Eikö jo riitä oletuksilla pelottelu?

Suomen kaikkien nuorisojärjestöjen puheenjohtajat kirjoittivat yhteisartikkelin otsakkeella ”Nuorisojärjestöt Kimmo Kiljuselle: Nyt riittää faktojen vääristely”. (Nuorisojärjestöt tiedottavat 18.4.2016)

On hienoa, että nuorisojärjestöt ovat löytäneet toisensa ja haluavat ajaa nuorten asiaa. Sääli, että emme yhdessä näe kuinka palkkatasoindeksi eläkkeissä on sekä nuorten että eläkkeensaajien etu. ”Faktojen vääristelijäksi” leimaamisesta huolimatta yritän vastata faktoilla, en olettamuksilla.

Indeksialoite ei aseta nykyeläkeläisiä ja nuoria vastakkain. Vallitsee yksi ainoa eturistiriita. Yhdet tavoittelevat eläkerahastojen suurinta tuottoa ja kasvua, ja toiset hillitsisivät niiden kasvua ja käyttäisivät tuottoja siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.

Nuorisojärjestöjen väite, että ”indeksialoite ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen” perustuu olettamukseen. Se nojautuu yhteen ainoaan Eläketurvakeskuksen tekemään pitkän aikavälin ennusteeseen.

Meillä on käytettävissä ETK:ta luotettavampi lähde: mennyt kehitys. Kun taitettu indeksi hyväksyttiin, pelättiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen horjuttavan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Silloin peloteltiin ”eläkepommilla”.

Vuosina 2009-2015 suuret ikäluokat siirtyivät täysin eläkkeelle. Rahastot kasvoivat näinä lamavuosina 80 miljardia euroa, eli 22 000 euroa joka ikinen minuutti. Rahastoista ei ole koskaan (yhtä vuotta lukuun ottamatta) maksettu nettona euron euroa eläkkeitä. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Tämä on faktaa.

Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee ikääntyessä lakisääteisesti, ovat eläkeläiset. Kukaan ei voi haluta samaa kohtaloa nuorille. Suomessa eläkeläisköyhtyminen on jyrkintä verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Tämä on faktaa.

Valtion velkakello kertoo julkisen talouden velkaantuvan 10 000 euroa minuutissa. Siksi on käynnistetty maamme historian rajuin leikkausohjelma. Tosiasiassa julkinen nettovelka laskee. Eläkerahastoihin kartutetaan tuplasti enemmän varoja kuin valtion velka kasvaa. Tämä on faktaa.

Eläkevaroista 74 % on siirretty ulkomaille, koska ”rahat eivät mahdu Suomeen”. Me kuivatamme rajusti kansantalouttamme. Teille nuorille ei pystytä luomaan työpaikkoja, ettekä pääse kartuttamaan omia eläkesäästöjänne. Tämä on faktaa. 

ETK:n ennuste kertoo, että vuonna 2080 rahastoissa on varoja 1 520 miljardia euroa käyvin hinnoin. Jos julkisen sektorin osuus olisi nykyinen, yhteensä olisi varoja tuolloin kasassa 2 410 miljardia euroa. Nykyrahassa se on 811 miljardia euroa, eli 16 kertaa nykyinen valtion budjetti tai neljä kertaa koko nykyinen kansantuote. Kyse on ennusteesta, eli oletuksesta.

Johtopäätös on: taitettu indeksi johtaa katastrofiin. Mikä intressi nuorilla on edelleen vain kasvattaa Suomen jättimäisintä pääomakeskittymää ja siihen liittyvää vallankäyttöä, ja kuivattaa isänmaan elinvoima?

ETK:n ennuste kertoo, että palkkatasoindeksillä rahastot ovat käyvin hinnoin kaksinkertaiset vuonna 2050. Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä 65-vuotiaalla on 20 vuotta.

Suurin osa nykyeläkeläisistä on poistunut joukostamme 2030-luvun lopulle tultaessa. Se, että he voisivat säilyttää ansaitun eläketasonsa eivätkä köyhtyisi, ei syö nykynuorten eläketurvaa. Teille jää tuplarahastot ja koko kansallisomaisuus.

ETK:n ennuste kertoo, että vuosina 2060-67 rahastot purkautuvat. Noina vuosina ”hukkaantuu” yksityisen työeläkesektorin varat 157 miljardia euroa käyvin hinnoin ja yhteensä 250 miljardia euroa. Tämä on ennuste, eli olettamus.

Silloiset eläkeläiset, 1990-luvulla syntyneet, söisivät vuosikymmenessä sekä rahastot että saisivat silloiset työeläkemaksut. Se merkitsisi valtavaa ostovoiman lisäystä, verotulojen kasvua sekä uusia työpaikkoja erityisesti palvelualoille, jotka vuorostaan kartuttaisivat työeläkemaksuja. Näitä palkkatasoindeksin dynaamisia vaikutuksia ETK ei ole laskenut.

Mutta näin ei tulle käymään, ja monesta syystä. ETK:n ennuste käyttää alimitoitettua rahastojen tuotto-oletusta, 3,5 %. Vuosina 2010-15 rahastojen reaalituotto on ollut 4,6 %, vuosina 1996-2015 4,0 % ja vuonna 2015 5,2 %. Tämä on faktaa.

Jos käytettäisiin edes 4,0 % tuotto-oletusta, niin rahastoissa olisi varoja toista sataa miljardia euroa enemmän vuonna 2050 kuin ETK:n ennuste antaa ymmärtää. Hienoinen yhden parametrin muutos poistaisi keskustelun ”tulevien sukupolvien ajamisesta köyhyyteen”.

Eikö jo olisi aika lopettaa oletuksilla pelottelu?

Nuorisojärjestöt kirjoittavat: ”Ihmettelemme, miksi Kiljunen toistaa yhä uudestaan väitteitä, jotka ETK:n asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harhaanjohtaviksi ja paikkansa pitämättömiksi. Kiljunen ohittaa täysin kritiikin ja toistaa liian alhaisia arvioita uudistuksen kustannuksista ja hyvin optimistista ennusteista rahastojen kasvuista.”

Arvostan nuorisojärjestön luottamusta eläkevaroista rahoitettuun Eläketurvakeskukseen. Niin minäkin luotan ja käytän ETK:n ennusteita, kun muita ei ole. Jos ne ovat ”liian alhaisia” tai ”liian optimistisia”, niin kysykää ETK:n asiantuntijoilta, miksi he pitävät omia lukujaan ”paikkansa pitämättöminä”.

Vielä enemmän kuitenkin luotan menneeseen kehitykseen ja Albert Einsteiniin: Only source of knowledge is excperience.

Listaatte kahdeksan ”Kiljusen paikkaansa pitämätöntä väitettä”.

Vääristän faktoja väittäessäni: ”Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä”, koska nuorisojärjestöjen mukaan ”Kukin sukupolvi ei maksa itse omia eläkkeittänsä.” Molemmat väitteet ovat totta.

Vääristän faktoja: ”Vuonna 2050 rahastot ovat kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä”, koska ”rahastot loppuisivat 2060-luvulla”.

Vääristän faktoja: ”On luotettava silloisiin päätöksentekijöihin, etteivät hukkaa saamaansa perintöä”, koska ”Kiljunen ehdottaa häpeilemättä optimistisilla veikkauksillaan, että tulevaisuuden päättäjät voivat sitten aikanaan leikata rankasti nykynuorten eläkkeitä, jos asiantuntijat olisivatkin oikeassa”. Aika solmussa ollaan, mutta tärkeintä on, että nuorisojärjestöt eivät hyväksy venäläistä rulettia tulevaisuudella.

Vääristän faktoja: ”Lamavuosina 2012-15 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa”, koska ”jo karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat”.

Vääristän faktoja: ”Jos tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne”, koska ”eläkeindeksin muutos johtaisi nuorten eläkemaksujen nostoon, mikä puolestaan heikentäisi työllisyyttä ja talouskasvua”.

Vääristän faktoja: ”Eläkeläiset köyhtyvät vanhetessaan”, koska ”eläkeläisistä monet ovat köyhiä ja se on vakava asia”.

Vääristän faktoja: ”Eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jälkeen hyvinvoinnin kasvusta”, koska ”alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan”.

Vääristän faktoja: ”Uudistusta ei saa toteuttaa, jos tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella”, ja nyt nuorisojärjestöt ovat ”hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitkä todisteet olisivat Kiljusen mielestä riittäviä”.

Kysyn, voiko kukaan ottaa vakavasti edellä esitetyt ”paikkansa pitämättömien väitteideni” kyseenalaistukset. Joka ikinen väitteeni väistettiin viittaamalla johonkin toiseen asiaan. Nuorisojärjestöjen tuomio on kuitenkin murhaava: ”Nyt riittää faktojen vääristely”!

Venäläisen ruletin sijaan olisi hyvä muistaa venäläinen kansansatu. Siinä murtovaras juoksee pois rikospaikalta huutaen: ”Ottakaa varas kiinni, ottakaa varas kiinni!”  

Nuorisojärjestöt eivät vääristä faktoja väittäessään: indeksiuudistus ”johtaisi entistä suurempaan tuloerojen kasvuun eläkeläisten keskuudessa”. Tämä lienee totta uudessa matematiikassa, jossa sama prosenttikorotus muuttaa suhteellisia eroja.

Nuorisojärjestöt eivät vääristä faktoja väittäessään: ”Nuorten joukossa on köyhiä eniten, ja heidän köyhyytensä on syvempää kuin muilla ikäluokilla”.

Suomen virallinen tilasto vuodelta 2014 kertoo, että pitkittyneen pienituloisuuden osalta nuorten ikäryhmässä on piikki, sillä 23-25-vuotiaiden ikäryhmässä köyhyysrajan alla elää lähes 15 %. Tämä on vakava ongelma, mutta onneksi väliaikainen, ainakin tilaston mukaan.

Toinen piikki on eläkeläisten kohdalla. Yli 75-vuotiaista 20 % elää köyhyysrajan alla ja yli 85-vuotiaista 25 %. Tämäkin jatkuvasti kohoava piikki on väliaikainen, sillä 110-vuotiaista kukaan ei elä köyhyysrajan alla, ainakaan tilaston mukaan.

Nuorisojärjestöillä on ehdotus eläkeläisköyhyyden ongelmaan: mennään veronmaksajan kukkarolle ja nostetaan kansaneläkettä, jottei tarvitse koskea eläkeyhtiöihin ja niihin kartutettuihin pääomiin.  

Kuinka uskottavasti eläkerahastojen varoja käytettään tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun niitä ei käytetä nyt, vaan sallimme vaariemme ja mummiemme lakisääteisesti köyhtyä. Kansantaloutemme kuivattaminen rahastoihin ei voi olla kenenkään etu. Tehdään indeksiuudistus yhdessä, ja arvioidaan sitä viiden vuoden välein korjaten asiaa tarvittaessa.

Ja lauletaan yhdessä Berthold Brechtin sanoi:

Opi perusasiat.
Se ei riitä, mutta opi ne.

Älä usko oletuksiin, ota selvää.

Niille, joiden aika on tullut,
se ei koskaan ole liian myöhäistä.
Sinun täytyy tietää kaikki.
Sinun täytyy astua johtoon.