Totuuden jälkeinen aika ja eläkekeskustelu
Eduskunnan käsittelyssä on kansalaisaloite taitetun indeksin purkamisesta ja palkkaindeksin palauttamisesta työeläkkeisiin. Valtamedia on lähes yksituumaisesti tyrmännyt aloitteen. On ylläpidetty näennäiskeskustelua ja haastateltu samaa mieltä olevia ikään kuin legitiimiä vasta-argumenttia ei olisi olemassa. On vedottu tunteisiin ja leimattu aloitteen tekijät.
Suomalainen mediailmasto elää totuuden jälkeistä aikaa.
Oxford Dictionaries valitsi vuoden 2016 sanaksi termin post-truth, totuuden jälkeinen. Termillä viitataan keskusteluun, jossa tiedetyt faktat vaikuttavat mielipiteeseen vähemmän kuin tunteisiin vetoaminen. Kyse ei välttämättä ole valheista, vaan puolitotuuksista, jotka vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja ja henkilökohtaisia uskomuksia. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei kiinnity itse asiaan, vaan paisuttelee epäolennaisuuksia ja leimaa vastapuolen.
Eläketurvakeskus tyrmää kansalaisaloitteen pitäen sitä ”ilmaisena lounaana”. (Osastopäällikkö Mikko Kautto 27.11.2015) TELA vuorostaan varoittaa, että aloite tarjoaisi nykyeläkeläisille ”varmat kortit”, mutta nuoremmille se olisi ”ilkeä temppu”. (Johtava ekonomisti Reijo Vanne, 26.1.2016)
”Ei olisi reilua, että vanhempi ikäluokka ottaisi koko potin omiin eläkkeisiinsä” kauhistelee Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (Kauppalehti 14.3.2016) Toinen ekonomisti Sixten Korkman vuorostaan tunteilee ”isänä ja isoisänä on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle”. (HS 13.12.2016) Hän jatkaa, että eläkealoite tuskin ”menee läpi”, mutta aloitteen alullepanija ”mennee läpi eduskuntaan”.
”Kiljusen herrasväen vaaralliset seikkailut” kohtelisi nuoria ”äärettömän epäreilusti” kovistelee STTK:n viestintäjohtaja Marja-Liisa Rajakangas (Satakunnan Kansa 8.9.2016) Häntä säestää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, jonka mukaan kansalaisaloitteemme eduskunnassa on ”suuri petkutusyritys”. (Akavan tiedote 8.12.2016) He tietävät, mistä puhuvat, sillä Rajakangas istuu Eläkeyhtiö Eteran hallituksessa ja Fjäder Ilmarisen hallituksessa.
Mitä asiantuntijat edellä, sitä lehdistö perässä. ”Eläkealoite on näyttö itsekkyydestä” moralisoi pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio. (HS 28.12.2016) Saman lehden toimittaja Marko Junkkari kirjoitti yliön ”Ilmainen lounas lasten pöydässä” ja päätyi ennustamaan, ettei taitetun indeksin muutokselle ole edellytyksiä, ”ei nyt, eikä koskaan”. (HS25.2.2016) Lehti lyttäsi pääkirjoituksessaan ”Missä väki, siellä myös populistit” allekirjoittaneen ”eläkepopulistiksi”, joka käyttää ”osatotuuksia, virheitä ja muunnettua totuutta”. (HS 19.10.2016)
Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi on samaa mieltä pääkirjoituksessaan ”Indeksikikkailu ei auta” väittäen minun valinneen tyylin, jossa ”faktoilla ei ole väliä ja virheellisiä väitteitä ei tarvitse korjata”. (SK 7.9.2016) Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen iski vielä lujempaa: ”Kun kannatusta pitää kerätä, Kimmo Kiljunen ei epäröi valehdella”. (Talouselämä 12.3.2016)
”Harhaanjohtava” tykittää TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. ”Populisti” ja ”valikoiva faktojen käyttäjä” kirjoittaa Ilmarisen Jaakko Kiander. ETK:n Mikko Kautto tyrmää lopullisesti: ”Täydellisen piittaamaton” ja ”faktoja vääristelevä”.
Puhuvatko asiantuntijat ja lehdistö asiasta vai asian sivusta? Kielenkäyttö on ainakin voimallista. Halutaanko ongelman osoittaja leimata ongelmaksi? Epäilemättä epäoikeudenmukainen eläkeindeksi on aiheena populääri, mutta onko nuorten pelottelu vastuuttominta populismia?
Asiantuntijat moralisoivat ja vetoavat tunteisiin, kun käsillä on aito yhteiskunnallinen ongelma. Lehdistö iskee lopullisen niitin lyömällä leimakirveen, ellei se vaikenemalla tapa asiaa. Valitettavasti totuuden jälkeinen Suomi ei mahdollista asiallista, faktoissa pitäytyvää keskustelua. Elämme fiktioita, tunteilua, epäolennaisuuksia ja puolitotuuksia viljelevässä mielipideilmastossa.
Yhtenä kansalaisaloitteen 84000 allekirjoittajasta olen Kiljusen kanssa hänen tämänkertaisesta aihepiiristään kuin myös aloitteen perusteluista samaa mieltä. Mikä se vanha totuus onkaan? Raha vastaan sana! Nyt se raha on kasvavien eläkepääomien muodossa, jota toinen sana, rahalla muodostettu, puolustaa ja toinen, eläkeläisten faktoihin perustava koettaa saada äänensä kuuluviin. Mutta kun valtamedia on hankittu rahan voimalla rahaa korostamaan, tällaista se on.
Surkuttelen vaan nuorta ja työikäistä polvea. Kun he aikanaan siirtyvät eläkkeelle, tulevat itse näkemään, mitä taitettu indeksi merkitsee – heillekin. Mutta silloin on myöhäistä katua, koska päättäjinä ovat uudet, yhtä ymmärtämättömät sukupolvet. THINK!
Ilmoita asiaton viesti
Aloitteen vastustajat vetoavat keinotekoiseen sukupolvien väliseen ”nollasummapeliin” ts. siihen, että eläkkeiden nosto söisi heidän tulevia eläkkeitään. He kuvittelevat, että eläkerahastot ovat olemassa heidän eläkkeitään varten. Tosiasiassa yhteiskunta toimii niin, että työssäkäyvät (itse asiassa heistäkin vain osa) ovat nettomaksajia ja kaikki muut lapset, nuoret, eläkeläiset jne. nettosaajia. Jos tätä ei hyväksytä, niin putoaa pohja koko Suomi nimiseltä valtiolta.
Rahastot ovat syntyneet siitä, että työssäkäyvät ovat maksaneet enemmän eläkemaksuja kuin leikattuihin eläkkeisiin on käytetty. On jo korkea aika korjata tämä vääryys ja palautta rahoja niitä maksaneille! Osa varoista voitaisiin myös liittää valtion budjettiin, jotta jatkuva velkaantuminen saataisiin pysäytettyä.
Ilmoita asiaton viesti
”On jo korkea aika korjata tämä vääryys ja palautta rahoja niitä maksaneille!” Näinkin, mutta niin ettei eläkkeet nouse muuten kuin indekseihin sidottuna eli helpotetaan aktiiviväestön eläkemaksuja rahastoja sulattamalla. Tätä varten ne yhä paisuvat rahastot lienee kerätty.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskuntapuolueet eivät kannata Kansalaisaloitetta ”taitetun indeksin” palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Yksittäisiä edustajia saattaa olla toista mieltä, mutta eivät uskalla tuoda kantaansa julki.
On yksi eduskunnan ulkopuoleinen julkisesti lähtenyt kannattamaan Kansalaisaloitetta. Se on pienpuolue SKP.
Kun nuoret ja vanhat on laitettu tässä eläke-sodassa vastakkain, niin onko kukaan miettinyt sitä, että taitettu indeksi ja elinaikakerroin pienentää tulevien eläkeläisten eläkkeitä, vaikka eläkeindeksin palauttamista vastustavat ovat asettaneet nuoret ja vanhat vastakkain?
NYT ON JOTAIN PAHASTI PIELESSÄ ELÄKEASIOISSA – RAHAA ON – MUTTA ELÄKKEITÄ LEIKATAAN, INDEKSEJÄ JÄÄDYTETÄÄN JA UHKAKUVIA LUODAAN – NUORET JA VANHAT ASETETAAN VASTAKKAIN. MAALAISJÄRJELLÄ VARUSTETTU IHMINEN YMMÄRTÄÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON OMAN EDUN TAVOITTELU TIETYILLÄ TAHOILLA.
