Osoita ongelma, olet ongelma

Helsingin Sanomat leimaa allekirjoittaneen ”eläkepopulistiksi” (HS 19.10.). Käytän kuulemma ”osatotuuksia, virheitä ja muunneltua totuutta, siis populismin rakennusmateriaalia”.

Miksi lehti leimaa? Ongelman osoittajasta tehdään ongelma.

Miksi lehti itse käyttää osatotuuksia, virheitä ja muunneltua totuutta tyrmätessään kansalaisaloitteen taitetun indeksin purkamisesta?

Lehden mukaan eläke-eurosta 85 senttiä kertyy nykyisistä työeläkemaksuista. Tämä on virhe. Työeläkemaksut ovat aina olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Vain 2015 työeläke-eurosta 1,2 senttiä tuli rahastoista.

Lehden mukaan kansalaisaloitteen laatijat ”ruokkivat harhakäsitystä, että eläkkeet ovat eläkeläisten työuransa aikana keräämää rahaa.” Väite on muunneltua totuutta. Kerromme jatkuvasti, että työntekijät ja työnantajat maksavat kulloisetkin työeläkkeet. Rahastot ovat siinä sivussa kasvaneet koskemattomina. Olemme myös todenneet, että eläkerahastot ovat koottu eläkkeitä varten, eivät talouseliitin sijoitusvallan välineiksi.

Lehti väittää, että aloitteen laatijat ”hellivät harhakäsitystä, että työeläke on palkan rintaperillinen työuran päätyttyä. Eläkkeet ovat sovittavaa sosiaaliturvaa”. Väite on virheellinen. Työeläkkeet eivät ole kansaneläkkeen tavoin sovittavaa sosiaaliturvaa, vaan jo sovittu ansiosidonnainen etuus. Se on määritelty myöhennetyksi palkaksi.

Lehden mukaan olennaisinta on, ”ettei turva jää jälkeen hintojen kehityksestä” ja ”taitetun indeksin aikana se ei jää.” Tämä on osatotuus. Taitettu indeksi ylläpitää eläkkeen ostovoiman suhteessa hintoihin, mutta ei suhteessa elintason nousuun. Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.

Lehti väittää, että ”eläkeasiantuntijat toteavat kansalaisaloitteen mallin syövän eläkevaroja kiihtyvään tahtiin ja vievän sijoitustuottojakin.” Tämä on osatotuus. Kasvavat eläkemenot vähentävät rahastojen sijoitusvaroja, mutta lisäävät kotimaista ostovoimaa, työllisyyttä ja verotuloja. Näitä palkkaindeksin dynaamisia vaikutuksia asiantuntijat eivät laske. Miksi?

Lehti väittää, että kansalaisaloitteen laskelmissa rahastot kestävät, ”kun vuodet valitaan oikein. Ikävä kyllä mennyt ei kerro tulevasta.” Ikävä kyllä tämä saattaa olla totta, mutta mennyt vain tiedetään. Tulevaisuus on ennusteiden ja arvailujen varassa, joihin lehti tuntuu mieluummin nojautuvan.

Lehti väittää, että ”työeläkemaksuja maksetaan jo enemmän kuin eläkemaksuja kerätään.” Tämä on osatotuus. Vain yhtenä vuonna näin on tapahtunut.

Lopuksi lehti moralisoi kysyen ”mitä moraalia on heikentää lasten ja lastenlasten eläkkeiden rahoitusta, niin että heidän ihmisarvoinen vanhuus olisi epävarmalla pohjalla.” Tämä on vastuuttoman populistista nuorten pelottelua.

Indeksiuudistuksessa pitää varmistaa jokaisen eläkeläispolven eläketurva. Uudistusta ei voida tehdä kenenkään kustannuksella. Mutta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei koske vain tulevia eläkkeensaajia, vaan myös nykyisiä. Yksikään eläkeläispolvi ei saa köyhtyä eläkkeellä ollessaan.  

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja