Suuri eläkepuhallus?
Neutraalin Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto kirjoittaa Talouselämässä (27.2.) häkellyttävän poliittisen puheenvuoron kätkeytyen asiantuntijan kaapuun. Hän on valinnut puolensa siinä eturistiriidassa, joka vallitsee eläkerahastoja paisuttavien ja eläkesäästöjään peräävien välillä. Muutama huomio:
1. Suuri eläkepuhallus on jo tapahtunut, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen pelossa hyväksytyn taitetun indeksin seurauksensa eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet ja yhä kasvu jatkuu. Eläkepommin sijasta saimme Roope Ankan lukitun aarrearkun, jonka pääomat on siirretty ulkomaille, kun ne "eivät mahdu kotimaahan".
2. Me kansalaisaloitteen käynnistäjät emme perustele sitä eläkeläisköyhyyden torjumisella, kuten Kautto väittää. Kyse on eläkeläisköyhtymisen torjumisesta.
3. Kauton mukaan palkkaindeksistä hyötyvät suurituloisimmat euroina enemmän. Hän tietää hyvin, että myös taitetusta indeksistä hyötyvät suurituloisimmat enemmän. Ei indeksitapa muuta tulonjakoa.
4. Kauton mukaan kahdeksan kymmenestä työeläke-eurosta maksetaan köyhyysrajan yläpuolella oleville. Totta. Mutta taitettu indeksi alentaa eläketasoja ja työntää yhä enemmän väkeä köyhyysrajan alle kansaneläkkeen piiriin. Onko tässä järkeä? Pidämme eläkerahastot koskemattomina ja paisutamme verovaroin maksettavaa perusturvaa?
5. Kautto on oikeassa, että palkkaindeksi ei auta kaikkein köyhimpiä. Siksi tarvitaankin verovaroin rahoitettavien kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden nostoa ja eläketulovähennyksiä. Mutta tästä huolimatta Kautto voi rauhassa ostaa omilla rahoillaan auton ja työeläkeläiset (93% eläkkeensaajista) voivat estää köyhtymisensä omien eläkesäästöjensä tuotoilla.
6. Kautto torjuu ajatuksen, että rahastojen varat olisivat eläkeläisille "heidän rahojaan". Kenen rahoja ne ovat? Työntekijät ovat myöhentäneet palkkaansa, josta osa on rahastoitu eläkkeiden maksua varten. Eivätkö rahat olekaan tarkoitettu eläkkeisiin?
7. Kautto kirjoittaa, että kukin työntekijäpolvi on maksanut työeläkkeellä olevien eläkkeet. Näin varmaan myös jatkossa vai onko nuorempi polvi aikeissa jättää työeläkemaksunsa tekemättä? On huomattava, että nykyiset eläkkeensaajat eivät ole saaneet nettona euron euroa rahastoiduista eläkesäästöistään. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
8. Kautto päivittelee sitä, että 180 miljardin euron rahastot ovat valtaosaltaan viimeisen 10-15 vuoden aikana työssäkäyvien sukupolvien maksamaa, eikä suinkaan nykyisten eläkkeensaajien. Oho! Onko Kautolta jäänyt huomaamatta, että suuret ikäluokat siirtyivät juuri tuona aikana eläkkeelle. 65-vuotiaan keskimääräinen odotettavissa oleva elinaika on keskimäärin 20 vuotta. Eikö juuri ole kyse niistä ikäluokista ja heidän eläketurvastaan, jotka tuon suurimman rahastojen kasvun ovat aikaansaaneet.
9. Eläkevastuusta ja rahastointiasteesta puhuminen on harhaanjohtavaa. Monissa maissa ei lakisääteisessä eläketurvassa ole rahastoja lainkaan. Vuosittaisilla työeläkemaksuilla hoidetaan eläkemenot. Suomessa on otettu käyttöön rahastot. Työeläkejärjestelmämme ideologinen isä Teivo Pentikäinen arvioi, että riittää kahden vuoden eläkemenoja vastaava rahasto, eli nykyisin noin 50 miljardia euroa. 180 miljardin taso on kirkkaasti yliampuva. Jos tähdättäisiin täyteen eläkevastuuseen, eli 600 miljardiin, niin se tarkoittaisi sitä, että kaikki menisivät yhtä aikaa eläkkeelle eikä kukaan tekisi töitä. Ei terveydenhuollossakaan varauduta siihen, että kaikki sairastuisivat yhtä aikaa!
10. Kautto väittää, että nuoremmat sukupolvet kärsisivät eläkekaappauksesta, jos palkkaindeksi otettaisiin käyttöön. Eläketurva keskuksen oma ennuste kertoo, että palkkaindeksillä, kun rahastojen tuotto-oletus on (alimitoitettu) 3,5 %, reaalipakkojen nousu 1,6 % ja työeläkemaksu vakioitu, niin vuonna 2050 rahastot ovat volyymiltaan kaksinkertaiset. Kuinka tämä voi tarkoittaa nuorten kukkarolle menemistä? Heillehän jätetään huikea pääomavaranto.
11. Kauton mukaan palkkaindeksin palautus loisi paineen työeläkemaksuihin. Em. ennuste kuitenkin vakioi puoleksi vuosisataa työeläkemaksun ja silti rahastojen huikea kasvu vain jatkuu.
12. Kauton mukaan kansanaloitteen laatijat haluaisivat turvata nykyisten eläkkeensaajien eläketason muiden kustannuksella? Kuinka niin? Kyse on heidän omien eläkesäästöjensä, eli rahastojen tuotosta nipistämisestä. ETK:n em. laskelma kertoo, että vuonna 2080 rahastojen volyymi on uskomattomat 1 520 miljardia euroa yksityisellä työeläkesektorilla ja yhteensä 2 410 miljardia euroa. Puhumme absurdeista luvuista. Kuinka järjettömän suuriksi rahastot aiotaan?
Suuri eläkepuhallus on kyllä tapahtunut. Se koskee järjestelmän maksajia. Nyt töissä olevia ja nuoria. Todelliset leikkaukset koskevat heitä. Nykyeläkeläiset ovat heihin verrattuna varakasta väkeä.
Eläkelupaus on todella petetty. Nykyinen järjestelmä pitäisi lakkuttaa välittömästi.
http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440…
Kiljunen kumppaneineen yrittää vain iltalypsyä, jossa ratsastetaan eläkeläisköyhillä. Heidän asemansa vaatisi muita kuin Kiljusen esittämiä toimia.
Tässä on taas esimerkki törkeästä ja röyhkeästä politiikosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta sinä, J.P. Lehto ymmärtäisit edes jotakin mistä puhut, pyydän katsomaan tästä ensimmäisen videon.
http://vaihtoehto.weebly.com/videot–audio.html
Älä mene halpaan ja anna eläkeyhtiöiden propagandan nostaa adrealiinitasoasi.
Ole enemmänkin huolissasi siitä, ettei rahoja käytetä Suomen pk-yritysten ja teollisuuden rahoittamiseen, vaan esim. 40 miljardia pyörii veroparatiisessa ja n. 100 miljardis luo työpaikkoja ulkomailla, vaan ei Suomessa.
Muista myös mitä eläkseläiset vaativat. Pääomaan ei siis kosketa, muista se.
Lisäksi, jos emme saa omia rahojamme, niin miksi Sinun sukupolvesi saisi? Samat yhtiöt ovat vastassa – vielä suuremmin panoksin. Voit olla varma, että kun tulette meikäläisen ikään, yhtiöt taas ja jatkuvasti kääntävät sen aikaista nuorisoa teitä vastaan.
Ja jos ei mitään tehdä ja joka vuosi 30.000 eläkeläistä joutuu eri luukuille ”uusina asiakkaina”, niin miten paljon uskot joutuvasi maksamaan ylimääräistä veroa tästä byrokratiarumbasta?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuudessa eläkeyhtiöillä, ja siten eläkkeensaajilla, on riski siitä että eläkevarat on jo nyt sijoitettu liiaksi Suomeen. Eläkeyhtiöt ovat jo suuria omistajia monessa pörssi ja kiinteistöyhtiössä.
Eläkeyhtiöt myös lainaavat asiakkailleen eläkevaroja, mutta nykyisessä taloustilanteessa kysyntä ei suurta ja toisaalta korkotaso on niin alhainen että hyvät yritykset saavat pankista tai omistajiltaan edullisempaa lainaa. Vai oliko ideasi että eläkeyhtiöiden pitäisi nollakorolla lainata eläkevaroja?
Entäs veroparatiisit kuten Irlanti tai luxemburg. Onko siis tavoite että suomalaisten eläkeläisten varoista pitäisi maksaa ulkomaille enemmän veroja? Eläkkeensaajan näkökulmasta se ei ole järkevää toimintaa.
Toisaalta suomalaisetkin sijoitusrahastot ovat samanlaisia ”veroparatiiseja”, sijoitusrahastot eivät maksa meillä eikä muuallakaan. Pitäisikö siiis eläkeyhtiöiden sijoituksista kuitenkin alkaa maksamaan veroa? Onhan viime vaalikaudella ehdotettu transaktio maksua jokaiseen sijoitukseen, myös eläkeyhtiöille, silloisen valtionvarainministerin puolueen taholta.
Jos halutaan puuttua eläkeläisköyhyyteen,niin silloin pitää keskittyä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason korotuksiin. Tässä esityksessä heille ei tulisi senttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan esimerkki:
– Moni eläkeläinen, joilla on hieman enemmän varoja ollut, asustaa kaksiossa tai kolmiossa. Liian isossa asunnossa siis ja hänelle tulee yhtiövastikkeita maksettavaksi tämän mukaan.
Voitaisiin rakentaa kokonaisia kyliä, jossa ainakin osa olisi eläkeläistaloja, suurin osa varmaankin.
Olen eläkkeellä – minulle riittää huone ja makuu-alkovi. Ja pieni vuokra.
Eli tehtäisiin mallitalo, niinkuin rintamamiestalot olivat.
Kaverini rakensi tällaisen vuoren rinteeseen – ilman piirrustuksia – rakensi vaan ja hyvä tuli. No Suomessa pitää olla kaikenmailman kaavaa ja piirrustusta. Mutta mallitalossa ei tarvitse muuta kuin antaa mallinumero ja toki voi niitä piirrustuksia monistaa itselleen.
Ja tietenkin luvanvaraiset työt Suomessa – ovat luvanvaraisia.
Oletetaan, että maaseudun rauhaan rakennetaan vaikka 200 taloa n. 40 neliötä per talo. Riittäisi esim. minulle pienempikin.
Silloin voidaan myös liikenneväline, joka ajaa keskukseen, saada kannattavaksi.
Saadaan myös joku sairas-sisar yms. hoitamaan omaa työtään jne.
Samalla vapautuisi moni kaksio ja kolmio kaupungissa esim. vuokrattavaksi, jolloin eläkeläinen saa vuokratuloja enemmän kuin mitä hän itse maksaa vuokraa.
Edut:
– Tod näk. ei edes sellainen kuin minä; pientä eläkettä nauttiva tarvitsisi anoa Kelalta vuokratukea. Tai ainakin summa olisi paljon pienempi.
– Asuntoja vapautuisi.
– Ei tarvita taxi- tms. lipukkeita.
– Suhteellisen turvallinen kaikin puolin
– Kaikki ne hyvät puolet mitä tulee keskittämisestä.
– Yksikään eläkeläinen ei olisi yksin, jos ei hän haluaisi olla.
– Duunia rakentajille => verotuloja ja myös tuloja eläkekassaan.
– Vain ne eläkeläiset, jotka haluaisivat asua näin muuttaisivat tähän kylään. (Tiedättehän [kalliit] vaihtoehdot kun eläkeläinen ”ei enää pärjää yksin”?)
Niin, korkotaso on nyt alhaalla. Mutta ei se aina ole niin ollut, eikä silloinkaan olla tehty mitään. Ja se että rahastot ostavat kiinteistöjä tuskin alentaa kauppiatten tai muiden työllistäjien vuokria? Tai kerrostaloasukkaiden (kokemusta on).
Eläkeläiset hyötyvät tästä kuitenkin muutakin kautta kuin vain pelkkinä korkoina. Kun valtiontalous paranee, ostiovoima lisääntyy, niin kaikilla meillä on asiat paremmin; verotulot, rahastojen kasvu, työllisyys…
Ja onko mitään järkeä antaa pankkibisnes tanskalaisille, ruotsalaisille pankeille. Eikö sellainen ”kotimaan rahoituslaitos” olisi ihan hyvä? Valtio ja kunnat voisivat keskittää asiointinsa sinne – ja rahaliikenne tietenkin.
Häviäisimmekö eläkeläisinä ja tulevina eläkeläisinä, jos buustaisimme tätä yhteiskuntaa eri tavoin?
Minulla on monta sellaista projektia mielessä, joka ei sinänsä tuottaisi voittoa, mutta keventäisi byrokratiarakenteita ja loisivat valtavia säästöjä.
Ei puutu kuin raha – ja alussa tietenkin yhteiskunnalla olisi maksettava lyhennyksiä, mutta heti kun säästöt realisoituvat alkavat nämä ikäänkuin maksamaan lyhennyksiä ja sen jälkeen tulisi jo voittoa.
Sivuhuomautuksena: En lainkaan ymmärrä ajattelutapaa, jossa aina odotetaan, että joku muu tekee – valtion tulee hoitaa, kun todellisuudessa valtion tai yhteiskunnan tarvitsee vain antaa lupa tehdä.
Kun tuo aloite menee eduskuntaan – tarkkailkaa kuinka kädettömät ja aivottomat kansanedustajat yrittävät selittää asian. Ja sitten he painavat nappia kuten puolue käskee. Tuleeko meidän todella odottaa, että heiltä tulisi joku yhteisaloite?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärätkö sinä jotain tuleviin eläkkeisiin tehdyistä leikkauksista.
Mitä hyödyttää eläkeläisköyhiä hyvätuloisille eläkeläisille annetut korotukset?
Jotta sinä ymmärtäisit edes jotain?
Uskonko saavani jonkinlaisen eläkkeen 68v ikäisenä? Kuinka korkealle tuo ikä lopulta nousee? Nyt 20v pitää olla 71v. Siis nykytiedon mukaan. Tässä se oikea kusetus. Eläketasot arvioidaan lähdössä 40% ja tippuvan noin 20% pakkatasosta. Empä oikein usko. En ainakaan mitään sellaista johon kannattaisi panostaa nykyisen summan. Suomessa asiat on hoidettu huonosti. Teidät päästettiin nuorina eläkkeelle. Eläkemaksuja ei peritty tarpeeksi. Vastuussa on ennenkaikkea ay-liike, joka jarrutti näitä ratkaisu yrityksiä 90 luvulla.
Pitäisi olla mahdollista säästää itse eläkettä varten. Mutta verotus ei anna siihen tilaa.
http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440…
Lue tämä, niin ymmärrät edes jotain.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä hyödyttää eläkeläisköyhiä hyvätuloisille eläkeläisille annetut korotukset?”
No ei anneta sitten niille, laitetaan katto – problem solved.
Nuo luettelemasi heikennykset – karmean työttömyyden keskellä pitäisi vielä muka lisätä työvuosia… Se ei ole meidän eläkeläisten vika. Me ei sellaista olla ajettu – päinvastoin, jos kysyt eläkeläiseltä niin työvuosia pitäisi vähentää, jotta kaikille olisi mahdollista tehdä edes joskus töitä.
Kerää siis jengiä, joille selostat asian, kerro heille ketkä, mitkä puolueet olivat rakentamassa näitä heikennyksiä. muodostakaa tiedotusryhmä, joka kertoo ennen seuraavia vaaleja miten tähän on jouduttu.
Tuen Sinua niissä pyrkimyksissäsi – aivan takuuvarmasti.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Eläkekaton suurituloisimmat vapautuisivat samalla eläkemaksun maksamisesta, eli verohelpotus heille.
Ilmoita asiaton viesti
Lueskelin tuota linkkiä. Siinä sanottiin tiivistelmän alareunassa (alussa n. 8 sivu), että
”Vuonna 2012 keskieläke oli lähes 1500€/kk. Eläkkeiden ostovoima kasvaa jatkuvasti ja vuonna 2080 keskimääräinen eläke on lähes 3400€ vuoden 2012 hintatasossa.”
Kun Kimmon blogissa puhutaan juuri tuosta ostovoimasta, niin herättääkö tämä mitään ajatuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Puhuvat paskaa.
Tänä vuonna luukulle joutuu 30.000 eläkeläistä, jotka aiemmin ovat pärjänneet omillaan.
Se siitä ostovoiman kasvusta.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisaloitteesta ei ole mitään hyötyä niille 100.000 suomalaiselle jotka saavat takuueläkeettä.
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto
Jätitkö sinä kokonaan lukematta tuon minun puheenvuoroni?
Ilmoita asiaton viesti
Ei jäänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen eläkerahastot mitään erikoisia ole.
http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kerahastot/63…
Ilmoita asiaton viesti
ETK raportin mukaan tulevat eläkkeet ovat jo lähtötasoltaan noin 40% palkasta. Nyt ollaan tasolla 53%. Valitetaan niiden tippuvan 40% eläkeiän aikana. Tulevat eläkkeet tippuvat 20%:n eläkkeellä olon aikana. Ei tästä todella kannata maksaa nykyisenkaltaisia eläkemaksuja. Huijausta koko paska.
Eläkeiät myös nousevat. ELäkelupaus oli samat eläkedut. Eli maksaa kannattaa. Se oli vale. 93 vielä eläkeputkeen jäätiin 53v. Eli minulle ja näille tulee työurassa eroa jo 15v, jos nyt töitä sattuu olemaan. Jos ei ole eläketippuu rankasti.
Maksut ovat myös aivan käsittämättömät. 24,8% palkkasummasta. 90 luvun alussa ne olivat mitättömiä näihin verrattuna. Ilman eläkeleikkauksia eläkemaksut nousisivat nopeassa tahdissa 35% tämä selviää etk raportista.
Rahostoihin tuosta maksamastani eläkkemaksusta menee vain murto-osa suurimmalla osalla maksetaan nykyeläkkeitä. Rahoitamme siis ihmisiä, jotka ovat maksaneet hyvästä eläkkeestään vain vähän.
Mitä teki Kiljunen 90 luvun eläkepommikeskustelussa? Olitko sitä mieltä, että eläkeikää ei nosteta ja eläkepommia ei ole?
Ilmoita asiaton viesti
”Kautto päivittelee sitä, että 180 miljardin euron rahastot ovat valtaosaltaan viimeisen 10-15 vuoden aikana työssäkäyvien sukupolvien maksamaa, eikä suinkaan nykyisten eläkkeensaajien.”
Mikä osuus yo. miljardeista on suurten ikäluokkien (1944-1949) maksamaa?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt 20v ihmiset tulevat maksamaan korkeita eläkemaksuja koko työuransa ajan. Eli yli 50v. Onko sijoitus heille kannattava?
Nyt eläkkeelle jääville ja aikaisemmin eläkkeelle jääneille sijoitus on ollut erittäin kannattava.
Nyt on kyseessä pelkkä iltalypsy, jonka maksumiehiä ovat nuoret.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta kannattavuudesta haluaisin nähdä sellaisen laskelman, jossa myös avataan laskutapaa omaa arviointia varten.
Ilmoita asiaton viesti
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 40 luvulla syntyneet ovat saaneet yli 6 % reaalituoton maksuilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Rahastojen tehtävähän olisi estää työeläkemaksujen kasvu ja pikemminkin pienetää niitä. Rahastojen purkamisella tai niiden tuottoja kasvattamalla, joista jälkimmäinen on nykyisissä oloissa aika vaikeaa ja edellyttäisi rahastojen kasvattamista tuottoprosenttien supistuessa. Norjassa asia on myös ajankohtainen ja sielläkin puretaan eläke- eli öljyrahastoa. Suomessa ei ole öljyrahastoa. Aika hassu tilanne maailmassa, eläkerahastot hallitsevat, kunnes huomataan, että ovatkin tyhjän päällä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Rahastojen riskipuskureita on myös kokoajan kasvatettu kerätyillä varoilla. Tämä toisaalta tarkoittaa sitä, että on virallinen lupa sijoittaa riskipitoisempiin kohteisiin. Riskit ovat myös joskus toteutuneet varojen pienentymisenä, joista siis osasta vastaa koko järjestelmä yksittäisen eläkelaitoksen sijaan. Tosin rahastoissa on paljolti kysymys laskennallisista osista, joten vasta rahaa nostettaessa puhutaan todellisista rahoista.
Rahastoinnissa käytettävät laskukaavat ovat ratkaisevassa osassa. Läheskään aina nuo laskelmat eivät ole olleet järkevällä pohjalla. Toisaalta ennustaminen on vaikea laji, ja siksi ei kannata ainakaan haikailla täysin rahastoivaa järjestelmää.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kampanjassa tulee esille vainottu ryhmä, eläköityneet pitkäaikaistyöttömät? Entä toinen ryhmä, eläkejärjestöjen ökypalkkaiset pamput? Eläkeläiset ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen sakki.
