Jos palkkaindeksi olisi ollut aina työeläkkeissä?

 

Palkkaindeksin palauttaminen työeläkkeisiin on tyrmätty viittaamalla Eläketurvakeskuksen tekemään ennusteeseen. Sen mukaan vuonna 2045, eli 30 vuoden päässä eläkerahastot olisivat reaalihinnoin nykyistä suuremmat, mutta vuoteen 2067 rahastot hupenisivat täysin.

Yksikään taloustutkimuslaitos ei tee yli kahdenkymmenen vuoden päähän ulottuvia ennusteita. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei arvioilla ole edes viitteellistä merkitystä. Silti ETK:n ennustus on muodostunut faktaksi, kun indeksiuudistuksesta käydään keskustelua.

ETK:n ennusteen vakavin puute ei kuitenkaan ole valittujen parametrien arvoissa tai kohtuuttoman pitkässä aikavälissä, vaan palkkaindeksin kasvuvaikutusten huomiotta jättämisessä. Nuorempi polvi saisi töitä, verotulot kasvaisivat, nuorten oma eläketurva vahvistuisi ja Suomen kansantalouden kuivattaminen eläkerahastoihin loppuisi.

Ennusteita varmempi tietolähde on kaikesta huolimatta mennyt kehitys. Eläketurvakeskus on myös tehnyt laskelman, mikä olisi palkkaindeksin kustannusvaikutus, jos se olisi ollut käytössä menneet 40 vuotta. (Ismo Risku, Entä jos työeläkkeet olisivat aina seuranneet ansioita? ETK 13.5.2016)

Taaksepäin katsovassa arviossa tiedetään eläkeläismäärät, reaalipalkkakehitys, inflaatio, rahastojen reaalituotto, työllisyysaste ja työeläkemaksukertymät. Niitä ei tarvitse arvailla. Laskelman lähtöoletuksena on, että kasvanut eläkemeno olisi katettu supistamalla eläkevarojen rahastointia. Tämän seurauksena sijoituksista saatujen tuottojen määrä olisi ollut toteutunutta vähäisempi.

Laskelman mukaan eläkerahastojen koko olisi nyt noin 90 miljardia euroa. Työeläkemenot olisivat tänä päivänä 4,2 miljardia euroa, eli 17 % nykyistä korkeampia.

ETK:n laskelman tulokset perustuvat yksinkertaiseen arvioon, mutta ne ovat paljastavat. Palkkatasoindeksi ei olisi 40 vuodessa tyhjentänyt eläkerahastoja. Ne olisivat puolet pienempiä kuin nykyisin, mutta kolme kertaa suuremmat kuin 1990-luvun alussa.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän isä, vakuutusmatemaatikko Teivo Pentikäinen piti palkkaindeksiä ainoana mahdollisena eläkeindeksinä ansioturvassa. Hän myös kaavaili rahastojen maksimikooksi kahden vuoden eläkemenoa. ETK:n taaksepäin katsovan arvion mukaan palkkaindeksi olisi tuottanut tähän tavoitteeseen nähden lähes kaksinkertaiset rahastot. Näin ollen palkkaindeksikin olisi johtanut ylirahastointiin.

ETK:n laskelma kertoo vastaansanomattomasti, että taitettu indeksi on ollut tarpeeton eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Suurten ikäluokkien aiheuttamaa uhkaa liioiteltiin, eikä ”eläkepommia” ollut.

Palkkaindeksin kumulatiivinen vaikutus tämänpäiväiseen työeläkemenoon olisi 40 vuoden jälkeen nykyisen 25,2 miljardin euron sijasta 29,4 miljardia euroa. Työeläkkeet olisivat siis 17 % nykyistä korkeampia. Tämä olisi merkittävä kasvupanos kansantalouteemme.

Eläkevaroja ei olisi sijoitettu ulkomaille nykyistä 130 miljardia euroa, vaan ”ainoastaan” 40 miljardia. Ostovoiman lisäys kotimaisiin työvoimavaltaisiin palveluihin olisi yli 4 miljardia euroa. Korkeampien työeläkkeiden ansiosta verotulot lisääntyisivät 1,3 miljardia euroa, työeläkemaksut karttuisivat 0,5 miljardia enemmän ja maassa olisi lähes 50 000 uutta työpaikkaa. Eläkkeiden palkkaindeksi tuottaisi siis huikean elvytysruiskeen taantuman kanssa painivalle suomalaiselle yhteiskunnalle.

Mutta ei, meillä on valitettavasti käytössä vuonna 1995 hyväksytty taitettu indeksi.

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu