Eläkeläisiä syyllistetään
Suomessa on käynnistetty erikoinen keskustelu, jossa yhtä ihmisryhmää, eläkeläisiä syyllistetään ahneiksi ja muista piittaamattomiksi. Asiantuntijat saavat mediassa laajasti tilaa töksäytyksilleen, kuinka nuoria kohdellaan kaltoin. Julkisuuteen ei pääse vasta-argumenteilla. Suomi on yhden totuuden maa.
Nobelisti Bengt Holmström heittää lonkalta: ”Suomi tulee maksamaan eläkkeensä tälle sukupolvelle, mutta mun huoli on seuraava sukupolvi. Se, että saako se sukupolvi eläkkeet, ei näytä realistiselta”
Talousguru Sixten Korkman viisastelee: ”Suomen eläkejärjestelmä on nuoria kohtaan epäreilu. Riskien jako on yksipuolista. Kaikki maksupaineet on kerätty palkansaajille ja nuoremmille ikäpolville. Eläkeläiset ovat täysin suojassa.”
Tutkivajournalisti Teemu Muhonen saa Taloussanomissa laajaa julkisuutta keveille väitteilleen: ”Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja. Yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä.”
Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Junger töräyttää: ”Pitäisikö eläkeläisten antaa istumapaikka sporassa nuorille? Ihan kiitollisuudesta.” Hän mukaansa nykynuori saa vain viidesosan siitä, mitä nykyeläkeläinen maksamastaan eläke-eurosta.
Uskomattomia väitteitä!!
Eikö Holmström tiedä, että eläkevarat ovat käytännössä koskemattomina kasvaneet parissa kymmenessä vuodessa 38 miljardista eurosta nykyiseen 197 miljardiin euroon. Mikään ei viittaa siihen, että rahastojen 4,3 %:n reaalinen kasvu jatkossakaan heikkenisi – paitsi asiantuntijoiden lausunnot, jotka kaikkina vuosikymmeninä ovat puhuneet samaa: eläkevarat eivät riitä.
Eikö Korkman tiedä, että menneinä vuosikymmeninä joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Kukin työssäkäyvä polvi on hoitanut vanhempiensa eläketurvan, jotta he voisivat vanhoina olla ”täysin suojassa”. Niin tekivät parjatut suuret ikäluokatkin. Riskien jako lasten ja vanhusten hoivassa on kautta-aikojen ollut ”epäreilu”.
Eikö Muhonen tiedä, että Suomessa on ansiosidonnainen eläketurva, ei tasaeläke. Se, että eläkkeelle siirtyvän miehen työeläke on suurempi kuin lähihoitajan palkka kertoo tuloeroista, ei kohtuuttomasta eläketurvasta. Muhoselta jää sanomatta, että eläkkeelle siirtyessään niin keskimääräisen miehen kuin naislähihoitajan elintaso alkaa laskea, kiitos taitetun indeksin. Suomessa eläkeläinen köyhtyy vanhetessaan, toisin kuin muualla Euroopassa.
Eikö Mikael Junger tiedä, että Suomessa on etuusperusteinen eläketurva, ei maksuperusteinen. Lain mukaan jokaiselle taataan ansaitun tulotason mukainen eläke, niin nuorille kuin vanhoille. Erona aikaisempaan on vain se, että aiemmat sukupolvet kunnioittivat vanhempiaan niin, että antoivat heille ratikassa istumapaikan. Suuret ikäluokat maksoivat vanhempiensa eläketurvankin nurisematta, toisin kuin Jungerin porukka tänään.
Eläkkeiden maksajalla pitäisi olla oikeus päättää. Jospa kysyttäisiin nuorilta haluavatko he eläkkeisiin menevät maksut heti itselleen, eli 25% korotuksen palkkaan, vai työeläkkeen sitten joskus.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen vuoden 2018 budjetti nostaa takuueläkettä 15 euroa kuukaudessa. Tätä hehkutusta saamme varmasti kuulla pitkään. Leikkauksia sen sijaan on tulossa asumiseen lämmityskulujen ja kiinteistöveron muodossa. Erilaiset arjen palvelut tuppaavat nousemaan vuosi vuodelta ja indeksijäädytykset verottavat ostovoimaa.
On huolestuttavaa lukea ja kuulla vanhusten synkästä arjesta. Muistisairaiden kohtalo on surullisinta. He eivät osaa vaatia mitään eikä ymmärrä enää omaa parastaan. ”On sydäntä raastavaa huomata kotikäynnillä vanhusten laiminlyönti, jolla käynnit eivät olleet päivittäisiä, ei ollut mitään ruokaa, jota tarjota.” kertoo eräs hoitaja.
Moni vähävaraisista vanhuksista asuu konkreettisesti sonnan keskellä, koska kotipalvelua ei enää ole eikä heillä ole omaisia, jotka auttaisivat siivoamisessa, rahasta puhumattakaan. Pienellä alle tuhannen euron eläkkeillä ei palveluja osteta, hyvä kun on katto pään päällä.
Miksi hyvä kotihoito romutettiin? Vanhukset hoidettiin kokonaisvaltaisesti. Kaikkeen sai apua. Laitettiin ruokaa, käytiin kaupassa, siivottiin ja ulkoiltiin.
Jäi aikaa kuulumisten vaihtoonkin. Nyt on toisin.
Meillä on eläkerahastot, joiden tarkoitus on eläkkeiden maksu, ainakin alun perin oli. Mediassa hehkutetaan miten hyvin niiden sijoitukset ovat tuottaneet. Rahastoissa kerrotaan olevan 196,6 miljardia euroa. Varaa on uuteen osittaiseen varhennettuun vanhuseläkkeeseen, mutta vanhoja eläkkeitä ei ole varaa korottaa saatikka jäädytettyjä indeksejä purkaa. Mieletöntä toimintaa. MISSÄ VIKA? Ahneudessako, ainakaan nämä vanhukset eivät ole ahneita, vaikka heitä on siitä syyllistetty vuosikymmeniä. Hävettää!
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelen, että en kyennyt edes lukemaan kommenttia loppuun asti. Kysyn kuitenkin, miten ostovoima voi pienentyä, jos tulot kasvavat enemmän kuin elinkustannusindeksi? Luulin tuon määritelmällisesti tarkoittavan ostovoiman kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Kiljunenkin on tullut huomaamaan saman jonka niin moni muukin, joka on on syyllístynyt omaan ajatteluun ja asioihin perehtymiseen: Suomi on klubi, johon mahtuu yksi totuus kerrallaan. Suomi on myös maa, jossa ollaan helposti jossain äärilaidassa tai menossa hyvää vauhtia sinne. Nyt ollaan menossa sinne, jossa nykynuoret haluavat kaikki mulle ja heti.
Nykynuorilla ei ole mitään käsitystä, mikä oli elintaso ja olosuhteet nykyeläkeläisillä. Kun 800 oppilasta lähti koulusta kotiin, niin naulakoissa ei näkynyt yhtään vaatekappaletta tai kenkiä. Miksihän niin?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne rahat riittävät.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/El…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Kimmo, kun nostit taas tämän tärkeän aiheen esille!
Katsoin mitä olin kirjoittanut silloin, kun ajoit kansalaisaloitetta ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.
Loppuvuodesta 2015 kirjoitin näin:
”Työeläkeindeksin korjaaminen
Olemme tulleet siihen tilanteeseen, jolloin yhteiskuntamme kulurakenteita on pakko muuttaa. Emme pysty enää kovinkaan pitkään huolehtimaan sosiaaliturvastamme, koska hallitsematon massamaahanmuutto syö kansantalouttamme.
Yksi keino rakenteiden korjaamiseen on työeläkeindeksin korjaaminen. Työeläkeindeksi oli alun perin sama kuin palkoissa, eli puhuttiin ansiotasoindeksistä. Vuonna 1977 työeläkeindeksi muutettiin puoliväli-indeksiksi ja 1996 Lipposen 1. hallituksen aikaan, se muutettiin taitetuksi indeksiksi.
Perusteluina oli, että eläkemenoja haluttiin hillitä ja siksi niiden indeksiä pienennettiin suhteessa ansiotasoindeksiin. Taitetun indeksin vaikutus on ollut niin suuri, että eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet vähemmän kuin palkkojen kehitys.
Tämä on ollut kovin lyhytnäköistä politiikkaa. Sen on huomannut myös sen ajan päättäjiin kuulunut SDP:n Kimmo Kiljunen, joka sittemmin on tullut katumapäälle ja kirjoittanut kirjan: Eläkeläisten taitettu itsetunto. Kiljunen haluaa, että eläkeläisten indeksi korjataan sille tasolle, mitä se oli ennen taitettua indeksiä.