Jos korjaus indeksiasiassa saadaan, se saadaan eläkejärjestöistä huolimatta. Ne kun tunnetusti ovat joustavia kuin rautakanki. Olen yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Ainut yhteistyöhön mahdoton Suomessa ovat juuri eläkejärjestöt. Myös silloin, kun yrittää auttaa niitä niiden oman edun ajamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotus ei auta takuueläkettä tai pientä työeläkettä saavia yhtään tai vain hyvin vähän. Se toinen eläkejärjestöjen ököpamput samoin kuin kansanedustajat saavat euroissa tuhdin lisän.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkejärjestöjen (suunnilleen joka puolueella oma) tarkoituksena on paimentaa vaalikarjaa, ei suinkaan parantaa yhtään mitään.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tämäkin kansalaisaloite voidaan laskea aikaisin aloitetuksi vaalikampanjanksi. Vaalivuonna olisi ollut ehkä tehokkaampaa?
Ilmoita asiaton viesti
”6. Kautto torjuu ajatuksen, että rahastojen varat olisivat eläkeläisille ”heidän rahojaan”. Kenen rahoja ne ovat? Työntekijät ovat myöhentäneet palkkaansa, josta osa on rahastoitu eläkkeiden maksua varten. Eivätkö rahat olekaan tarkoitettu eläkkeisiin?”
Tuo kysymys , että kenen rahoja, on mielenkiintoinen. Työntekijälle annetaan vain lupaus tulevasta eläkkeestä. Työnantajan tehtävä on ottaa eläkevakuutus työntekijöilleen. Työnantaja saa myös maksualennuksia rahastojen tuotosta. Sanoisin, että rahastot ovat eläkejärjestelmän, mutta siis myös tavallaan työnantajien. Työntekijöiden ne eivät ole. Siitä pari linkkiä.
https://www.edilex.fi/he/19910230
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documen…
Kun työntekijöiden maksuosuus tuli mukaan kuvioihin 1993, niin silloin käytännössä oli kysymys palkanalennuksesta, mutta voidaan myös sanoa, että työntekijät alkoivat maksaa osaa työnantajan velvollisuuksista. Tätä osaa ei huomioitu palkkana, sillä sehän vähennettiin palkasta, josta karttuma laskettiin. Tällöin työntekijä ei siis maksanut osaa omasta palkastaan, vaan tosiasiassa hän antoi alennusta työnantajan eläkemaksusta.
Rahat on siis Kimmo tarkoitettu eläkkeisiin, mutta ne eivät ole työntekijän rahoja. 1993 lähtien, työntekijä on antanut työnantajalle määrättyyn velvollisuuteen alennusta oman osuutensa verran. Asiaa voi tutkia noista linkeistä. Perustuslaki ei taaskaan toteutunut omaisuudensuojan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
SSS-väki vastustaa eläkevääryyden korjausta samalla raivolla kuin aikoinaan peruskoulua. Ja piikojen 15×7-työviikon lyhentämistä puolella päivällä. Ero entiseen: nyt on haettu oppia vastustukseen, propagandaan ja kyykytykseen Amerikoista asti 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jaa… siis SSS vastustaa ”piikojen 15×7-työviikon lyhentämistä puolella päivällä”.
Missä näin on?
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttiin 13
Aikansa SSS-väki vastusti raivokkaasti piikojen työpäivän lyhennystä. Ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää nousi vaatimaan piioille lyhempää työaikaa. Asian toi viikolla esille Tarja Filatov, kun Jyväskylän Talvi juhli 150-vuotiasta Miinaa:
”Palvelijattaren ammatti oli naisten yleisin ammatti vuosisadan vaihteessa. Sitä varten ei tarvinnut koulutusta, jokaisen naisen oletettiin osaavan taloustyötä. Palvelijattaret tekivät viidentoista tunnin työpäivää seitsemänä päivänä viikossa.” Tässä Tarja Filatovin kirjoitus Suomen suurin kerjäläinen:
http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/blogit/tarja…
Ei ollut erityisempää syytä juhlia sitä tilaisuudessa kerrottua, että SSS-hallitus leikkaa ankarasti Ensi- ja turvakotiliiton työstä, jota tehdään yhteiskunnan kaikkein turvattomimpien hyväksi.
https://www.facebook.com/Ensi-ja-turvakodit-ja-Mii…
http://jyvaskylantalvi2016.blogspot.fi/
SSS-väki palauttaa Suomea osin 1800-luvulle, osin 1700-luvulle. Samanlaisella rähinällä, pilkalla ja riistolla, jotka ovat aina olleet sen aseina.
Ilmoita asiaton viesti
SSS-väki? Nämä SSS-heput eivät olleet syntyneetkään Miina Sillanpään aktiiviaikaan, eivät heidän isänsäkään, isoisät mahdollisesti, mutta tuskin hekään.
Niin että eipä sekoiteta asioita
Ilmoita asiaton viesti
Omaishoitajat – heitä palkitaan pienentämällä heidän eläkettään. ”Ken tekee vääriä töitä, hänelle ei eläkettä heru…”
Vapaapäivä? Älkää naurattako… (sarkasmivaroitus)
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”7. Kautto kirjoittaa, että kukin työntekijäpolvi on maksanut työeläkkeellä olevien eläkkeet. Näin varmaan myös jatkossa vai onko nuorempi polvi aikeissa jättää työeläkemaksunsa tekemättä? On huomattava, että nykyiset eläkkeensaajat eivät ole saaneet nettona euron euroa rahastoiduista eläkesäästöistään. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.”
Oikeudenmukaisempaa, jos eläkejärjestelmän ylösajokulu katsottaisiin tulevien sukupolvien velaksi ja nyt sekä tulevaisuudessa maksussa olevat eläkkeet saisi oman ikäryhmänsä maksuista. Näin mm. suurten ikäluokkien eläkkeisiin käytössä olevat varat (tuottoineen) olisivat ne mitä he ovat maksaneet. Suuret ikäluokat saisivat näin eläkkeensä niistä varoista, jotka karkeasti ottaen kertyneet 1970-2010.
Sopisiko Kimmo tämä aloitteen tekijöille?
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeudenmukaisempaa, jos eläkejärjestelmän ylösajokulu katsottaisiin tulevien sukupolvien velaksi ja nyt sekä tulevaisuudessa maksussa olevat eläkkeet saisi oman ikäryhmänsä maksuista.”
Ajatus on toki kaunis, mutta kun järjestelmä on vain 25-prosenttisesti rahastoiva, ehdotus merkitsisi eläkemaksujen nelinkertaistamista (vähintään) – ja mistä indeksikorotukset sitten maksettaisiin? Toinen vaihtoehto olisi sitten eläkkeiden pienentäminen 25 prosenttiin nykyisistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten huomioita laskelmassasi ”ylösajokulu tulevien sukupolvien velaksi”?
Ilmoita asiaton viesti
En ole vakuutusmatemaatikko enkä ole tehnyt mitään laskelmia. Mikä on ”ylösajokulu”?
Ilmoita asiaton viesti
Täysin rahastoivassa järjestelmässä on myös omat ongelmansa.
Pitäisi etukäteen tietää, että minkä kokoinen rahasto riittää eläkkeiden maksuun. Pitäisi osata arvioida inflaatio, sijoitusten tuotto, elinajan muutokset jne. Kokonaan rahastoiva järjestelmä toisi onnistuessaan valtavat rahastot, minkä seurauksena pääomat ja sijoituspäätökset keskittyisivät (täysin) eläkelaitoksiin. Nytkin jo puhutaan ko. laitosten suuresta vaikutusvallasta.
Aikaisempien sukupolvien eläkemaksusita on rahastoitu reippaasti, mutta nuo yllä kuvatut ennusteet eivät ole onnistuneet, joten rahastot ovat menettäneet huomattavasti arvoaan lähinnä voimakkaan inflaation huonosta huomioimisesta laskelmissa. Mikäli olisi onnistuttu rahastoinnin hoidossa, niin rahastot olisivat huomattavasti suuremmat. Tästä myös johtuu se, että rahastot ovat kasvaneet vasta viimeaikoina paremmin toivotun mukaisesti, kun kaavoja on muutettu.
Eri ikäluokkien laittaminen vastakkain on paljolti eläkeyhtiöiden syytä. Jokainen miettiköön, että miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Viime hallituksen (jossa siis sdp-vas-vihr myös mukana) aikana tehtiin eläkeuudistus. Kiitos siitä tällaisen ”nyky-nelikymppisen” eläkeikä nousi parisen vuotta. Eläkkeiden taso tulee myös heikentymään. 1990-luvulla, jolloin elimme siis Lipposen hallitusten aikaa tehtiin taitettu indeksiratkaisu. Silloisen nelikymppisen mielestä se varmaan auttoi eläkkeiden maksupaineessa työläisiä.
Pitäisikö tämän nykyhallituksen paitsi pystyä kääntämään koko Suomen talouden suunta, pystyä korjaamaan kaikki nämä heikentävät teot mitä eläkejärjestelmiin on tehty? Vasta vajaa vuosi takana, ei voi nyt ikäänkuin lyödä näitä aikaisempia muutoksia nykyisen hallituksen syyksi.
Mutta olen kyllä huolissani eläkevaroista. Ne ovat kertyneet osasta työntekijän palkkaa. Niitä rahoja havitellaan tottakai ja niitä on aina haviteltu. Ne tulee turvata eläkemaksujen maksuun, ja nimenomaan työeläkkeiden. Ei niinsanotusti kiekkoakaan muualle.
Ilmoita asiaton viesti
Kiljunen se vaan jaksaa… miksi hän ei ollut liikeellä silloin, kun oli itse kansanedustajana ja päättäjänä ja demarit olivat hallituksessa? Silloin aloitteella olisi ollut menestymisen mahdollisuus – ehkä?
Ilmoita asiaton viesti
Saa eläkkeistä laatia millaisia satuja tahansa. Olennaisin kysymys kuitenkin on se, että nykyisellään eläkerahastot kasvavat paljon nopeammin kuin maksetut eläkkeet yhteen laskettuna.
Palkkaindeksi korjaa vain nykyisen vääryyden, että eläkkeet jäävät jatkuvasti jälkeen palkkatasosta, ei tosin juuri nyt, kun palkatkaan eivät nouse. Painetta eläkemaksun korotuksiin ei ole ja valtion sekä kuntien talous kohenee Toimeentulotukimenot ja jopa asumistukikulut vähenevät, kun eläkeläiset eivät muutoksen jälkeen enää vajoakaan esimerkiksi ruokajonokastin.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä maksetut eläkkeet ovat suuremmat kuin eläkemaksut. Joten rahaston tuottoa jo käytetään nykyisten eläkeläisten hyväksi.
Kansalaisaloite ei auta takuueläkettä saavaa lainkaan.
Eläkkeiden kiertokulku
http://www.tela.fi/tyoelaketalous/tyoelakkeiden_ra…
Ilmoita asiaton viesti
Takuueläke on ihan oma asiansa. Sitä saavat ne, joilla ei työeläkettä syystä tai toisesta ole, tai sen osuus eläkkeestä on niin pieni, että toimeentulo pitää turvata muuta kautta. Kansalaisaloitteessa on kysymys siitä, etteivät jo eläkkeelle päässeet enää vajoaisi takuueläkkeen eli käytännössä yhteiskunnan muun sosiaaliturvan varaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, se lähinnä leventää eläkeläisten välistä tuloeroa.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa siihen mitä nyt pitäisi eläkkeiden suhteen tehdä, mietin että eikös tässäkin kalabaliikissa pitäisi pohtia mitä eläkkeet loppujen lopuksi maksavat? Eläkkeethän ovat ansiotuloja, joten eläkerahastoja purkaessa iso osa rahasta (kuinka suuri?) siirtyy verotuksen kautta valtiolle ja kunnille. Eläkeläiset myös ostavat palveluja jolloin jälleen kerran maksetuista eläkkeistä iso osa siirtyy valtiolle arvonlisäveron ja muiden verojen muodossa, tukien samalla myös kotimaista elinkeinotoimintaa.
Keskustelu vaikuttaa kuitenkin kummallisen yksioikoiselta: oletetaan että kun eläkerahastoja tai niiden tuottoja tilitetään eläkeläisille katoaa raha savuna ilmaan vaikka kysehän on pääomasijoitusten tuomisesta ansiotuloverotettavaksi ja kotimaisen talouden virkistämiseen.
Kyseessä ei ole toki mikään ikiliikkuja, mutta varmastikin taloustieteilijöiden olisi helppo laskea verotuksen ja talouden virkistämisen vaikutus. Kyse on kuitenkin aika suurista summista. Jos nyt fiktiivisesti purettaisiin kaikki työeläkevarannot juuri tänään (n. 170 miljardia euroa) tilittyisi valtiolle keskimääräisen eläkkeen (1588e/kk) veroprosentilla (n. 18%) 30,6 miljardia euroa pelkästään suorina veroina.
Eli miten tämä huomioidaan keskustelussa?
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Raustia
Kun tuon kertoo -olen usein puhunut tästä – seuraa hiljaisuus.
Kuitenkin on huomioitava, että emme me eläkeläiset, eikä Kiljunenkaan, vaadi että itse rahastioihin kajottaisiin. Haluamme vuosittaisesta voitosta pienen osan.
Selviää tuosta ensimmäisestä videosta:
http://vaihtoehto.weebly.com/videot–audio.html
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Jos eläkemaksuissa todella olisi pelivaraa.
Ne pitää käyttää eläkemaksujen alentamiseen. Se parantaisi kilpailukykyä ja mahdollisesti ostovoimaa. Toinen vaihtoehto on käyttää ne tuleviin eläkkeisiin kohdistuneiden leikkausten pehmentämiseen.
Näin jos varaa on ja pienintäkään oikeudentuntoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tapa tarkastella oikeudenmukaisuutta on laskea kuinka paljon eläkettä maksettua eläke-euroa vastaa tulee saamaan. Erään laskelman mukaan 50-luvulla syntyneet saavat maksettua eläke-euroa kohden 1,6€ ja (optimistisen)ennusteen mukaan 80-lukulaiset 0,8€. Aika huono diili.
Ilmoita asiaton viesti
Toisessa päässä 50-luvulla syntyneet voivat vain uneksia opinto- ja/tai asumistuesta opiskelun aikana. Kotihoidontuki täysin tuntematon. Lapsilisä oikeastaan ainut, mutta niin on nytkin. Opintolainaa sai ja inflaatio auttoi.
Korkoakorolle periaatteella kun huomioi, niin melkoinen vaikutus. En jättäisi huomiotta. Enemmän tässä nyt kuitenkin kyse suurista ikäluokista – 44-49 syntyneistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen eläkkeitä alkoi kertymään vasta 23-vuoden iän jälkeen, vaikka maksuja kyllä kerättiin koko ajan.
Minä uskon, ettei näitä vertailuja edes voida tehdä oikeudenmukaisesti, sillä niin paljon on ”liikkuvia osia”, jotka pitäisi osata huomioida. Jokaiselle tulee taata ”kohtuullinen” eläke, olkoon se välillä 50-60% aikaisemmista ansioista. Mikäli mahdollista, niin pyritään myös säilyttämään se tuossa, jotta ihmisarvo säilyy eikä kerjäämiseen tarvitse sortua. Mikäli elinaika jatkaa kasvuaan, niin nykyisillä nuorilla on varmasti edessään tämä sama keskustelu silloisen nuorison kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta 90 luvulle asti eläkkeet laskettiin 4 viimeisen vuoden keskiarvona jokaisesta työsuhteesta. Aloilla jossa oli ikälisät yms loppupalkat olivat yleensä suuremman kuin koko työsuhteen indeksillä korjattu palkka. Samaan aikaan eläkemaksut olivat huomattavasti pienemmät.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta nykysukupolvet voivat vaan uneksia työpaikoista valmistuttuaan. Vakityö on lähes kadonnut käsite.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä olet täysin oikeassa. Ennen oli myös yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä. Nyt lietsotaan vastakkainasettelua milloin mistäkin. Vaikka nykynuorilla moni asia on aikaisempaa paremmin, niin silti sillä on monia uusia ongelmia, joita en todellakaan kadehdi. Nykyinen maailmanmeno on lisäksi sellaista, että mitä vaan lisärasitteita voi vielä ilmaantua.
Epävarmuus tulevaisuudesta on todella iso ongelma kaikille. Rakenna nyt siinä tulevaisuutta itsellesi tai perheellesi, mikäli minkään pysyvyyden varaan ei voi laskea. Pitkittynyt elinaika ei saa olla pitkittynyt kärsimys.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanut, että nyt valmistuvilla olisi helpompaa kuin esin 70 luvulla valmistuneilla. Jos elintasovaatimus pudotetaan 70-luvun tasolle, niin ehkä ollaan tasoissa. Ei liene kuitenkaan kohtuullista, joten ei ainakaan helpompaa. Erityisesti asuntojen hintojen suhteellinen nousu ja kun inflaatio ei enää maksa, vaikuttaa rajusti.
Kommentoin tuota ”diili” kohtaa. Eurokertoimet eivät verrannollisia.
Ilmoita asiaton viesti
Taitetun indeksin aikana eläkkeeni osto-arvo on pudonnut huimasti,tulevaisuus ei hyvältä näytä, maksut kyllä perittiin ja peritään edelleenki. Kysymys onkin siitä missä on rahat? Ei näy eläkkeissä, luin Kimmo Kiljusen jutun ja kyllähän tietoa ja tietäjiä on mutta rahat ovat minulta ja muilta eläkeläisiltä saamattomissa, lupaukset on rikottu se on selvä. Muuta ei tavallinen pulliainen tiedä? Jotain mätää on Suomen maassa!
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen koko työurani maksanut tuota 24% eläkemaksua (no, työantaja suurimman osan). Työurani aikana eläkeikääni on nostettu 2 vuodella ja eläkkeeni tasoa laskettu.
Kysyn vaan, onko tämä oikein? Eläkelupaus on petetty.
Ilmoita asiaton viesti
Korostan vielä kerran, että ainoa mitä on luvattu on karttuma. Tuo karttuma kerryttää eläkettä. Tuon taas minun järkeni mukaan pitää olla omaisuudensuojan piirissä, mutta sitähän sekään ei poliitikkojen mielestä ole, sillä siihenkin on puututtu elinaikakertoimella takautuvasti.
Parempi siis on, ettei hirveästi usko näihin lupauksiin. Eläketurvan pitäisi olla ”kiinnitetty” ja maksujen joustaa, mutta miten on?
Työmarkkinajärjestöt ja poliitikot ovat tottuneet siihen, että ne voivat tehdä mitä haluavat perustuslaeista piittaamatta. Yhteiskunnallinen tarve ajaa kaiken edelle, ja siinä me kaikki olemme maksajia. Siitä sinäkin olet nyt saanut osuutesi, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kerropa paljonko on ”pudonnut huimasti” – eläkkeen reaaliarvo on nimittäin kasvanut.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä eläkerahat riittää,kun eläkkeille laitetaan eläkekatto eikä maksella 10 000 eläkkeitä kuukaudessa.Eläkkeidenkin saajissa on luonnollinen poistuma joka kiihtyy kokoajan sitä ei kukaan ole ottanut huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko itse vakuutusmatemaatikko, vai miten perustelet väitteesi, että ”sitä ei kukaan ole ottanut huomioon”?
Suurten eläkkeiden osuus on niin pieni, että eläkekaton vaikutus olisi marginaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että eläkekaton vaikutus olisi marginaalinen. Otetaan yksi esimerkki keskieläkkeistä.
100 työntekijää. 97 saa eläkettä 1500€/kk (145500€) ja kolme saa 10000€/kk (30000€). Keskieläke on 1755€. Aika iso vaikutus?
100 työntekijää. 97 saa eläkettä 1500€/kk ja kaksi 10000€/kk, mutta lisäksi yksi saa 30000€/kk. Keskieläke 1950€/kk. Äkkiä nämä luvut muuttuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos eläkkeissä olisi katto, niin silloin myös työeläkemaksussa tulisi olla katto. Laskelmassasi tulisi huomioida myös tulopuolen pienentyminen.
Isot eläkkeet tuntuvat kohtuuttomilta, mutta varmasti jokainen suurituloinen jättäisi eläkemaksut minimiin ja tyytyisi pienempään eläkkeeseen, mikäli olisi mahdollista. Eläkekatto ei ole ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjäeläkkeissä on katto, n. 170.000 euroa, jota suurempaa eläkettä yrittäjä ei voi kerryttää.
Jos se tulisi eläkekatoksi TyEl vakuutuksiin, niin sehän tarkoittaisi hyvä tuloisille verokevennystä. Heidän kun ei tarvitsi maksaa tuon ylittävältä osalta eläkemaksua. Firmat kyllä hoitaisivat sitten muuta järjestelyä kautta kyllä johtajien edut kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisiä on huomattavasti enemmän kuin 100 mutta huippueläkkeitä on noin 100.
Yli 7 500 euron eläkettä sai 710 miestä ja 10 naista. Yli 10 000 euron eläkettä sai 222 miestä ja 3 naista – ja eläkeläisiä oli 1 404 977.
Oletko vakuutusmatemaatikko?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tavis maallikko vain. Tuossa yritin osoittaa, että pienikin muutos voi vaikuttaa isolta sopivasti kerrottuna. Laskelmiin se rahastokin perustuu, joten jokaisella elementillä on vaikutuksensa. Nytkin esillä olleilla laskelmilla on poliittiset tarkoitukset, joten niihin on suhtauduttava siihen sopivalla vakavuudella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämäkin keskustelu osoittaa, kuinka vähän suomalainen PISA-ansa oikeasti osaa logiikkaa ja matematiikkaa. Kuten Kimmo Kiljunen oikein totesi, eläkerahastot ovat vain puskurirahastoja, joita me nykyiset eläkeläiset olemme kasvattaneet meidän nk. suurten ikäluokkien eläkemenoja varten. Tasapainossa rahastojen reaaliarvon tulisi pysyä vakiona, mutta nyt, kun olemme jo eläkkeellä, niin rahastojen pitäisi jopa pienentyä. Koska eläkemaksut seuraavat palkkoja ja eläkkeet lähinnä keskimääräisiä elinkustannuksia, niin tähänastisen tuottavuuskehityksen ansiosta rahastot ovat kuitenkin vain kasvaneet aivan turhaan. Tilannehan voi muuttua, eli palkat jäävätkin jälkeen elinkustannuksista, mutta sitten varmaan tullaan taas vaatimaan lisäleikkauksia eläkkeisiin, kuten tehtiin jo viime vuonna itse asiassa aivan väärin perustein.
