Eläketurvakeskuksen laskelma: rahastoissa 1 520 miljardia euroa 2080!?
Eläketurvakeskuksen yksikönpäällikkö Heikki Tikanmäki väitti (HS Mielipide 4.3.) minun antavan harhaanjohtavan kuvan ETK:n laskelmista koskien palkkaindeksin palauttamista työeläkkeisiin.
Ensinäkin, Eläketurvakeskus tekee arvokasta työtä asiantuntijaorganisaationa ja tietojen tuottajan suomalaisesta eläketurvasta. Sen pitäisi pysyä tässä tehtävässä, eikä ottaa eläkepoliittista kantaa eturistiriidassa, jossa eläkerahastoja yhä paisuttavat tahot ovat eläkeläisiä vastaan.
ETK:n laskelma on seuraavaa: Palkkaindeksi kaksinkertaistaa rahastot vuoteen 2050. Taitettua indeksi nelinkertaistaa ne.
Vuonna 2080 rahastojen kooksi ETK laskee 1 520 miljardia euroa yksityisellä työeläkesektorilla, jos mukaan luetaan julkinen puoli, niin rahastojen koko on tuolloin 2 410 miljardia euroa. Palkkaindeksillä rahat Tikanmäen mukaan kuitenkin loppuvat vuonna 2067.
Absurdeja lukuja. Pelkkä laskelman ennustevirheen mittayksikkö on sata miljardia euroa, eli koko nykyinen valtion velka tai kaksi kertaa valtion budjetti. Kuinka jättimäisiksi eläkerahastot aiotaan?
ETK:n laskelmassa työeläkemaksu on vakioitu, eli se pysyy nykyisellä tasolla. Tikanmäen varoitus työeläkemaksujen vakaana pitämisestä on siis huomioitu.
Sen sijaan ETK:n laskelmassa rahastojen tuotto-oletus on alimitoitettu 3,5 %. Viimeiset 20 vuotta rahastojen reaalituotto on ollut 4,0 %, viimeiset viisi vuotta 4,6 % ja vuonna 2015 5,2 %.
Jos käytetäisiin edes 4,0 %:n tuotto-oletusta, niin vuonna 2050 rahastoissa olisi varoja yli 100 miljardia enemmän, ja vuonna 2080 peräti 620 miljardia enemmän.
Yhden parametrin hienoinen korjaus ETK:n laskelmassa mullistaa sen johtopäätökset täysin. Vuonna 2050 palkkaindeksilläkin rahastot olisivat määrältään nykyisen verrattuna lähes kolminkertaiset ja oletettavasti niiden hupeneminen siirtyisi jonnekin 2100-luvulle!
Keynes totesi tällaisista ennusteista, että pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.
Tikanmäki laskee palkkaindeksin kustannuksiksi pidemmällä aikavälillä 4,5 miljardia euroa vuodessa, eli 15 kertaa enemmän kuin mitä olen väittänyt. Olen tietoinen indeksitarkistuksen kumulatiivisesta vaikutuksesta. Mutta myös palkat ja eläkerahastot ja niiden tuotto kasvavat kumulatiivisesti.
Sitä paitsi arvioitu 4,5 miljardia euroa ole kadonnut kansantaloudesta. Se on ylläpitänyt eläkkeiden tason, lisännyt ostovoimaa, verotuloja ja työllisyyttä sekä hyvinvointia. Sen sijaan Tikanmäki ja kaltaisena haluavat siirtää nuo rahat ulkomaille kasvamaan passiivisena korkoa. Tämä on poliittinen valinta. Eläkkeiden korotus olisi sen sijaan kustannustehokkainta elvytystä.
Eläkepoliittisten kannanottojensa sijasta ETK tekisi suuren palveluksen tulevalle eduskuntakeskustelulle, jos se laatisi vertailulaskelman:
-
rahastojen kasvu 4,0 %:n ja 4,5 %.n tuotto-oletuksella
-
puoliväli-indeksin kustannusvaikutukset
-
palkkaindeksin dynaamiset vaikutukset kansantalouteen
Onpahan hienoa kun eläkekeskustelu käy aktiivisena;) Väärää informaatiota on puolin ja toisin ja etenkin tietämättömyyttä ja ymmärryksen puutetta riittää ;((
Ennenkuin lakisääteisistä työeläkkeistä päästään järkevään keskusteluun niin pitäisi keskustelijoiden olla yhtämieltä siitä mitä työeläke on: toisille jatkopalkkaa ja niinkuin minulle sosisaaliturvaa. Kumpaako se on Teille?
Ilmoita asiaton viesti
Itse vertaisin pankkitalletukseen josta saisi takaisin tuoton ja pankki pitäisi pääoman.
Siitäkään ei puhuta, että säästämälleen pääomalle ei eläkkeellä ollessaan saa enää tuottoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos käytetäisiin edes 4,0 %:n tuotto-oletusta, niin vuonna 2050 rahastoissa olisi varoja yli 100 miljardia enemmän, ja vuonna 2080 peräti 620 miljardia enemmän.”
Kenelle tätä rahavuorta säästetään?
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin alkaa haista, ettei mitään rahavuorta enää olekaan. Tuntuuko kenestäkään muusta tältä. Luvut ovat tämän kokoisesta kansantaloudesta repäistynä vallan mahdottomia. Maailman talous mataa ja nämä rahastot muka tuottavat 5% vuodessa. Taitavat olla jo bittiavaruuden virtuaalimarkkinoilla eli tuulen viemää.
Ilmoita asiaton viesti
En epäile lukuja ollenkaan.
Kyllä isoilla rahoilla on nytkin mahdollista päästä kunnon tuottoihin.
Katsoppas vaikka suurpankkien tuottoja viime vuodelta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on sitä Afrikan-Tähti-rahan tuottoa. Perustuksissa ei ole vähään aikaa ollut realismia.
Ilmoita asiaton viesti
ETK:n tuottolaskelmien kasvuvauhti ja suuruusluokka antavat ymmärtää, että rakas Suomiemme aikoo niillä pelastaa puoli Eurooppaa, kun eurokriisi seuraavan kerran puhkeaa täyteen kukkaansa? :))
Tuo reipas 1500 mrd€:n rahastosumma vastaisi jo lähes 30-kertaista valtion vuosibudjettia… Toisaalta, muutaman vuoden sisällä – ellemme paranna huittislaisen hullun miehen tapojamme – luottoluokituksemmekin putoaa taas pykälän tai kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläketurvakeskuksen laskelma: rahastoissa 1 520 miljardia euroa 2080!?”
Kimmo. Vuonna 1850 ennustettiin, että vuonna 1950 Lontoo hukkuu hevosen lantaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiander sen sanoi:
”-Eläkevarojen käyttämistä kokonaan yhden sukupolven hyväksi ei voi perustella millään argumentilla. Nykyiset eläkeläiset olivat töissä aikana, jolloin eläkemaksut olivat selvästi nykytason alapuolella ja eläkkeelle jäätiin keskimäärin alle 60-vuotiaana. Nuorempien kohdalla tilanne on toinen. Nuorten ikäluokkien maksettavaksi tulevat eläkemaksut ovat selvästi korkeammat ja eläkeiät tulevat nousemaan lähelle 70:tä vuotta, hän päättää.”
Ilmoita asiaton viesti
Julkistalouden vaje kasvaa nopeammin kuin eläkerahastot. Toisekseen eläkemaksuja kertyy vähemmän mitä eläkemaksut kasvavat eli rahastojen kasvu on oletetun tuoton varassa.
Suomi on velkaelvyttänyt 7 vuotta kehnolla menestyksellä. Miten eläkevarojen syöminen eroaa 50 miljardin lainaamisesta?
Suomi tarvitsee työmarkkinoiden vapauttamista, sääntelyn purkamista ja veronkevennyksiä, jotta saadaan yksityisiä investointeja liikkeelle. Raatoa ei voi elvyttää velaksi.
Jos ollaan rehellisiä, niin demarit kalastelevat populismillä ääniä. Ilmaisen rahan jakaminen syömiseen kuulostaa houkuttelevalta. Jätetään se EKP.n huoleksi ja keskitytään me Suonmen talouden pelastamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Laine olet väärässä, että julkinen talous velkaantuu enemmän kuin eläkerahastot kasvavat. Keskiviikkona 16.3. klo 11.00 avaamme Aleksanterinkadulla eläkerahastokellon. Tulet yllättymään, kun kuulet paljonko eläkerahastot kasvavat minuutissa verrattuna Aleksanterinkadulla naapurissa, Keskuskauppakamarin tiloissa raksuttavaan valtion velkakelloon.