Uusliberalismin kannattajat haluavat siirtää ikäihmiset pois yhteiskunnan vastuulta. Eduskunta on mennyt mukaan tähän eläkeläisten alasajoon.
Seurauksena on mm.
– eläkkeiden ostovoimaa heikentävä taitettu indeksi
– palkannauttijoita korkeampi verotus ja sairausvakuutusmaksut.
– eläkeläisten ja työnantajien keräämän varannon kätkeminen säätiöiden pelinappuloiksi.
– vanhusten sairaushuollon vakavat laiminlyönnit.
– eläkeläisasioiden valmistelu tuponeuvotteluissa eläkeläisiä kuulematta.
– yms.
Unohdetaan, että eläkeläiset maksavat, ruokansa, vuokransa ja veronsa.
– eläkeläiset tukevat aktiivisella osallistumisellaan monia julkisia laitoksia: kuten teattereita, konserttitaloja, museoita, taidenäyttelyjä ja ovat merkittävä matkailupalvelujen hyödyntäjä.
Unohdetaan jopa se, että nykyisen vapautemme ja hyvinvointimme perustana on nyt eläkkeellä olevien kansalaisten tarmokas työ sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.
Unohdetaan myös, että
– juuri tämä sukupolvi nosti sodan jälkeisinä puutteen ja jälleen rakentamisen vuosikymmeninä Suomen jaloilleen. Vielä meillä on sodan käyneitä ihmisiä keskuudessamme.
– juuri tämä ikäpolvi teki ne sosiaalista hyvinvointia koskevat ratkaisut, jotka nostivat maamme yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista ja turvallisimmista maista.
– juuri tämä sukupolvi loi myös sen eläkejärjestelmän ja laati ne eläkelait, joiden piti varmistaa kaikille suomalaisille turvalliset eläkepäivät.
Suomen eläkejärjestelmä on ollut aikoinaan maailmalla kehuttu, mutta sitä alettiin heikentämään jo vuonna 1977 ja huippunsa se sai 1995 päätöksellä, jolloin laman varjolla isolla kouralla heikennettiin eläkejärjestelmää ”taitetun indeksin” muodossa.
Olen ollut eläkkeellä v.2008 ja alkuperäinen netto eläkkeeni oli 734,00 euroa ja nyt v.2017 netto on 794,00 euroa. Nettona eli ostovoimana eläke on Ojalan laskuopin mukaan noussut 60,00 euroa. Lähes kymmenen vuoden eläkkeellä olon aikana. Vuokra on noussut joka vuosi ja muut elinkustannukset. HALOO – onko oikein? Katsokaapa mitä on Eläkevakuutusyhtiöiden johtajien palkat, palkkiot ja eläkkeet? Hehän kovaäänisemmin vastustavat palkkaindeksin palauttamista, vaikka RAHAA pitäisi olla.
Työeläkerahastot – tietojeni mukaan lähes 190 miljardia euroa – missä, mihin, onko enää olemassa nämä rahastot. Lipposen hallitus ”venkoili” kansalaiset EU:hun liittymis – hekenomiassa pankinjohtajien kanssa Suomelle pankkikriisin, jotta pääsimme liittymään EU:hun. Silloin oli eläkerahastot turvana. Ihanaa, saimme jäsenyyden EU:hun. ELÄKELÄISTEN KUSTANNUKSELLA MENTIIN EU-elitiin maksumiehiksi.
Me eläkeläiset HALUAMME tietää alun perin tarkoitettujen varojen ja tarkoituksen perän NYKYISIN, niitähän on muutettu eläkeläisiltä/kansalaisilta salaa. Katainen ja – sosiaalirahasto?
Toivoisin, että päättäjät kuulisivat meitä ja paneutuisivat kunnolla asiaan
sillä on suuresta kansanjoukosta kyse.
