Eläketurvakeskus lietsoo nuorten katkeruutta

Eläketurvakeskus on johtava asiantuntijaelin, joka tuottaa taustatietoa eläketurvasta päätöksentekijöille ja julkiseen keskusteluun. Laitos rahoitetaan työeläkevaroista.

ETK on jo useampaan kertaan arvioinut työeläkeindeksin muuttamista koskevan kansalaisaloitteen kustannuksia eläkejärjestelmälle. Keskeisimmäksi argumentiksi on tullut nuorten pelottelu eläkerahastojen häviämisestä, jos palkkaindeksi palautettaisiin. Toisena argumenttina on ollut nuorempien ikäpolvien työeläkemaksustaan saama pienempi tuotto.

ETK:n marraskuussa julkaisema laskelma kertoo, että palkkaindeksi hävittää eläkerahastot vuoteen 2065. Tosin vuonna 2045, jolloin suuria ikäluokkia ei enää ole, rahastot olisivat nykyrahassa suuremmat kuin tänä päivänä. ETK ennustaa kuitenkin, että sitä seuraavina 20 vuotena purkautuisivat tuolloiset 185 miljardin euron eläkevarat. Tämä ennustus on muuttunut faktaksi, kun muodostetaan kantaa palkkaindeksistä vuonna 2016.

Rahastot eivät kuitenkaan purkautuisi mustaan aukkoon. Päinvastoin kansantalous saisi 2045-65 joka vuosi 10 miljardin euron reaalihintaisen ostovoimalisän eläketulona. Sen seurauksena verotulot lisääntyisivät 3 miljardia euroa, uusia työpaikkoja syntyisi 120 000 ja työeläkemaksukertymät lisääntyisivät 1,2 miljardia.

ETK:n ennusteesta kuitenkin puuttuvat nämä palkkaindeksin dynaamiset vaikutukset. Toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan, he eivät kykene niitä laskemaan. Siksi vuoteen 2085 ulottuvalta ennusteelta on pohja pois.

Jo vuonna 2030 olisi eläketulo ETK:n mukaan palkkaindeksillä nykyrahassa 3,7 miljardia euroa suurempi kuin taitetulla indeksillä. Jos eläketulon kumulatiivisia työllisyys- ja verotulovaikutuksia ei huomioida, on ennuste harhaanjohtava.

Nuorten pelottelu on täysin turhaa. Pikemminkin päinvastoin, sillä palkkaindeksi on heidän pelastuksensa. Sen avulla saadaan nuorille työpaikkoja, kun nykyisin valtaosa eläkevaroista on sijoitettu ulkomaille vain kasvamaan korkoa. Miksi useimmissa EU-maissa on varaa palkkapainotteisempaan indeksiin, mutta ei Suomessa?

ETK:n on viime aikoina tehnyt laskelmia työeläkemaksun tuotosta eläketulona sukupolvien välillä. Laskelmat ovat outoja ja turhaan nuoria provosoivia.  Johtopäätöksenä on, että 1940-60-luvulla syntyneet saavat työeläkemaksustaan suuremman hyödyn, kuin nuoremmat sukupolvet. Syynä on tietysti nykyinen korkeampi työeläkemaksu.

ETK jättää laskelmassaan huomiotta alentuneet tuloveroasteet, mikä tasoittaa työeläkemaksun aiheuttamaa ”verokuormaa” sukupolvien välillä. Lisäksi eläketulo alkoi iäkkäämmillä karttua vasta 23-vuotiaasta, kun se nykyisin koskee koko työuraa. Myös eläkkeellä oloaika vaihtelee sekä yksilöittäin että ikäryhmittäin.

Eri sukupolvet elävät hyvin erilaisessa yhteiskunnassa. Siksi on kohtuutonta vertailla velvoitteita ja etuuksia eri historian vaiheissa toisiinsa. Nykyisin eläkeläiset ovat kuitenkin Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.

Oudoksi ETK:n pohdiskelun työeläkemaksun tuotosta tekee se, että eläkejärjestelmämme on etuusperusteinen, ei maksuperusteinen. Eläke ei määräydy työeläkemaksuista, vaan ansioista. Nykyeläkeläiset ovat maksaneet lakisääteiset velvoitteensa aikanaan ja heillä on tänään oikeus ansaitsemaansa eläketurvaan.

Indeksiuudistusta ei voida tehdä yhdenkään sukupolven kustannuksella. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että tuleville, mutta myös nykyisille eläkeläisille turvataan ansaitsemansa tulotaso eläkevuosina. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä.

Kun indeksiuudistus tehdään, sitä olisi järkevää tarkastella viiden vuoden välein. Uudistusta päästäisiin arvioimaan suhteessa faktoihin, ei ennusteisiin ja arvailuihin – ja näin vastattaisiin nuorten perusteltuun huoleen omasta eläketurvastaan. Nuorten pelottelu on sen sijaan vastuutonta.