Ilmoita asiaton viesti
Parametreihin on todellakin tulossa suuri muutos, koska edes nykyisiä tuottoprosentteja ei päästä tänä vuonna lähellekään, elleivät sitten keskuspankit osta hiljaisuudessa eläkeyhtiöiltä mätiä velkakirjoja, joita alkavat olla kaikki taseet pullollaan.
Eikä keskuspankkien hauis riitä siihen urakkaan.
Koko eläkejärjestelmä on laillistettu pyramidihuijaus, jonka harjoittamisesta tavallinen ihminen joutuisi vuosiksi linnaan. Huijauksen periaate ei muutu miksikään, vaikka sitä harjoittavat instituutiot toimivat valtion siunauksella.
Tämän ponzin kaaduttua tilalle on saatava reaaliaikaisempi, perustulon ja velattoman rahan ympärille rakentuva järjestelmä, joka ei ole spekuloinnille alttiina.
Onnea vaan kaikille VVOn vuokra-asukkaille, jotka maksavat ilmaiseksi luovuttamalleen pääomalle sen 7-15 prosentin koron, mikä sitten palautuu heille itselleen sijoitustuottoina eläkeyhtiön kautta, vähennettynä välistävetäjien kuluilla ja kurssitappioilla.
Järjestelmä näyttää monimutkaiselta vain sen vuoksi, ettei Uuno tunne itseään hööpötetyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä tiedosta.
Ihmetyttää miksi työmarkkinajärjestöt ovat sitten nostaneet reippaasti palkansaajien työeläkemaksuja ja miksi EU:n komissio ja luottoluokittajat ovat huolissaan Suomen talouden tilasta, jos eläkerahastoihin kertyy nopeammin varoja kuin julkistalouden velka kasvaa.
Eläkerahastot ovat siis ylijäämäisiä, mutta veroja ja veroluonteisia maksuja kiristetään, palkansaajien ostovoimaa heikennetään sisäisellä devalvaatiolla ja ulkoistamisilla ja julkinen sektori säästää ja karsii menojaan ja virkoja, kun yhä useampi veroeuro menee eläköitymisen aiheuttamiin kustannuksiin.
SDP.n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi tänään Ylen ykkösaamussa, että eurojen pitäisi kiertää enemmän taloudessa. Miten se onnistuu, kun yhä useampi euro menee veroihin ja maksuihin ennen kuluttamista? Jokin tässä harjoitetussa politiikassa ei täsmää.
Olemme osa avointa euroalueen taloutta, mutta estämme verotuksen ja työmarkkinoiden sääntelyn ja lakien avulla kilpailua.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kannattaa sitten ottaa joku laskutaitoinen mukaan tähän keskusteluun. Kiljunen väittää / tietää että rahakasa on valtava ja Kiander väittää / tietää että rahakasaa ei ole ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onko eläkeyhtiöihin iskenyt tauti, joka ruokkii itse itseään. Eli onko ne unohtanut alkuperäisen tarkoituksensa. Niiden tarkoitushan on hallinnoida eläkerahastoja ja saada niille turvallinen ja hyvä tuotto. Eläkerahastojen itsetarkoitus ei ole vain kasvaa, vaan ne pitää olla mitoitettu eläkkeiden tarpeeseen. Nyt valitettavsti välillä kyllä tuntuu kuin katselee eläkevakuutusyhiöiden toimintaa, että ne syövät melkein enemmän kuin tuottavat. Eli onko niiden toiminta ja siitä aiheutuneet kulut oikein mitoitettua. Ottaen huomioon että niiden tehtävä on vain sijoittaa ja hallinnoida digitaalisessa muodossa olevaa valuttaa.
PS. Nykyään tuotto jää kyllä aika heikoksi HS 12.3.2016. Eläkerahastot ovat 180 mrd. ja vuotuinen tuotto sille on 4 mrd. Se tekee vain 2,22% eli suorastaan surkea (HS:n jutusta ei käy ilmi paljonko eläkeyhtiöt syövät vuosittain eläkerahoja oman toimintansa pyörittämiseen) .
Ilmoita asiaton viesti
Kiander pelottelee taas vanhalla möröllä elikkä suurilla ikäkuokilla.Unohdettu totuus on että suuret ikäkuokat muuttivat Ruotsiin Volvolle ja Saabille ja saavat eläkkeensä sieltä.
On laskelmilla osoitettu että 4%:n rahastojen sijoitustuotto eläkemaksujen lisäksi riittää eläkkeiden maksamiseen ja kun sijoitukset ovat tuottaneet jopa 8%, pääoma paisuu kumulatiivisesti.
Eikö Kiander ota lakelmissaan huomioon että myös nyt työssä olevat kokoajan kasvattavat tätä eläkevarallisuutta?
Mark Twainin sanoin:”Hätävalhe, emävalhe, tilasto”
Ilmoita asiaton viesti
http://yle.fi/uutiset/nyt_se_tapahtui_elakemaksut_…
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/0…
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tapahtuu eläkerahastoille kun pörssit kippaavat, eli sinne meni. Taisi se Lehman veljeksetkin sijoittaa vain varmoihin kohteisiin mutta nurin meni.
Ilmoita asiaton viesti
”Keynes totesi tällaisista ennusteista, että pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.”
Jep. Ja koska Kiljunen laskee olevansa ”pitkällä aikavälillä” kuollut, Kiljusen mielestä on ihan asiallista pumpata rahat Kiljuselle, ja antaa nuorempien sukupolvien syödä vaikka kynsiään.
Ilmoita asiaton viesti
Indeksiä voi korjata aina matkan varrella,jos tarvetta on,ei ne varat huomaamatta lopu on siellä sen verran seuraajia,ottamalla käyttöön palkkaan sidottu indeksi nähtäisiin kuka on oikeassa!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kimmo Kiljuselle erinomaisesta kirjoituksesta. Siinä asiaa tarkastellaan myös ja ennen kaikkea vähävaraisen eläkeläisen kannalta.
Kun sen rinnalla lukee Jaakko Kianderin kirjoituksen (Helsingin Sanomat 12.3.), on kuin tekstin olisi laatinut jokin Wall Streetin suurpankin pr-toimisto.
Onkohan eläkeyhtiöiden johtajien palkoissa bonuksia sen mukaan, miten paljon korkotuloja heidän miljardisijoituksensa veroparatiiseihin tuottavat? Silloin on täysin ymmärrettävää, että eläkeyhtiöiden keisarit eivät suurin surminkaan halua ryhtyä käyttämään eläkepotteja siihen tarkoitukseen, johon niitä on kerätty eli eläkkeiden maksuun.
On muistettava, että koko tämä nykyinen talouskriisi lähti liikkeelle v. 2007 banksterien epäreilusta ja lyhytnäköisestä palkitsemisjärjestelmästä, joka on saanut mädättää pääomamarkkinoita edelleen kaiken aikaa.
Kianderin mielestä on vain oikein, että kauemmin eläkkeellä olleet saavat vajota vähitellen leipäjonoihin. Silloin he eivät ole enää syömässä vakuutusyhtiöiden miljardipotista ja johtajien bonuksista vaan siirtyvät valtion ja kuntien riesaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kolme pointtia:
-Viime vuonna käytettiin jo korkotuottoja eläkkeiden maksuun, joten rahastot eivät paisuneet.
-Työikäisen osuus väestössä laskee, tulevaisuudessa on vähemmän eläkkeiden maksajia
-Eläkeläis köyhyys ei paranne palkkaindeksillä, se hyödyttää eniten niiitä joilla on jo iso eläke. Eniten voidaan vaikuttaa asumispolitiikalla ja pitämällä terveyspalveluiden kustannukset alhaisina.
Ilmoita asiaton viesti
Käytettiin 900 miljoonaa. SILTI kasvoi rahastot yli 8 miljardia?
Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 180,9 miljardia euroa, kertoi Työeläkevakuuttajat Tela tiedotteessaan perjantaina. Varojen määrä kasvoi edellisvuoden lopun tilanteesta noin 8,4 miljardia euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Katseltaessa historiaan voidaan helposti havaita että eläkerahastot ovat ylittäneet pitkän aikavälin malleissa käytetyn 3.5% sijoitustuottotavoitteen. Erityisesti aivan viime vuosina.
Näin voi varsin perustellusti kysyä että jatkuuko näin myös tulevaisuudessa? Ketään ei kyllä haittaa jos rahastot pystyvät tuottamaan entistä paremmin.
Mielestäni pitäisi kuitenkin pystyä analysoimaan, mistä vuosien 2013-2015 hyvät tuotot tulivat.
