojen hillitsemiseksi otettiin käyttöön puoliväli-indeksi ja sittemmin taitettu indeksi. Sen seurauksena eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä ja elintason noususta.
Lopputuloksena ikääntyminen vie kohti köyhyyttä. Kun 65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 % ja yli 85-vuotiaista 30 %. Sata vuotiaista jo lähes puolet on vajonnut sen alle. Tällainen tilanne ei ole missään toisessa Länsi-Euroopan maassa.
Tämän päivän Suomessa todistamme uskomatonta epäsuhtaa jättimäisten eläkevarojen ja laskevien eläketasojen välillä. On hyvä muistaa, että indeksiuudistus lisäisi suoremmin kotimaista ostovoimaa kuin konsanaan työeläkemaksujen alentaminen.
Palkkaindeksin palauttaminen ei ole voimavarakysymys. Se ei myöskään lisää etuuksia tai ole vain oikeudenmukaista eläkeläisille, vaan on heidän oikeutensa. Kyse ei ole eläkkeen korotuksesta, vaan ansaitun tulotason säilyttämisestä.
Taitetulle indeksille on annettu "Lipposen" leima. Tosiasiassa kaikki eduskuntapuolueet ovat siunanneet nykyisen harjoitetun eläkepolitiikan. Mutta nimenomaan SDP tulisi ensimmäisenä puolueena antaa täysi arvon omalle ja ay-liikkeen suurelle saavutukselle: ansiosidonnaiselle työeläkejärjestelmälle.
Kansalaisilla on mahdollisuus antaa tämä arvo allekirjoittamalla: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591. Se on lakialoite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.
Onko taitetun indeksin poisto vielä mahdollinen ?
Olen ymmärtänyt, että yksityiset eläkerahastot on laskettu mukaan valtion varallisuuteen ja täten ne ovat velanoton panttina.
Ei kansainväliset pankit salli niiden jakamista tai muutakaan käyttöä, tai lainahanat menevät umpeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ministeri Berner ehdottanut eläkerahojen jakamista (eikä se olisi sallittuakaan), vaan eläkerahojen sijoittamista tuottavasti infra-hankkeisiin, niin että valtio (tai muu toimija) 1) maksaa lainaamansa rahan takaisin 2) koron kanssa.
Ja eräs työeläkeyhtiön edustaja jo ehti mainitsemaan, että sopiva tuotto olisi 8% – valtio saa muuta lainaa lähes nollakorolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aiemmin ehdottanut US kommenteissa 1 mrd euroa lisää eläkkeitä jaettavaksi vuosittain kotimaisen kysynnän piristämiseksi, mutta kun varat ovat valtion velan panttina, ei niitä noin vain jaella.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan jakaminen ei piristä kysyntää, koska se ei palauta uskoa tulevaisuuteen. Niinpä piristykseksi jaetut rahat menevät sukanvarteen, lainan lyhennyksiin, pankkitilille tai sijoituksiin, eikä suinkaan työllisyyden ja tulevaisuuden kannalta tarkeisiin kotimaisiin palveluihin.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta tuo kotimaisen kysynnän kasvattaminen entisestään vain heikentäisi Suomen tilannetta, kun kotimainen tuotanto ei ole kilpailukykyistä edes kotimarkkinoilla. Tuotantohan meillä on laskenut koko kriisin ajan, suomalaisten ostovoima taas on muutaman prosentin korkeampi kuin kriisin alussa.
Eläkemaksujen alentaminen olisi kansantaloudellisesti perusteltua. Työeläkkeiden nostoa voi toki perustella muuten ihan fiksusti, mutta kansantaloudellisesti sitä tuskin voi parhaalla tahdollakaan pitää järkevänä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten on syytä lisätä, että tämä ostikossa oleva Kiljusen koepallo eläkevarojen käyttämisestä muuhun kuin eläkkeisiin olisi silkkaa varkautta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on sijoitus, jossa lainaaja maksaa meille eläkeläisille korkoa.
Nyt rahat on sijoitettu ulkomaille – kannattaisi sijoittaa kotimaahan.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Eläkevarat on sijoitettava tuottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Henry Björklid
Valtion omistuksia hallinnoiva Solidium on tehnyr viime vuonna 800 milj € tappiota sijoittamalla suomalaisiin yrityksiin. Tuotto -11 %.
Sitävastoin Ilmarinen ja Varma ovat vähentäneet kotimaisia omistuksia ja lisänneet ulkomaisia sijoituksia ja tuotto on ollut 11 %.
Ilmoita asiaton viesti
Näin varmasti on.
Kyse on kuitenkin siitä, että lainataan valtiolle rahaa kiinteää korkoa vasten.
Epäilekö täällä joku, että valtio tekee vararikon eikä sitten maksakaan?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Henry Björklid
Valtio ei tietenkään tee vararikkoa niin kauan kuin sillä on verotusoikeus. Markkinoilta saa lainaa 1 % korolla, mutta eläkevakuutusyhtiöt haluavat vähintään 5 % koron, jos se valtiolle rahaa lainaa.
Mikä tässä nyt on valtion kannalta edullisempaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa, eli sinä, että eläkeyhtiöiden tehtävä on eläkevarojen turvallinen ja tuottava sijoittaminen, ole kanssasi samaa mieltä. Valtion hankkeisiin lainaaminen on paikallaan jos ja vain jos se voidaan tehdä noilla ehdoilla ja niin, että se on myös valtion kannalta edullista lainanottoa.
Sen sijaan siitä, että valtio ei tee vararikkoa niin kauan kuin sillä on verotusoikeus, olen eri mieltä. Kreikan tapaus on yksi tuoreimmista, joskaan ei läheskään ainoa esimerkki. Kyllä valtioille tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa ne eivät kykene hoitamaan maksujaan. Näitä tapauksia sitten naamioidaan ja kaunistellaan erilaisilla tempuilla ja selityksillä. Ja sehän tässä valtion halussa tunkea kätensä eläkesijoituksiin juuri huolestuttaakin. Valtiolla kun on suhteessa eläkelatoksiin niin vahva neuvotteluasema (saneluasema) tilanteessa, jossa se on haaskannut lainaamansa rahat kannattamattomiin sijoituksiin, kuten vaikkapa Tallinnaan tehtävään tunneliin.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmissa maissa on rahastoiva järjestelmä ja maksettavat eläkkeet rahoitetaan eläkemaksun tuotoilla – ja eläkkeellä ollessa et kartuta rahastoa. Tämä pitäisi muistaa myös Suomessa, eläkkeen palkkaindeksiin sitomista ei oikeastaan voi perustella millään. Kun siirryt eläkkeelle, et enää kartuta rahastoa (etkä sitäkään rahaa, mikä maksetaan suoraan ulos), tulotaso suhteessa elinkustannuksiin säilyy elinkustannusindeksin avulla. Miksi eläkekorotuksiin olisi ’oikeus’ sillä perusteella, että muut tekevät enemmän työtä?
Se, että ”65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla … yli 75-vuotiaista 20 % ja yli 85-vuotiaista 30 %” ei tarkoita eläkkeellä köyhtymistä, vaan sitä, että vanhemmilla ikäluokilla ei ole työeläkettä lainkaan tai että se on pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeen ostoarvo vähenee keskimäärin 1% vuodessa. Ja tämä johtuu taitetusta indeksistä.
Ja totta kai niillä, jotka ovat eläkassaa maksuillaan aikoinaan kartuttaneet on oikeus myös tuottoihin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
No ei tasan vähene. Nyt vähän todisteita pöytään kun tuollaisia väität.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota faktaahan ei yksikään puolue tai muu taho kiistä.
Tästä selviää mikä laitos on kyseiset laskelmat tehnyt:
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/kimmo…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunenko on ”laitos”?
Eläkevarat on sijoitettu tuottavasti, ne eivät ole tyhjän panttina, vaan nimenomaan eläkkeiden panttina ja jo tällä hetkellä on ulos maksettavien eläkkeiden rahamäärä suurempi kuin eläkemaksuilla sisään tuleva rahamäärä.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis katsonut videota. Ei Kimmo kiljunen niitä laskelmia ole tehnyt, jos niin luulet. Sekin selviää tuosta videosta.
Ja kyse on työeläkkeistä, joiden tuotoista ei käytännössä makseta mitään ulos vaan rahasto kasvaa kasvamistaan. Tarkista laskelmien tekijät. Löytyy videosta.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Enpä viitsi asentaa Silverlightiä moisen videon vuoksi.
Ja viime vuonna eläkkeitä maksettiin ulos enemmän kuin mitä eläkemaksuista tuli sisään – ja tilanteen odotetaan kehittyvän edelleen siihen suuntaan. Jos erotus ei tule rahastoista, mistä sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki tilastot osoittavat eläkkeiden nousevan jatkuvasti nopeammin kuin elinkustannusindeksin. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että niiden ostovoima laskee? Voisitko nyt antaa sen datan joka tukee väitettäsi? Enkä kaipaa mitään poliitikon valehtelua vaan dataa.
Ilmoita asiaton viesti
Videossa esitetään dataa ja kerrotaan mistä data on saatu.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Enpä silti aio Silverlightiä asentaa.
Jos datalle on olemassa lähde, kerro linkki!
Ja onhan siellä tekstiäkin: ”Eläkkeet ovat 20 vuodessa kaksinkertaistuneet. Samanaikaisesti eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet. Ne ovat nousseet 38 miljardista eurosta 183 miljardiin. Kyseessä on erittäin suuri summa.”
Suuri summa on ja on toki kasvuakin, mikä ei ole ihme, sillä yleinen rahastoiminen aloitettiin vasta 80-luvulla – ja edelleen järjestelmä on vain 25-prosenttisesti rahastoiva. Suomen eläkerahastot ovat noin 80 % BKT:stä, Norjan (joka on huippu) 220 %.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ”elinkustannusindeksi”? Pekka Pylkkönen, olen jo monta kertaa huomauttanut sinullekin, että kuluttajahintaindeksin painotus ei vastaa pienituloisen kulutusta.
Voin arvata, että aika moni ”halpuutetuista” elintarviketuotteista ovat indeksituotteittaita. Tänään kiinnitin kaupassa huomiota siihen, että leikkeleet oli kallistuneet kymmenisen prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä evidenssiä sinulla on väitteidesi tueksi? Joitain pieniä poikkeamia voi toki olla ihan keskimääräisestikin mutta tilastojen mukaan esimerkiksi asuntolainaakin, jota yleensä pidetään suurimpana poikkeamana, on pienituloisimmilla melko paljon, keskimäärin melkein 6000€ per kotitalous. Kyllä ne korkojen vaikutukset osuvat myös pienituloisiin. Samoin elektroniikkaa on liki kaikilla melkein saman verran. Maitoa ja juustoa kuluu lähes kaikilla. Jne.
Näitä indeksejä lasketaan keskimääräistäen. Emme voi olettaa että ne lasketaan juuri sinun tai minun kulutuksen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä 6000€ asuntolaina on melkoinen poikkeus!
Ilmoita asiaton viesti
No kaikilla sitä ei ole. Merkittävä osa pienituloisimmista asuu vuokralla. Vuosituloihin nähden asuntovelkojen osuus koko desiilissä on kuitenkin melko suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Ystäväni on säästänyt pitkältä ajalta kaikki kauppakuitit, suunnitelmissa on ollut tehdä jokin likimääräinen arvio elintarvikkeiden hinnannoususta verattuna kuluttajahintaindeksin elintarvikeosuuteen.
Tietenkään pienituloiset eivät voi käyttää elektroniikkaan kovin suurta osuutta kun vuokra ja ruoka vie suurimman osan budjeetista. Hyvätuloiset ostavat kalliimpia laitteita ja vaihtavat niitä useammin.
Monella köyhällä ei ole edes vara autoon. Tänä vuonna bensan hinta on alentanut indeksia.
Tässä olisi hyvä gradunaihe jollekin opiskelijalle.
Tietenkin indeksiä lasketaan keskimääräistäen, sitä varten ne eivät vastaakan ääriryhmien kulutusta. Hintaindeksi kaiketi käytetään aritmeettista keskiarvoa? En ole perehtynyt nykyisin käytettyyn indeksiin.
On täysin mahdollista laskea eri indeksit erilaisille kuluttajaryhmille.
Ilmoita asiaton viesti
Luepa ETK:n julkaisu ”Työeläkkeidenindeksi suoja ja sivut 36 -37 ja sieltä vähän tekstejäkin ! Siinä on dataa !
Ilmoita asiaton viesti
Hankipa ETK: n julkaisu ” Työeläkkeiden indeksisuoja ” ja lue sivut 36 – 37, niin tiedät enemmän !
Ilmoita asiaton viesti
Se vaara on olemassa – siis jos palkkoja ei koroteta lainkaan. Mutta siinä tilanteessa palkkaindeksiin sidottuja eläkkeitäkään ei korotettaisi.
Tämän hetken tilannehan on se, että elinkustannusindeksi on negatiivinen ja palkkaindeksikin lähellä nollaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö olekin oikein, että palkat ja eläkkeet kulkevat käsi kädessä. Ei siis kannata spekuloida sillä, jos palkat eivät nyt nousisikaan. Tulevat eläkeläiset tästä muutoksesta hyötyvät, koska silloin eivät eläkkeet pienene 1 % : lla / vuosi, kuten nykyisille eläkeläisille on käynyt. Tosin sanoen v.1996 ( = taitettu indeksi ) eläkkeestä – alkujaan 60 % silloisesta palkasta on sulanut niin, että ostovoima on nyt 40 %
Ilmoita asiaton viesti
Sehän olisi reilua sekä eläkeläisille että palkansaajille. Aikojen parantuessa ja palkkojen noustessa kummatkin osapuolet olisivat tyytyväisä,
varsinkin tulevat eläkeläiset !
Ilmoita asiaton viesti
Mutta köyhän välttämättömät menot nousevat melkoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Keskimääräinen eläke on taitetun indeksin aikana pudonnut alle köyhyysrajan, noin kolmanneksella. Indeksikorjauksessa käytetään kuluttajan hintahindeksi joka ei ollenkaan vastaa vähävaraisen ihmisen kulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kolmannes = 33% – ei tunnu uskottavalta, missä lähde?
Ilmoita asiaton viesti
Voit itse tarkistaa tilastokeskuksen tiedoista. Nykyisin keskimääräinen eläke on n. 1500€. Mikä se oli kun indeksiä taitettiin? Koska kyseessä on mediaani luulisin lukujen olevan aika vertailukelpaoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Olet kyllä kartuttanut rahastoa koko työaikasi. Olet myös aikoinaan luonut pohjan jokaiselle nyt työssä olevalle ! Eläke on etukäteen työeläkeyhtiöön TYÖNANTAJAN KANSSA säästettyä JATKOPALKKAA – jopa EK sanoo näin !
Tulotaso ei säily elinkustannuksiin verrattuna ! Katso ETK: n julkaisu
Työeläkkeiden indeksisuoja sivut 36 -37 !
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin ja löysin seuraavaa: ”Suhteellisesti paras indeksiturva on eläkeiän täyttäneillä. Heidän kulutuksensa ei selvitysten mukaan enää seuraa työssä olevien kulutustottumusten muutoksia, jotka puolestaan määräytyvät palkkatason kehityksen mukaan. Joillakin eläkeiän täyttäneillä henkilöillä jo nyt indeksitarkistukset jo nyt voivat jopa ylittää sellaisen reaalitason, joka vastaa heidän muutosta heidän kulutustottumuksissaan.”
Se on selvä, että kaikkien viimeaikaisten eläkeuudistusten tavoitteena on ollut suhteuttaa eläkkeet maksettaviin eläkemaksuihin eli selkokielellä: alentaa eläkkeiden tasoa. Pidän sitä perusteltuna (vaikka olenkin eläkkeellä), sillä vielä 80-luvulla, kun eläkkeet tarkistettiin palkkaindeksillä, matalapalkka-aloilla (esim. kuntasektorilla) eläkkeelle jääneen eläke nousi korkeammaksi, kuin samassa tehtävässä työssä olleen palkka.
Indekseistä voidaan todeta, että ”Kuluttajahintaindeksi mittaa kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä” ja että ”Pidemmällä aikavälillä eläkeindeksit antavat keskimäärin saman tarkistuksen kuin jos ne olisi laskettu tarkistusvuoden toteutuneista luvuista”. Eli nimenomaan tulotaso säilyy elinkustannuksiin verrattuna!
Ilmoita asiaton viesti
Mihin käyttöön eläkevarat pitäisi sijoittaa, jos ei niillä pidä säilyttää eläkeläisten ostovoiman tasoa? Onko se tarkoituksenmukaista, että indeksikorotuksia ei yhdelle kansanosalle suoda? Ymmärrättekö mitä kärsimystä se tuottaa, vaikkapa nuorelle joka vammauttaa itsensä kolarissa? Jo alussa pieni eläke kutistuu inflaation myötä joka vuosi. Totta helvetissä eläkkeenkin pitää olla sidottu saman inflaatiokehitykseen vaikutuksiin, kuin työtätekevienkin tulot. Eläkkeeni lasketaan markka-ajan oppisopimus ja ja sen jälkeisestä työtulosta. Vammauduin -99 ja vielä pitäisi jaksaa jonottaa ruokakasseja parikymmentävuotta. Ei ne rahat sieltä hupene, vaikkei eläkeläisten oloja jatkuvasti kurjistetakaan, mutta kelpaahan ne varmasti moneenkin käyttöön ja kiinnostavat varmasti maamme asiat ryssineitä poliitikkojakin. Vielä emme kai kuitenkaan jaa eutanasiaa vaihtoehtohoidoksi eläkeläisten köyhtymiselle, kiduttaminen on kai kivempaa!
Ilmoita asiaton viesti
Ei suoda indeksikorotuksia yhdelle kansanosalle?
Siis mille kansanosalle suodaan indeksikorotukset?
Ei ainakaan palkansaajille jos tämä yhteiskuntasopimukseksi kutsuttu huijaus toteutuu. Eikä palkoissa muutenkaan mitään indeksikorotuksia ole.