SUOMI on hyvä maa, pidetään se ITSENÄISENÄ ja PUOLUEETTOMANA, niin kuin oli ennen EU:hun liittymistä. Suomi on taantunut vuoden 1996 jälkeen vuosi vuodelta. Hallitukset toisensa jälkeen jatkavat samaa linjaa ja kansalaiset ovat eri mieltä, mutta meitä ei kuunnella.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo Ilaskivi sanoo jo etukäteen, kuinka tässä eläkeasiassa tulee käymään ! Kun nykyiset nuoret vastustavat taitetun indeksin muuttamista, se tulee heitäkin vastaan eläkkeellä ollessa. Mitä kauemmin olet eläkkeellä, sitä enemmän ko. indeksi alentaa elintasoasi. Siitä kertoo jopa kansalaisaloitetta vastustavan ETK : n oma kirjanen = Työeläkkeiden indeksi suoja – siinä sanotaan : ” Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskiansiosta. Pitkän aikavälin reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 vuodessa 52%: iin ja 20 eläkevuodessa n. 45 % :iin keskipalkkatasosta. ” Voiko asian paremmin todistaa kuin Senioriliikkeen kansalaisaloite + ETK !Viittaan myös tämän kirjoituksen otsikkoon – asia on todella kuten se toteaa. Tulee mieleen USAssa nyt käytössä oleva vaihtoehtoinen totuus, jota meidän kaikki mediamme toitottavat. Lukekaa uusin blogini netissä: iltalehti/blogit/josa jäntti = ” Mediat kulkevat mielipidenarussa kuin päiväkotilapset ”
Ilmoita asiaton viesti
Totuuden jälkeinen aika työeläkekeskustelussa alkoi, kun alettiin kutsua ostovoiman kasvua köyhtymiseksi tai elintason alenemiseksi. Keskustelu eläkeindeksistä on toki relevanttia, mutta loogisesti pitämättömällä, suorastaan valheellisella argumentoinnilla ei pidäkään saada puolueiden tukea. Saati sitten median suopeaa käsittelyä. Kysymyshän on siitä, kuuluuko eläkeläisten elintason nousta samaa tahtia kuin palkansaajien. Puheet köyhtymisestä romuttivat uskottavuuden ja veivät pohjan rakentavalta dialogilta.
Senioriliikkeellä on peiliin katsomisen paikka. Pitäisikö oma-aloitteisesti palata totuuden aikaan ja sitten ajaa asiaansa rehdisti totta puhuen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, yksinkertaisesti kysymys on todellakin siitä:
”Pitääkö eläkeläisten elintason nousta samaa tahtia kuin palkansaajien”.
Ehdottomasti näin pitää ja tulee olla. Eläkeläiset eivät ole minoriteetti ja loiseläjien yhteisö ja eliitti.
Vanhakantainen luterilainen ajattelutapa edelleen kytee tässä valtakunnassa, joka sanoo:
”Et ole töissä, et ansaitse, olet siis parasiitti”.
Ilmoita asiaton viesti
Taitettu eläkeindeksi valittiin ”väliaikaiseksi” v. 1993 lamantorjunnan merkeissä. Tuo kurjistava indeksi jäi voimaan. Eläkeläisiä on kaiken lisäksi verotettu ankarammin kuin muita.
Kun taitettu indeksi on ollut voimassa vuodesta vuoteen, köyhät eläkeläiset ovat vajonneet lattian läpi maitokaupoista lepäjonoihin ja keskituloiset eläkeläiset riutuneet köyhälistöksi.
Eläkkeiden oikeudenmukaistaminen ei leikkaisi lainkaan valtion budjettia vaan nostaisi kulutusta ja ALVia, koska vähävaraiset kantavat rahansa ruokakauppoihin.
On todella hävytöntä taktiikkaa usuttaa köyhät nuoret ja köyhät eläkeläiset toistensa kimppuun. Usein on kysymys samoista perhekunnista.
Eläkeyhtöiden ökyjohtajat ovat taktisista syistä kutsuneet piiriinsä joukon ay-johtajia, mikä vaikeuttaa eläkeasioiden epäkohtien hoitamista vasemmistopuolueiden piirissä.
Jos demarit olisivat fiksuja, he kutsuisivat Kimmo Kiljusen presidenttiehdokkaaksi. Se tuottaisi hyvän vaalituloksen Sdp:lle, jonka jäsenkunta on tunnetusti iäkästä.
Ilmoita asiaton viesti