Kiljunen on oikealla tiellä. Kun työeläkkeiden indeksi korjataan, sillä ei ole kuin myönteisiä vaikutuksia: eläkeläisten ostovoima paranee, verotulot lisääntyvät sekä asumis- ja toimeentulotukimenot vähenevät.
Miten tämä on sitten mahdollista toteuttaa? Se on mahdollista siten, että meillä on työeläkerahastoissa varallisuutta 183 miljardia euroa. Tämä ei ole valtion rahaa, siksi työeläkkeiden indeksin korjaus ei vie laisinkaan yhteiskunnan varjoja. Tämä pystyttäisiin hoitamaan eläkerahastojen korko- ja sijoitustuotoilla, joten pääomaan ei edes tarvitsisi koskea, joten se jäisi kasvamaan korkoa tuleville eläkeläisille.
Indeksin korjauksen jälkeen, ostovoiman lisääntyessä, siitä hyötyisivät monet muutkin tahot. Eläkeläiset voisivat käyttää enemmän palveluja itselleen, kuten kampaamo, jalkahoito, hieronta ja kosmetologi. Lisäksi terveyttä ja hyvinvointia edistäisi mahdollisuus hyvään ja terveelliseen ruokaan, teatterissakäyntiin, pieniin lomamatkoihin jne.
Minusta on erittäin hienoa, että Kimmo Kiljunen on huomannut tehneensä virheen aikoinaan ja nyt hän haluaa korjata sen. Tämä on kunniakasta suoraselkäisyyttä.”
Kirjoitus näyttää edelleenkin olevan ajankohtainen, paitsi tuo, että alle parissa vuodessa eläkevarat ovat kasvaneet jo 197 miljardiin euroon, eli 14 miljardia euroa alle kahdessa vuodessa!
On todella lyhytnäköistä politiikkaa kasvattaa eläkepottia ja antaa köyhien eläkeläisten veronmaksajien rahoilla saada asumistukea ja toimeentulotukea, kun työeläkeindeksin muuttaminen palkkatasoindeksiksi säästäisi yhteiskunnan varoja, joten eläkeläisten syyllistäminen on aivan turhaa, koska oikeilla poliittisilla päätöksillä tästä hyötyisivät kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Ritva Puolakka – jos eläkevarat kerran kasvavat, niin eikö silloin voisi laskea eläkemaksuja jotta näin ei tapahtuisi?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan varmasti tuotakin mahdollisuutta kannattaa miettiä, koska onko järkeä kasvattaa eläkevaroja, jos ei edes ole varmuutta onko niitä sinänsä enää olemassakaan, vai onko ne laitettu EU:n sosiaalirahastoon Suomen vakavarautta osoittamaan?
Voi nimittäin hyvinkin olla niin, että tuo 197 miljardia on vain kupla, eikä tuleville sukupolville itse asiassa jää mitään.
Teidän nuorten kannattaa olla tarkkana tässä asiassa, ettei teitä vaan jymäytetä uskomaan, mitä TELA:n Suvi-Anne Siimes sanoo. Siihen naiseen ei nimittäin ole luottamista, oli 1990-luvulla myymässä suomalaisten velkoja norjalaiselle perintäyhtiölle vain 5%:n niiden oikeasta arvosta. Siis 12 miljardin markan velat myytiin pilkkahintaan norjalaiselle perintäyhtiölle 600 miljoonalla markalla. http://www.promerit.net/2013/01/18998/
Ilmoita asiaton viesti
Tuttu juttu:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222331-a…
Ilmoita asiaton viesti
Niin siis te hoiditte huomattavasti pienemmälle vanhusväestölle surkean pienen eläkkeen ja nyt odotatte että teitä pienemmät ikäluokat huolehtivat teille sairaan isot eläkkeet?
Täytätte kyllä täydellisesti ahneen possun määritelmän, jonka juuri äsken loin.
Ilmoita asiaton viesti
”Niin siis te hoiditte huomattavasti pienemmälle vanhusväestölle surkean pienen eläkkeen ”
Todella niin pienen eläkkeen, että siitä oli vielä varaa leikata ensin 50/50 taitetulla indeksillä, sitten 20/80 indeksillä ja lopulta indeksikorotusten leikkauksilla! Kyllä ahneen possun määritelmä sopii parhaiten nykyisiin vallanpitäjiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mun tavoite-eläkeiän ja elinajanodotteen välinen ero on 8 kuukautta ja 5 päivää. Täältä katsottuna jokainen eläkeläinen on riistäjä.
Ilmoita asiaton viesti
→7/PP: ”..Täytätte kyllä täydellisesti ahneen possun määritelmän..”
Hiukan tuo haiskahtaa pejoratiiveselta väitteeltä. Näin kohta 15 vuotta köyhänä sotaorpoeläkeläisenä on todettava, että yhtä kurjuutta tämä maallinen vaellus on, nytkin pitäisi päättää, kannattako kevään Karibian risteily varata jo nyt, vai saisiko sen myöhemmin halvemmalla, varsinkin jos euro tuosta vahvistuu. – Että silleen.
Ilmoita asiaton viesti
Eläke on ylivoimaisesti suurin sosiaalietuus. Sitä saa ilman työhistoriaakin joku 40% enemmän kuin työttömyyskorvausta.
Eivät suuret ikäluokat maksaneet vanhemmilleen takuueläkettä. Sääti että olisivat viitsineet panna 25% palkkasummasta säästöön eläkkeitä varten. Pitkään panivat jonkun 5% ja olettivat että nuoremmat varmaan mielellään laittavat 25%. Samalla kun nuoret pääsevät eläkkeelle, kuten itse, kahdeksan kuukautta ennen laskettua kuolinpäivää. Ikäiseni naiset toki saavat sen 7 vuotta nauttia eläkkeestä.
Haistakaa eläkeläiset ja eläkejärjestelmän luojat pitkä…sandaali.
Kiljuset kiljuu ja karavaani kulkee.
Ilmoita asiaton viesti
→ 26/PP: ” ..Haistakaa eläkeläiset ja eläkejärjestelmän luojat pitkä…sandaali.”
Pitkästä sandaalista tuli mieleeni Kekkosen ja hänen renkinsä Kaiharin matkat Kainuuseen, missä Kekkonen valisti viskin voimalla isäntiä kabinetissa ja renki hoiti juoksevat asiat kuten jatkot.
Kekkonen oli iskenyt silmänsä tanssisalin puolella havaitsemaansa daamiin ja sanoi rengilleen, että pyytäisi daamia tulemaan myöhemmin yöllä hänen huoneeseensa. Puhetaitoisen rengin taivuttelu ei tuonut tulosta, vaan daami totesi yks’kantaan: ”K saa haistaa pitkän sandaalin, hän ei lähde mihinkään”. Kun renki palasi kabinettiin Kekkonen kysyi: Mitä sanoi? Tähän renki kaarrellen: ”Hän puolittain lupasi”.
PS. Tarina tuskin on totta.
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
Eläke on ylivoimaisesti suurin sosiaalietuus. Sitä saa ilman työhistoriaakin joku 40% enemmän
Totta. Sitä saa ikikotiäiti,maahanmuuttaja vanhus,maatila-metsänomistajat,luopumiseläkkeellä olevat Takuueläkettä.
Omaisus ja pääomatulot ei vähennä edm.eläkettä.
Ilmoitat vain pienen työtulon ,loput pääomatuloiksi. Tai maksaa yrittäjänä itse pientä eläkemaksua.
Nämä eläkkeet loppuu ja siitä on nyt huoli. Työttömiä ½ miljoonaa,mamut,pakolaiset ,työvoimapulan poistajilta ei tulee veroja edm. eläkkeisiin.
Nyt Kepu/kok pähkäilee miten pääsisi käsiksi palkansaajien työeläkkeisiin.Jakamaan niistä edm.porukalle.
Isoltaikäpolvelta jäi 6v-7v sisään eläkkeitä. Töihin 15v-16v ja eläke laskettiin vasta 22v alkavaksi.
Satoja tuhansia on jo mullissa ennen eläkeikää .
Juuri TE kerrottiin että nuorten pätkätyöllä ja opiskeluaikojen pitenemisellä heidän eläke tulee olemaan takuueläkkeen verran.
Eläkevarat on palkansaajien rahoja. Myöhennettyä palkkaa tehdyistä työvuosista. Totesi jo -60 luvulla työnatajapuoli ,kun eläkkeet siirettiin työeläkelaitoksiin.
Jokainen hankkikoon eläkkeensä itse palkkatyöllä itse. Ei verovaroista maksettuna.
JK.Huomasitko ”vitsin”? Tuo takuueläke edm. nousi -15 20e ja nyt 18e.
Mutta palkansaajien eläkkeistä leikattiin indeksikorotukset 4vuodeksi.
Pientä saavan takuueläkettä vähentää asumistuki ja leskeneläke=Käteen se suht koht sama kansaneläke kuin ennenkin -ALV24% ja hintojen nousut.
Ilmoita asiaton viesti
Hoidettiinko? Vai maksettiin koko eläke isonikäpolven vanhempien eläkkeitä?
Nythän on niin että Kepu kaappasi eläkkeet valtion velkoihin -50-60 luvun taitteessa. Eli vei eläkerahakirstun tyhjäksi.
Siksi ne siirretiin kansaneläkelaitokselta eläkeyhtiöille pois eduskunnan näpeistä.
Kirstu on nyt EK 50,SAK 50% hallinassa. Ei enää hallituksien näpeissä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en käsitä alkuunkaan sitä, kun suuret ikäluokat ovat parhaillaan kuluttamassa eläkeyhtiöiden varoja, olleet jo vuosia, niin niiden varanto vaan kasvaa? Ja on kasvanut Kiljusen mukaan erittäin suuresti. Mutta ”maailmanloppu” on mukamas oven takana eläkkeiden maksun kohdalla odottamassa!?
Kun suuret ikäluokat ovat kohta kaikki haudassa eläkevaroja kuluttamasta, niin jatkossa mukamas eläkevarat loppuvat hetkessä nuoremmilta!?
Mitä en tässä yhtälössä ymmärrä?
Minä en pelkää muuta kuin, että eläkeyhtiöiden johtajille annettaisiin täysi mandaatti ottaa määrättömiä sijoitusriskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuuluukin, missä eläkevarantomme oikeasti ovat? Mm. Seppo Hauta-aho on pohtinut tätä blogissaan. http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1774…
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä voin avata ongelmaa hieman:
”
Eläkevakuutusmaksu on harhaanjohtava termi
Kun lukee eläkekysymykseen liittyvän kirjoituksen kommenttipalstaa (TS 4.9.2017), tulee väkisinkin mieleen että viimeisten vuosikymmenien aikana joku on epäonnistunut tiedottamisessa mitä surkeimmalla tavalla – merkittävä osa suomalaisista ei yksinkertaisesti ymmärrä miten eläkejärjestelmä toimii.
Pääsyylliset huonoon tiedotukseen löytynevät eläkerahastoista, mutta tämän lisäksi syyllisiä voi etsiä myös populistipoliitikoista, jotka tarkoituksella johtavat kansaa harhaan vaalivoiton toivossa. Taloussanomien kommenttipalstaa lukiessa heräsi mieleen, että sylttytehtaalla asustaa myös lainsäätäjä, joka Työntekijän eläkelakiin on näin kirjannut:
”Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä, jollei jäljempänä muuta säädetä. Työntekijä on velvollinen osallistumaan eläketurvansa kustantamiseen työntekijän työeläkevakuutusmaksulla.”
Alkuperäisessä vuonna 1961 kirjoitetussa laissa puhutaan myös maksuista, mutta huomionarvoista on, että vastuu maksuista oli täysin työnantajalla, ei osittain työntekijällä, kuten nykyisessä laissa.
Tämä on sinänsä nyanssi, koska sekä eläkejärjestelmän että yksilön kannalta yksi ja sama näkyykö kaikki maksetut eläkevakuutusmaksut palkansaajan kuitissa vai ei, kunhan niiden jälkeen käteen jäävä summa ei muutu, mutta siinä vaiheessa kun kansalaiset rupesivat maksamaan eläkevakuutusmaksua, syntyi monelle mielikuva Roope Ankan holvista, jossa maksetut maksut odottavat maksajan eläköitymistä.
Tuo mielikuva elää kansassa edelleen vahvana, vaikka Suomen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva (tela.fi). Tämä tarkoittaa, että vain noin neljännes Suomen historiassa maksetuista eläkemaksuista on tallessa Roope Ankan holvissa.
Paljolta olisi vältytty, jos lainsäätäjä olisi aikoinaan jakanut laissa maksun kahtia – eläkemaksuun ja eläkeveroon. Näin kellekkään ei olisi jäänyt epäselväksi se, että holviin menee vain pieni osa, ja loppu menee siihen samaan pohjattomaan moolokin kitaan kuin kaikki muutkin verot.
Tästä voi lainsäätäjä ottaa oppia tulevaisuuden varalle – ei ehkä olisi haitaksi jos lainsäädäntötyössä olisi mukana myös viestinnän osaajia.
Nyt Suomi on siinä tilanteessa, että eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan. Järjestelmän ylipapit toki messuavat sen ikuisuutta (KL 11.8.2017), mutta kuten Upton Sinclair aikoinaan totesi:
“It is difficult to get a man to understand something, when his salary depends on his not understanding it.”
Mielestäni oikeudenmukainen ratkaisu tässä tilanteessa olisi avata Roope Ankan holvin ovet, ja antaa jokaisen kansalaisen nostaa sinne tallettamansa varat itselleen (AA 21.3.2016) – muussa tapauksessa Suomi viettää seuraavat kolme vuosikymmentä kinastellen siitä kenelle holvin sisältö kuuluu, ja tämän poliittisen väännön kustannukset ovat mittaamattomat.”
Lähde:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242406-e…
Ilmoita asiaton viesti
Meh, ei kaikkia eläkeläisiä syyllistetä, ainoastaan verovaroilla elätettyjen hyväpalkkaisten virkamiesten/naisten ja poliitikkojen eläkkeistä ollaan kateellisia. Monta vanhusten lähihoitajaa tarvitaan maksamaan viiden tonnin eläke?
Ilmoita asiaton viesti
Kahden eri ikäluokan dialogi on siis seuraava:
A: Me olemme maksaneet meitä vanhempien ikäpolvien eläkkeet, maksakaa te nyt meidän.
B: Me haluamme maksaa vain omat eläkkeemme.
Tässä taitavat tuomariston äänet mennä 3-2 nuorempien hyväksi. Perusteet ovat seuraavat:
– A on totta, ja unohdetaan usein mediassa (piste isoille ikäluokille)
– B on kyllä suruttoman itsekeskeistä (piste isoille ikäluokille)
– isot ikäluokat ovat olleet koko ajan ongelma kaikissa elinkaarensa vaiheissa, vaikka talouskasvua riitti. Nyt talouskasvu näyttää pysyvästi loppuneen, ja monet pitkäjänteiset asiat, kuten eläkejärjestelmä ja maahanmuutto pitäisi harkita ja mitoittaa uudelleen. (Piste nuoremmille ikäluokille).
– eläkerahastot eivät enää pysty saamaan yhtä suuria tuottoja, ja riskit ovat kasvaneet suuremmiksi (piste nuorille).
– elinikäennuste on (toistaiseksi) korkea kuormittaen eläkerahoitutjärjestelmää uudella tavalla (piste nuorille)
Ongelma onkin, että nuoret käyttävät tavattoman harvoin argumentaatiossaan yllä lueteltuja selväjärkisiä seikkoja. Nykyaika ja politiikka eivät ole erityisen analyyttisia. Johtunee lehdistön rappiosta. 😉
Summaus: jos me olemme hyötyneet tai kärsineet jostain (kova kasvu ja suuri lukumäärä), nuorempi sukupolvi hyötyy ja kärsii uudesta historiallisesta tilanteesta (hyvä koulutus ja lähtöelintaso, kasvun loppu). Meidän tarinoidemme ei tarvitse olla samanlaisia. Ilmeisesti isoja ikäluokkia joudutaan hiukan kurmuuttamaan ennen hautaa, ja pieniä ikäluokkia joudutaan kurmuuttamaan jkoko heidän elinikänsä ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka talous ei kasva, ei se tarkoita ettei eläkerahasto lihoisi siitä huolimatta. Edelleenkin rahasto kasvaa kuten ennen. BKT sukelsi 12 prosenttiyksikköä, mutta eläkerahasto kasvoi. Piste. Niin tulee käymään jatkossakin.
Paljon puhutaan, että rahastojen tuotto on pysyttävä 4%, että eläkkeet pystytään hoitamaan. Onko joku kuullut, että rahastoja meinattaisiin purkaa? Mille ikäluokalle? Se, että teoreettisesti pohdiskellaan tuottotarpeita, millä ikäänkuin huolehdittaisiin tulevien eläkkeiden maksu, on vaan pötypuhetta. Jos tuotto jää jälkeen tavoitteesta, on mahdollista siirtyä kasvattamaan osakkeiden painoa rahaston sijoitussalkussa. Nythän varat tuottavat huonommin kuin voisivat, koska laki niin vaatii.
Suurten ikäluokkien vanhemmat eivät saaneet perintöä ollenkaan. Olisiko niin, että suureen ikäluokkaan kuuluvat jättävät perintönä 2,5 lapselleen n. 100.000 euron ”lisäeläkkeen”. Jokainen sukupolvi saa omilta vanhemmiltaan n. 100.000 euroa omia vanhempiaan suuremman perinnön. Mitä pienempi ikäluokka, sitä enemmän tulee samaan perintönä. Voisiko ajatella, että kertynyttä omaisuutta käytettäisiin myös elämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Me isoikäpolvi kulutimme maksamistamme verovaroista vain lapsilisät 4x vuodessa sosiaaliturvasta.
Nykynuoret kuluttaa tulevien takuueläkkeensä verovaroja kymmenillä eri Kela-etuuksilla ennenkuin alkavat edes maksaa niihin veroja.
Eläkeläiset maksavat yhä veroja kuten palkansaajatkin sosiaaliturvaan ja palveluihin kymmeniä Mrd. Päälle ALV 24% siitä mitä he nyt kuluttavat.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen, miten huomoitte vaatimuksessanne aikansa työtä yhteiskunnan eteen palkatta tai hyvin pienellä tehneet eläkeläiset. On huomioitava, että he mahdollistivat osaltaan hyväpalkkaisten työssäkäyntiä.
Ettekö mitenkään?
Heidän eläke muodostuu näin: Kansaneläke 468,50 + takuueläke 97,89 = 566,39 €/kk. THL:n mukaan yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600–669 euroa kuussa iästä riippuen. Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus. Näiden eläke alittaa siis minimibudjetinkin.
Nyt tuo eläke nousee 15 eurolla eli 581,39 euroon. Voi hyvänen aika sentään tätä valtiovallan uskomatonta anteliasuutta, kyllä nyt on millä mällätä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se takuueläke ole jotain 780€?
Ilmoita asiaton viesti
Kellä on ,kellä ei.
Jos et tarvitse ”köyhäntukea” Asumistukea saat 100% verovaroista takuueläkkeen.
Mutta:
Takuueläke I.
Takuueläkettä eivät pienennä
ansiotulot
pääomatulot
omaisuus
Takuueläke II.
Takuueläke vaikuttaa asumistukeen ja perheen mahdollisesti saamaan toimeentulotukeen samoin kuin muutkin eläkkeet.
Takuueläkkeen vaikutus muihin etuuksiin
Takuueläkkeen määrä otetaan asumistuessa huomioon veroja vähentämättä (brutto).
Ilmoita asiaton viesti
Pääosiltaan ei eläkejärjestelmää tunneta lainkaan. Tietämättömän on hyvä lukea vaikka parin päivän takainen Hesarin juttu aiheesta.
Siitä selviää 5 minuutissa, ettemme ole syömässä toisten pöydässä nyt eläkkeelle jäävät tai jääneet. Me miehet olemme päinvastoin maksaneet mm naisille korkeamman eläkkeen kuin mitä heidän eläkemaksunsa keskimäärin tuottaisivat.
Rahakeskustelu yhteiskunnassa on kieroontunutta jo pelkästään yhdestä syystä; liian moni luulee hyvän palkan ja eläkkeen vain tulleen jostain taivaalta joillekin. Koska elämme markkinataloudessa niin palkat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan sekä yhä useammin henkilön tuotoksen mukaan. Asia on näin yksinkertainen. Eduista ei päätetä somessa eikä äänestämällä.
Sen sijaan kansa voi äänestää poliitikkoja, jotka verotuksen kautta vievät toisten ansioita toisille. Moni saa tavallaan toisen palkan tulonsiirtojen kautta. Onko se oikein, siitä voi ja pitää keskustella. Onko kahdesta työkykyisestä ja -ikäisestä aikuisesta aina toinen maksamassa toiselle lisäpalkkaa. En ole itse vakuuttunut, että se on aina lainkaan oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen eläkejärjestelmä on maailman taloudellisesti kestävimpiä eläkejärjestelmiä. Eläkerahastot tosin kattavat massiivisuudestaan huolimatta noin neljäsosan eläkelupauksista, tarkan summan ollessa hämärän peitossa, koska se riippuu eliniänodotteesta. Eläkerahaston olemassaololla varmistetaan se, että se ei huonoissakaan taloudellisissa olosuhteissa aja yhdessä vuodessa seinään vaan aikaa tehdä korjauksia on yli kymmenen vuotta eli kolmen eduskunnan kaudet. Eläkerahaston nykyinen koko on mielestäni sitä luokkaa, että taantumassa sen suuruutta voidaan pitää stabiilina ja siten varovasti elvyttää muuta taloutta, mutta nousukaudella sitä pitäisi edelleen kartuttaa eli eläkemaksuja kerätä isompi määrä kuin eläkkeitä maksetaan ulos.