Taustalla on EKP:n ohjauskoron lasku ja elvyttäminen. Eläkeyhtiöillä on paljon valtioiden joukkovelkakirjalainoja joissa on esim. viiden vuoden kesto ja vaikka 2% korko. Kun yleinen korkotaso laskee, kyseisen esimerkkipaperin arvo nousee (se on parempi kuin markkinoilta saatava). Lisäksi sen korko ei muutu. Näin laskevissa korkoympäristöissä vanhojen paperien omistajat hyötyvät!
Jos ohjauskorko on pitkään negatiivinen, vanhat päättyvät paperit alkavat pikkuhiljaa korvautua huonomman koron papereilla. Voitot kutistuvat. Jossain vaiheessa kaikki korkopaperit ovat negatiivisella korolla, jos ohjauskorko on riittävän pitkään negatiivinen. Kimmo, voiko sellaisilla papereilla päästä 4% tai 4.5% tuottoihin? Eläkeyhtiöiden varoista kolmannes on korkopapereissa.
Lisäksi kun ohjauskorko lähtee joskus myöhemmin nousuun, kyseisten paperien arvo huononee, kun markkinoilla on parempia myynnissä. Eläkeyhtiöt tekevät silloinkin tappioita. Korkopaperien puolella edessä on väkisin laihat vuodet.
Varsinainen keskuspankkien elvytys johti osakkeiden arvojen nousuun viime vuosina. Monet puhuvat jo nyt osakekuplasta. Vaikka kuplaa ei olisi, on varsin epätodennäköistä että edessä olisi vieläkin useita huimia osakkeiden arvojen nousuvuosia edellisten vuosien tapaan. Nollavuodet ovat paljon todennäköisempiä. Myös raskaita tappiovuosia voi olla edessä, jos osakkeissa on kuplaa.
Lisäksi kun ohjauskorkoa aletaan myöhemmin nostamaan, osakkeiden kurssit alkavat laskea. Korkopapereista saa taas riskitöntä tuottoa jolloin kannattaa siirtää rahoja osakkeista joukkovelkakirjalainoihin. Osakekurssit laskevat tämän seurauksena.
ETK on tekemässä uutta eläkemenoennustetta tänä vuonna. Tutkimusta varten kuullaan sijoitusasiantuntijoiden arvioita uskottavimmasta pitkän aikavälin tuottoprosentista. Uskon, että yksikään sijoitusasiantuntija ei tule ehdottamaan peruslaskelmaan parempia tuottoja kuin 3.5%. Edellisten perustelujen mukaisesti ei ole olemassa mitään perustetta sille että olisimme hypänneet korkeampien tuottojen aikakaudelle pysyvästi. Ja näin systeemissä olisi vanhoista laskelmista poiketen enemmän sijoitustuottojen rahaa, jota voitaisiin käyttää vaikka parempaan eläkeindeksiin. Vaihtoehtolaskelmissa niitä kyllä tullaan tekemään vanhojen raporttien tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä te tiedätte mitä me maksoimme aikanaan eläkemaksuja? Menin 15-vuotiaana töihin kuten monet muutkin 50-…60-luvulla. Maksoimme veroja n. 10-vuotta kauemmin kuin nykynuoret vielä opiskelevat. Teimme kuusipäiväistä työviikkoa. Ei silloin palkkapussissa eritelty mikä osa veroista meni kansaneläkkeisiin ja mikä työeläkkeisiin. Pitihän meidän vanhempienkin eläkettä maksaa. TEL astui voimaan -62, mutta suurissa yrityksissä oli sitä ennen omat eläkesäätiönsä, esim. Lokomo, Tampella ja Valmet. Lähes kaikkien noiden säätiöiden varat siirrettiin myöhemmin eläkerahastoihin. Aina 90-luvun alkuun asti oli täystyöllisyys poikkeuksena joku öljykriisi tjmv.
Tuon vuoksi maksajia oli paljon, tehtiin 8-tunnin työpäiviä, kuusipäiväisiä työviikkoja ja 15-vuotiaana töihin. Siitä vaan laskemaan. Ei kannata olla kateellinen tuon ajan eläneiden saavutuksista, ei silloin opiskelijoille rahaa jaettu. Päinvastoin oli lukukausimaksut.
Ilmoita asiaton viesti