Eläkkeisiin ei tullut indeksikorotusta, koska indekseissäkään ei ollut korotusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kassan pelkkä tuotto on neljä miljardia vuodessa ja kassaan ovat maksaneet ne jotka työtä ovat tehneet, niin ei tuo 1 miljardi voi olla kohtuuton.
Pikemminkin hieman alakanttiin.
Tällä videolla asia selvitetään juurta jakasin:
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/kimmo…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Tässä perusrakentamisen lainoituksessa hallitus ja ministeri Berner ovat oikealla asialla. Eläkelaitoksen vaatimus 8 prosentin tuotosta on vain kohtuuton. Kolmen prosentin tuotto infran kohentamiseen on hyväksyttävissä. Hyvän hankeen ei pitäisi kaatua eläkelaitoksen ahneuteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvän hankeen ei pitäisi kaatua eläkelaitoksen ahneuteen.”
Joku voisi aivan perustellusti kysyä, mitkä olisivat hyviä infran rakentamisen esimerkkejä ?
Sikäli voisi vielä epäillä, olisiko infran rakentamisella mitään pienintäkään apua itse maata vaivaavaan kroonistuneeseen talouskriisiin, vai onko kyseessä vain lyhyt hätäpissi lahkeeseen pakkasella ?
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä ja tuottavia perusparannuskohteita ovat tiet, rautatiet, satamat ja lentokentät ja vielä erikseen tietoliikenneyhteydet. Toimivasta nopeasta yhteydestä kannattaa kansalaisen maksaa ja yhteiskunnan siihen sijoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse lähtisin miettimään myös tiedon roolia laajemmin kuin vain datayhteyksien kautta. Tämä on tietoyhteiskunta jossa tietoa tarvitaan aivan kaikkeen. Miten paljon ihmisten ja yritysten resursseja voitaisiinkaan säästää kun kaiken tiedon saisi käden käänteessä. Puutteelliset ja turhat hakemukset kuormittavat niin sossua, kelaa kuin patentti- ja rekisterihallitustakin. Ja tietysti niiden hakemusten tekijöitä. Noin niinkuin esimerkiksi.
Ainakin koulutetut työttömät voisi palkata osa-aikaisesti hankkimaan tietoa suomalaisille. Kunnon sosialismiahan tuo on mutta voisi olla osa modernia perusinfraa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mitkä sitten ovat niitä tuottavia ja missä määrin tuottavia perusparannuskohteita ajatellen esim. teitä, rautateitä, satamia ja lentokenttiä ?
Homekoulujakaan ei kannata taloudellisesti arvioiden korjata tai rakentaa, mikäli ongelma on uudelleen edessä jo viiden vuoden kuluttua.
Ketkä näitä perusparannuksia tekisivät ja millä resurssein ja työvoimin ?
Millä tavoin hankkeet olisivat alueellisesti yhdenvertaisia ? Esim. junarata Jäämerelle olisi pitkällä tähtäimellä ehkä perusteltu, mutta kuinka hankkeeseen suhtautuisivat päättäjät kehäkolmosen sisäpuolella.
Laajakaistayhteyksissä olisi paikoin parannettavaa, mutta halua ei perustein tähänkään päivään tullessa ole tähän löytynyt.
Näitä velkarahoin puskasta nyhtäistyjä infrainvestointeja tulisi voida perustella tarkemmin taloudelliset näkökohdat huomioiden pitkällä aikavälillä pelkän olettaman ja höpötyksen sijaan.
Nämä infrainvestoinnit eivät silti muuta maan talouden tilaa puoleen tai toiseen, vaan voivat jopa pahentaa kehitystä entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Viljo Heinonen
Satamia on Suomessa liikaa, lentokenttiä suljetaan liikenteen loppumisen takia. Tiepolitiikka on siltarumpupolitiikkaa. Lappiin on saatava leveämmät tiet, vaikka siellä liikennetiheys on muutama auto tunnissa.
Suomen tieverkon ylläpito vuodessa maksaa yhtä paljon kuin YLE:n vuosi budjetti, molemmat vähän yli 500 miljoonaa. Kummassakohan sitä ilmaa on?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä työeläkelaitosten on saatava hyvä tuotto. Se takaa parhaiten tulevienkin eläkeläisten eläkkeet! Katso blogini netissä Iltalehdestä
otsikko on . Onko tässä ideassani mitään järkeä ” ?
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että tulevat eläkeläiset haluavat rahastoille mahdollisimman hyvän korkotuoton, koska se takaa rahastojen kasvamisen. Jos joskus sisään tulevat työeläkemaksut eivät riittäisi, niin erotus voidaan korvata pikkuosalla sijoitustuotoista!
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi mielummin investoida paremmin suomalaisia työttömiä työllistäviin hankkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnan päätös yksityisen yritysten varojen käytöstä omiin tarkoituksiin on sosialisointia, kuten täällä on jo mainittukin. Sosialisointia oli jo takautuvasti elinaikakertoimen kautta takavarikoidut eläkerahat.
Toisaalta, kun sitten eläkevarojen määrä vähenisi (edes lyhyehköllä ajalla), niin kohta jo vaadittaisiin eläkkeiden leikkauksia tai korotettuja maksuja. Näinhän tämä pajatso on toiminut tähänkin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt rahat sijoitetaan pääasiassa ulkomaille.
Mitään ei anneta. Kerätään tuottoa.
Jos sijoitetaan Suomeen meidän yhteisiä rahoja toimitaan aivan samalla tavalla:
Mitään ei anneta. Kerätään tuottoa.
Kyse on siis siitä, sijoitammeko kotimaahan ja maksatetaan veroja täällä vai sijoitetaanko rahastoihin, jotka toimivat ulkomailla, sijoittaen rahat sikäläisiin hankkeisiin?
Ja usealla näillä, jos ei ehkä kaikilla, on myös lonerot veroparatiiseissa.
Tarvitseeko tätä periaatteellista puolta edes miettiä?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Meillä ei ole kuin lupaus eläkkeistä, joten nuo rahat eivät ole ”meidän”. Huonostikin voi käydä. Valtio lupaa vain hoitaa kansaneläkkeen.
Tietenkin toivon kaikessa toiminnassa, että ajatellaan Suomea, mutta voiko sitä odottaa yksityisiltä yrityksiltä? Minä en ainakaan ajattele niin ruusuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan asiallinen blogi.
Kunhan pidetään huoli, että liian isolla osalla eläkevaroja ei pelata ”pörsipeliä”, niin ehdotus on oikeansuuntainen.
Tänä päivänä monen sijoittajan päästessä muiden rahoilla pörssipelin makuun harkinta pettää. Ahneus voittaa. Ja varsinkin, jos sijoitustuoton mahdollisesta kasvusta saadaan iso siivu omaan pussiin riskeistä ei välitetä.
On todella käsittämätöntä, että kun meitä eläkeläisiä on näin suuri määrä, niin edunvalvonta ontuu. Eläkeläisten puoluetta on yritetty saada aikaiseksi, mutta ei ole onnistunut. Vaikka yhden asian puoluetta vierastetaankin, niin ellei eläkeläisten edunvalvonta muuten onnistu, niin eikö kannattaisi yrittää oman puolueen perustamisen kautta?
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen askel on allekirjoittaa kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi.
Aloitteen on tehnyt puolueista riippumaton Senioriliike ry ( perustaja prof. Sirkka – Liisa Kivelä ). Aloitteen voi allekirjoittaa netissä :
http://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591
Ilmoita asiaton viesti
Taas yksi poliitikko, joka on valmis jakamaan kansakunnan eläkesäästöt Kihniön pikatien rakentamiseen ja muuhun näennäiselvytykseen. Paremmassa turvassa eläkerahat ovat hajautettuna eläkevakuutusyhtiöihin kuin vapautettuna poliitikkojen intohimojen alttarille.
Ilmoita asiaton viesti
…hajautettuna eläkevakuutusyhtiöihin…”
Missä ajattelet rahojen nyt olevan? Keillä uskot nyt olevan päätövalta näistä rahoista? Siis lain mukaan?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki rahat on sijoitettu, missään holvissa ei ’makaa’ euroakaan – ja sijoituspäätökset tehdään tietysti yhtiöissä (ja Kevassa).
Ilmoita asiaton viesti
Ei ainakaan maksajilla eli eläkeläisillä ! Työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa ei ole yhtään eläkeläistä vahtimassa rahojemme käyttöä. Sama on tilanne TELAssa ja ETK:ssa !
Ilmoita asiaton viesti
Infra on huono investointikohde, koska sieltä kerätään enemmän veroja kuin sinne panostetaan. Liikenteen verotuottoja pitää suunnata sinne mistä tuotot tulevat eli tiestöön,
Eläkevaroja voisi käyttää koulutukseen + yliopistojen ja AMK:ten innovaatioiden tuotteistamiseen eli sinne mistä tulevaisuuden verotuotot tulevat.
Ilmoita asiaton viesti
”Lopputuloksena ikääntyminen vie kohti köyhyyttä.”
Kohti suhteellista köyhyyttä jos eläkkeen ostovoima säilyy eläkkeelle jäämisen ajankohdan tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kas kun ei säily.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin kun se nousee elinkustannusindeksiä nopeammin.
Ilmoita asiaton viesti
Mistäs tuollaista ”dataa” löysit.
2015 esim. eläke nousi 4 €/kk. Luuletko esim. vuokran nousseen vain 4 €?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Mistäs tuollaista ”dataa” löysit.”
Minulla on yli 25v kokemus ja ostovoimani on jopa korkeampi kuin eläkkeen alussa.
Ruoka ja viina tuntuu halvemmalta kuin 25v sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vuokra ja muu… 😉
Ilmoita asiaton viesti
Asunto on pienempi ja halvempi seka uusi halvempi auto.
Matkustus on halventunut 25 vuoden aikana.
Ainoa mikä on merkittävästi kasvanut on lisääntynyt vapaa-aika sillä työssäolo esti rahan kuluttamisen.
Muuten työajan pidentämisellä säästyisi palkankorotukset.
Ilmoita asiaton viesti
Pylkkösen kommenttiin #13 – eläkeläisen ostovoima ei tasan vähene-
Tässä olis yks todiste omalta kohdaltani.
Eläkeyhtiöni ilmoitti, että työeläkkeeni ei nouse senttiäkään.
Isäntä ilmoitti, että vuokra nousee. Autovero nousee. Tarvitsemieni lääkkeiden oston oma vastuu nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten katsotaan, mitä indeksi näyttää vuoden päästä – jos tämä ’hurja’ deflaatio jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Ruuan hinta laski vuodessa n. 3%. Jne. Jos inflaatio on pakkasella ja palkat eivät nouse, eivät myöskään eläkkeet nouse. Tämän vuoden hinnankorotukset näkyvät tämän vuoden inflaatiossa ja eläkkeesi nousee ensi vuonna.
Oma vuokrani ei muuten noussut. Ensimmäistä kertaa elämän aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeesi ei varmasti nouse, vaikka hinnat nousisivat ja palkat eivät.
Näin meinasi käydä vuosi sitten ,kun palkkojen nousuksi oli sovittu 0,4 %
( Tilastokeskuksen mukaan nousu oli 1.6 % ). Kun eläkkeet olisivat taitetun mukaan 1,4 %, niin päättäjät muuttivat sen 0.39 % : si! Näin jatkuisi tulevaisuudessakin veivaus taitetulla indeksillä,. koska eläkkeet eivät saa koskaan nousta palkkoja enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
No ei minulla sentään eläkettä ole.
Ei eläkkeiden mielestäni pidäkään nousta palkkoja enempää. Hintaindeksin seuraaminen voisi olla ihan reilua kaikille. Kohta varmaan jonkinlaiset leikkaukset, eläkemaksujen nousuennuste kun on jo suht lyhyellä tähtäimellä siellä yli 30%:ssa. Se olisi jo aivan järjetön taso.
Ilmoita asiaton viesti
No, jos hallitusohjelman tavoite alentaa palkkoja 5 prosenttia toteutuu, monikohan kannattaa eläkkeiden sitomista palkkoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jos korjataan itse vääristymä, niin tuo 5% ei siinä hommassa paljoa paina.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Eli mielestäsi eläkkeitä voi aivan hyvin alentaa tuon 5 prosenttia?
Ilmoita asiaton viesti
Juu, jos korjataan vääristymä, niin ilman muuta saa siitä ottaa 5%, kunhan menee oikeaan paikkaan. Siis innovaatioihin, yliopistoille jne., ei vakuutusyhtiöiden dirikoiden bonuksiin.
P.S. Tiedätkö kuinka suuri tuo vääristymä on kun tuollaisia kyselet?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Jos palkkoja tarkoitat, ei niissä mitään vääristymää ole, kaiken ovat työnantajien ekonomistit aikoinaan tarkistaneet. Ja melko myöhäistä vaatia korjattavaksi 2007 palkkaratakaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Puhun tietysti leikatusta indeksistä ja sen aiheuttamasta vääristymästä.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin pitkän ja asiallisen kommentin, mutta ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt kommenttien joukkoon ??
Ilmoita asiaton viesti
”Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi.”
Selvennyksenä mainittakoon, että Kimmo Kiljunen (sd.) on ollut kansanedustajana vuosina 1995-2011.
Peräkkäisissä eduskuntavaaleissa vuosina 2011 ja 2015 Kimmo Kiljunen ei enää tullut valituksi kansanedustajaksi.
P.S. Vuonna 2010 Kiljunen aiheutti vilkasta keskustelua ja pahennusta täällä kotimaassa annettuaan Bhutanissa ymmärtää olevansa Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja eli Chairman of the Foreign Affairs Committee.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, en ole koskaan, enkä missään esiintynyt eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, koska en ole sellaisessa tehtävässä ollut. Minulla on ollut parempia meriittejä esittää, kuten ETYJ:n parlamentin varapresidenttiys tai UM:n erityisedustajan tehtävät.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo K.,
Pyydän anteeksi sinulta , että olen antanut ulkomaisen ja suomalaisen median johtaa itseäni harhaan ja pahoittelen esittämääni valheellista väittämää.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen
Muuten et avaamaasi keskusteluun halunnut puuttua, kun esittelemään Tuomiojan järjestämiä meriittejä.
Ilmoita asiaton viesti
Olin taannoin TELA:n koulutuksessa jossa avattiin eläkejärjestelmäämme. Kyllä siellä selvin luvuin kerrottiin, että koko rahastotasolla rahastot tulee tulevina vuosina pienenemään. Ainankin 60 miljardia olisi eräästä rahastosta lähdössä suurille ikäluokille.
Lisäksi tuli selväksi, että kukaan keskimääräisen eliniän elävä eläkeläinen ei ole itse ehtinyt koko nauttimaansa eläkettä maksaa ja että järjestelmämme tosiaan on sellainen, että lapset maksavat vanhempiensa eläkkeet. Rahastot suurella tuottovaatimuksella helpottavat painetta, ja n. 35 vuotta euro pyörii rahastossa ennenkuin tulee isompana ulos.
Kaikkensa tekevät, että työssäkäyvien eläkemaksuja ei tarvitsisi korottaa ja se on oikein.
Ymmärrän Kiljusen huolen eläkeläisistä, sillä niissä demareiden kannatus on suurinta. Mutta näin työssäkäyvänä tulee maksettua työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua, mistä eläkeläiset on vapautettu.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiotöissä käyvä eläkeläinen maksaa 65- vuotiaaksi asti työttömyysvakuutusmaksua ja tämän jälkeenkin vielä työeläkemaksua. Eläketuloa maksut eivät koske.
Ilmoita asiaton viesti
Pudotas nyt värilliset silmälasit pois eli viittaukset demareihin. En ole demari, mutta Kiljunen on ensimmäinen poliitikko, joka on perehtynyt tosissaan eläkeläisten kohteluun ja ensimmäinen , joka uskaltaa myöntää olleensa väärässä äänestäessään taitetun indeksin puolesta tietojen puutteessa !
Ilmoita asiaton viesti
Kommenteista jää sellainen maku että eläkkeiden alentaminen olisi parempi vaihtoehto kansantaloudelle. Hurjaa
Ilmoita asiaton viesti
Kun kommnentini julkaiseminen tuotti vaikeuksia, niin lukekaapa tätä asiaa koskeva
blogini netissä osoitteessa : Iltalehti/blogit/josa jäntti. Siinä on vastauksia ja ja mielipiteitäkaikille kommentoijille !
Ilmoita asiaton viesti
Tässä julkaisemattoman kommentin voitte lukea myös facebookissa = Josa Jäntti
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun palkat lähteävät alenemaan luultavasti, niin eikö taitettu indeksi suojaa eläkeläisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Miten tämä tuotti vaikeuksia Josa?
Tässä Josan blogiosoite:
http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Olishan se infrastruktuurin rakentaminenkin hyvä homma. Mutta onko sitten tarkoituksena yksityistää ne juuri rakennetut /korjatut julkiset omaisuudet?
Kun kerta niitä rahojen on eläkkeisiin kerätty, niin niihin ne pitää käyttääkin. Ainakin kotimaan markkinat paranevat, kun eläkeläisillä on ostovoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koska jos heiltä lainaa, pyörivät rahavirrat kotimaassa. Miksi tehdä ulkomaan velkaa?
”Älä luota vieraaseen apuun.”
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen työeläkejärjestelmä on vain (pieneksi) osaksi rahastoiva. Suurten ikäluokkien eläkkeistä suurin osa maksetaan nykyisin työssä käyvien työnantaja- ja työntekijämaksuilla.”
Huomaat varmaan itsekin, että mikäli rahastoidaan vain pieni osa, niin silloin ilman muuta kaikkien eläkkeistä suurin osa maksetaan nykyisin työssäkäyvien maksuista. Niin nyt kuin tulevaisuudessa. Laskukaava nyt on tuollainen. Eri ikäluokkien vastakkainasettelu on myös täysin turhaa.
Ilmoita asiaton viesti