Ilmoita asiaton viesti
On laskettu, että näillä nykyisillä eläkemaksuilla ja rahastoilla pitäisi pärjätä ”vuosia”.
Rahastointiaste on 25%, joten 75% maksetaan nykyisiltä työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä eläkemaksuilla ja ikäluokkien pienentyessä maksajien määrä vähenee. Mitä nykyinen talouskehitys vaikuttaa maksajien määrään, en osaa sanoa, mutta hieman huolestuttaa.
Jos maksajia ei lainkaan olisi (erittäin epätodennäköinen tilanne), rahastot riittäisivät n. 6,5 vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Riitäiskö Raimolle ja muille eläkeläisille tuo, että saatte eläkettä 6,5 vuotta ja eläkemaksujen maksaminen lopetetaan työssäkäviltä?
Mitä muuten Raimo olet eläkelupauksen suhteen mieltä siitä, että nykyeläkeläiset ovat maksaneet koko työuralta hurjasti pienempää eläkemaksua palkastaan kuin nuoremmat sukupolvet tulevat maksamaan? Ja siitäkin huolimatta nuoremmat sukupolvet lähtevät myöhemmin eläkkeelle ja saavat pienempää eläkettä. 2017 eläkeuudistus joka nostaa minun eläkeikääni 2v nostaa myös eläkemaksuani 0,4% . Katsotaan mitä yhteiskuntaneuvotteluista tulee, ehkä eläkemaksusta siirretään suurempi osa palkansaajan maksettavaksi?
Elinajanodote on myös hiukan kepeä keino perustella korkeampaa eläkeikää ja pienempää eläkettä nuorille, kun huono peruskunto ja istumatyön mukanaan tuomat vaivat eivät ole vielä realisoituneet.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän eläkevakuutuksen alkuaikoina olisi ollut mitään järkeä kerätä isompia eläkevakuutusmaksuja, kun kerran eläkkeet olivat alkuaikoina minimaaliset. Katsottiin tarve ja muokattiin maksu sen mukaan. Olisiko silloin pitänyt kerätä 24% maksuja? Miksi?
Maksajille kertyi karttuman mukaan eläkelupausta. Karttumaa rahastoitiin seuraavasti:
Vanhuuseläkkeet rahoitetaan pääosin tasausmaksulla, mutta osin myös rahastoinnilla. Vanhemmalta ikäryhmältä rahastoitiin vuoteen 1977 saakka 1% palkasta, eli alkuajan eläkekarttuma. 1977-1996 rahastoitiin koko karttuva eläke eli 1,5%. Vanhemman sukupolven vanhuuseläkeosia on siis kyllä rahastoitu alusta asti ja vieläpä reippaasti. Ongelmana vain on ollut, että rahastoitu eläke on ehtinyt menettää olennaisen osan arvostaan jo ennen kuin henkilö on siirtynyt vanhuuseläkkeelle (inflaatio/laskennassa käytetty korko). Rahastoinnissa on siis sössitty ja se ei liene ko. ikäluokan vika?
Tuon ikäluokan vanhuuseläkkeet olisi siis pitänyt pystyä maksamaan käytännössä kokonaan rahastosta.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun eläkejärjestelmää luotiin, niin miesten elinikä oli huomattavasti lyhyempi. Siksi miesten vanhuuseläkkeille ei tarvinnut laskea niin suurta maksuosuutta. Väestöpydamidi on myös vaikuttanut ja vaikuttaa asiaan. Vanhusten hoito on kehittynyt ja eläkettä saadaan jopa yli 30 vuoden ajan.
Viime vuonna syntyi historiallisesti pieni ikäluokka.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä yrität kommentilla kertoa? Täällä huudetaan, ettei rahastoon ole kerätty maksuja eläkejärjestelmän alkuaikoina. Tuossa kerron, että on, mutta ne rahat on hävitetty. Toisaalta jos elinajat eläkkeellä olivat/ovat lyhyitä, niin eikö silloin tuotto huonone?
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun eläkejärjestelmää luotiin, niin rahastoinnille ei katsottu olevan tarvetta. Syynä varsinkin miesten lyhyt elinikä. Vuonna 1971 arvioitiin vastasyntyneen miehen eliaikaodotukseksi 66 vuotta (lähde:findikaattori) kun silloisen eläkelain mukainen eläkeikä oli 65 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Rahastointia on suoritettu alusta lähtien, eli vuodesta 1962. Karttumaa rahastoitiin edellä kuvatun mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos korjauksesta. Rahastointi oli joka tapauksessa liian pientä. Vuoden 1962 elinaikaodotus ja väestöpyramidi oli hyvin toisenlainen kuin nykyisin.
Toisaalta uutena kuluna se vaikutti yritysten kilpailukykyyn, silloin varsinkin suuryrityksen käytti vakuutusmaksuna takaisinlainausta. Eli käytännössä 80 % maksusta kuitattiin velkakirjalla (1973 tilanne).
Ilmoita asiaton viesti
Jos koko karttuma rahastoidaan, niin miten se voi olla liian pientä? Vakuutettu kerryttää tulevaa eläkettään noiden karttumien avulla (esim. 1,5%/vuosi, joten 40 vuoden työuralla eläke 60% palkasta). Rahastointi oli siten liian pientä, että kerätylle rahastolle laskettava korko oli liian pieni suhteessa suuriin inflaatiolukuihin. Rahastot menettivät arvoaan.
Ei sinänsä vaikuttanut yritysten kilpailukykyyn, sillä koko järjestelmään suostuttiin sillä ehdolla, että suomalaista työnantajaa ei rasiteta enempää kuin kilpailijamaiden vastaavia työnantajia. Toinen ehto oli tuo takaisinlainausoikeus.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vuonna 1970 oli oletus miehen keskimääräinen elinikä 66 vuotta ja eläkeikä oli 65 vuotta, niin eihän siihen suuria vanhuuseläkeosuutta tarvinnut laskea. Lähinnä työkyvyttömyys ja perhe-eläke.Työttömyys oli 90 luvulle asti pientä, niin työttömyyseläkekerrointa ei tarvinnut suurena laskea. 1970 luvulla yli 65-vuotiaita oli n. 10 % väestöstä kun nyt tuplasti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Oli miten oli, niin tuo karttuma rahastoitiin jokaisena vuotena (ei siis sitä tarvetta mikä vaadittiin vanhuuseläkkeen maksamiseen). Minkälaiset laskukaavat olivat, en tiedä. Työkyvyttömyyseläkkeet rahastoidaan vasta kun ne alkavat, perhe-eläkkeiden käytäntöä en nyt heti tässä muista. Oleellista on, että tuo karttuma joka vuonna rahastoitiin. Se, että miten se käytettiin tai suunniteltiin käytettävän onkin sitten jo eri tarina.
Lisäys. Perhe-eläkkeet ja osa-aikaeläkkeet kustannetaan kokonaan tasausosalla eikä niitä rahastoida.
Ilmoita asiaton viesti
No eipä riittäisi.
Mutta kyllä elinajanodote on otettava huomioon, ei se millään käy, että ollaan työssä 30 vuotta ja sitten eläkkeellä 40 vuotta ja eläke olisi sama kuin palkka (kärjistin tahallani). Tähän suuntaan ollaan menossa, ei ihan vielä, mutta…
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan viisas ei ole ottanut homioon kuinka paljon meni suurina ikäluokkina syntyneitä ruotsiin töihin -60luvun lopussa ja -70 luvun alussa.Herroilla ja politikoilla tuntuu olevan tuo todellinen ajatuksen kulku pahasti kalkeutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nekin ole otettu homioon: eivät maksaneet eläkemaksua, mutta eivät saa Suomesta eläkettäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Unohtui vielä mainita, että rahastojen käyttö liittyy lähinnä vain kirjanpitoon. Rahastot voisivat aivan hyvin olla vain kirjanpidollisia tilejä, joihin sijoitetaan eläkemaksut ja joilta maksetaan kaikki eläkkeet. Tämä tili voisi olla vuosittaisessa tilinpäätöksessä joko plussalla tai miinuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Kimmo Kiljunen halua kertoa meille eläkeläisille ja muillekin miksei hän ryhtynyt ajamaan eläkeläisten asiaa samalla kiihkolla kansanedustajana toimiessaan tai viimeistään viime vaalikaudella. Kuten joku kommentoija jo kirjoitti, kansalaisaloitteen aika olisi ollut silloin koska Kiljusen oma puolue, demarit , oli hallituksessa. Eläkeläisten asia olisi varmuudella hoidettu kuntoon ja demarit olisivat saaneet isot sulat hattuihinsa. Olisi sangen outoa ( suorastaan populistista ) jos he nyt ovat kannattamassa Kiljusen aloitteen hyväksymistä. Mikäli aloitetta ei hyväksyttäisi syy vieritettäisiin Sipilän hallitukselle hirveällä pauhulla turuilla ja toreilla.
Ilmoita asiaton viesti
Sdp:tä sitoi vaalilupaus, joka sitten petettiin. Se oli että eläkeikää ei nosteta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut järkevä lupaus: 30 vuotta töissä ja 40 vuotta eläkkeellä ei toimi.
OECD:n viisaat miehet esittivät eläkeiän nostoa ASTEITTAIN – niin pitäisi (tai: on PAKKO) tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Kiljusen Kimmon kelpaa, saa tai tulee samaan eläkettä enemmän kuin minä saan bruttopalkkaa. Indeksin oikaisu toisi varmaan hyvät hillot Kimmon lompakkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Valtioneuvos Kustaa II Aadofin neuvonantaja Axel Qxenstierna on lausunut sanat.
Poikani,kunpa tietäisit,miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan,saanonta pätee vieläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Opintotukia leikataan. Se on huono asia. Eläkkeitä on leikattu jo vuodesta 1996. Miksi aina leikataan heikoimmilta, erityisesti nuorilta ja vanhoilta?
Köyhä nuoriso ja köyhät eläkeläiset yritetään pirullisella taktiikalla ajaa toistensa kimppuun. Ja ökyrikkaat nauravat kulman takana.
Sivistysvaltioissa työpanoksensa loppuun antaneille varataan jälkikäteen maksettavalla palkalla eli eläkkeellä mahdollisuus jatkaa säällistä elämää ja tukea myös lapsia ja lapsenlapsia.
Nykymenolla köyhimmät eläkeläiset putoavat joukolla leipäkaupoista leipäjonoihin ja sossun luukulle. Keskituloiset eläkeläiset vajoavat vähävaraisten ryhmään.
Eläkeläiset ovat ajaneet asioitaan harvinaisen kohteliaasti – ja tehottomasti. He ovat enimmäkseen vaienneet ja tyytyneet siihen, mitä pöydältä tippuu.
Mitättömiä eläkkeitä verotetaankin kovemmin kuin samankokoista palkkaa. Tuo eduskunnan äskeinen eläkekeskustelu oli siitä karmea esimerkki. Yksikään puolue eikä yksikään edustaja nostanut esille vähävaraisten eläkeläisten pahinta epäkohtaa eli taitettua eläkeindeksiä. Se oli jo skandaalimaista. Tämä asia vaikuttaa välillisesti myös nuoriin opiskelijoihin, noiden eläkeläisten jälkikasvuun. Niin ja tietenkin talouden pyöriin, jotka hidastuvat edelleen, jos ihmisillä ei ole varaa ostaa tavaroita ja palveluja.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212272…
Ilmoita asiaton viesti
Tiesitkö että työtöntä verotetaan kaikkein eniten? Ei ole ansiotulovähennystä eikä eläkevähennystä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko Kokko, #55.
Mikä on eläkevähennys? Eläkeläisellä on korkeammat verot kuin palkannauttijoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se ole ihan oikein? Työssäkäyvillä on vähennyksiä joilla kompensoidaan mm. työssäkäynnin kustannuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Mikko Kokko. #64.
Eläkeläisten korkeammalla veroprosentilla ei ole mitään perustetta, koska eläke on parhaimmillaan vain runsas puolet palkasta ja jää kaiken aikaa jälkeen palkoista. Parissa kymmenessä vuodessa jälkeen on jääty jo vähintään pari kymmentä prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Vähävaraisimmat eläkeläiset eivät pääse nauttimaan edes taitetusta indeksistä. He ovat niitä jotka saavat takuueläkettä. Heidän ei tosin tarvitse maksaa veroja. Heidän asiaansa kansalaisaloite ei auta yhtään.
Vastaavasti peruspäivärahaa saavalta pidetään 20 % ja pientä ansiopäivärahaa saavalta 25 %
Ilmoita asiaton viesti
Kari Heinälehti, #70.
On niin inhimillistä ja niin traagista, että kaikkein vähävaraisimmatkin ryhtyvät keskenään tukkanuottasille. Takuueläkettä ja kansaneläkettä nauttiville, jotka eivät maksa lainkaan veroja, yleisen elintason noususta johtuvat kustannukset on korvattava sosiaalietujen avulla.
Heidän ei ole mitään aihetta ryhtyä kadehtimaan työeläkeläisiä, jotka saavat korjauksen taitetun indeksin menetyksiin, JOS SAAVAT… EI AINAKAAN VIELÄ HYVÄLTÄ NÄYTÄ, KOSKA KANSANEDUSTAJAT KAIKISTA PUOLUEISTA OVAT SUHTEELLISEN HYVÄTULOISIA. EI HEILLÄ OLE MITÄÄN KÄSITYSTÄ ELÄKELÄISKÖYHYYDESTÄ. SEN OSOITTI EDUSKUNNAN ELÄKEKESKUSTELU HELMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ.
Kun köyhät riitelevät viimeisestä leivänkannikasta, rikkaat juhlivat linnoissaan, nauttivat runsaita aterioita hyvien punaviinien säestyksellä ja nauravat partaansa.
Ilmoita asiaton viesti