Koko nykyinen keskustelu käydään nähdäkseni poliittisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuuden kokemuksista. Osa nykyistä eläkejärjestelmää vastustavista tuntuu katsovan, että veroluontoisten maksujen kerääminen valtiovallan suoran kontrollin ulkopuolella oleviin korvamerkittyihin rahastoihin ja minkä tahansa ansiosidonnaisten etuuksien rahoittaminen sellaisilla, sotisi laillisuusperiaatteita vastaan. Ansiosidonnaiset etuudet, joista eläke vain sattuu olemaan suurin, mutta joista tärkeitä ovat myös vanhempainetuudet ja työttömyysturva, ovat keskiluokan olemassaolon tae. Keskiluokan vihollisia ovat oikealla libertaarit ja vasemmalla kommunistit ja osa vihervasemmistosta, mutta keskenään eri syistä. Libertaarit pelkäävät keskiluokan muodostuvan niin isoksi ja suojatuksi, että heidän lapsillaan olisi liian hyvät mahdollisuudet kieltäytyä matalapalkkaisiin ja raskaisiin töihin johtavista heikommista koulutusurista (esim: välivuosia pitämällä ja yrittämällä yliopistoihin monena vuonna niin kauan että sisään pääsee), jolloin halpatyövoimaa saisi vain maahanmuuttajista, mikä voi aiheuttaa muita jännitteitä myöhemmin. Äärivasemmistolle taas keskiluokkaa suojaavat etuudet näyttäytyvät muurina, jonka yli kooltaan ehkä 20% väestöstä oleva silpputöiden tai pitkäaikaistyöttömyyden rasittama prekariaatti ei pääse nousemaan ylös, minkä vuoksi heidän mielestään myös keskiluokkaiset symbolit kuten omistusasuminen, yksityisautoilu ja vapaa-ajan asuntojen omistus tulisi ajaa alas.
Eläkejärjestelmän poliittista kestävyyttä vahvistaa jossakin määrin ikääntyneiden korkea osuus äänestävistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkejärjestelmän poliittinen kestävyys perustuu väärinkäsitykselle, sillä merkittävä eläkeläisistä ei tiedä miten järjestelmä toimii.
Saattaisi hyvätuloisen eläkeläisenkin omatuntoa kolkuttaa, kun paljastuisi että hänen eläkkeensä maksaa hänen oma lapsenlapsensa, jolla tekee taloudessa muutenkin tiukkaa.
Pienet eläkkeet ovat tietysti eri asia – niitä ei kukaan ole leikkaamassa, vaan päin vastoin, niissä oli korottamisen sijaa.
Mielestäni eläkerahastot voisivat lähettää jokaisen kotiin pamfletin aiheesta ”Näin Suomen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä toimii”, ja keskustelua pitäisi jatkaa sen jälkeen. Tämä ei montaa miljoonaa maksaisi, ja eläkerahastojen operatiivisten menojen ollessa luokkaa miljardi, niillä olisi tähän varaakin – sen sijaan että käyttävät rahat työhyvinvointikähmintään.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka hyvätuloinen eläkeläinen olisi huolissaan omien lastenlastensa taloudellisesta tilanteesta, ei hänellä tietenkään olisi silloinkaan intressiä äänestää eläkejärjestelmän purkamisen puolesta vaan hoitaa ongelma pois päiväjärjestyksestä lahjoin ja perinnöin. Itse asiassa eläkejärjestelmän yksi eduista on se, että se jättää useissa tapauksissa keskiluokallekin jotakin perittävää.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkemenot eivät olleet edes kymmenesosaa nykyisestä, kun nyt eläkkeellä olevat olivat työuransa alkuvaiheilla. Maksutkin ovat viisinkertaistuneet eläkejärjestelmän alkuajoista. Miksei Kiljunen koskaan huomioi tätä maksutaakan räjähtämistä? Väliä on ainoastaan tukiaisten tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Lupauksista, jotka eläkelakiin kirjattiin aikoinaan, on pidettävä kiinni, ainakin niin kauan kuin yksikin 1961 jälkeen eläkemaksuja maksanut elää. Lakiin tehdyt muutokset ovat olleet periaatteessa petoksia, ”laillista varastamista”, kuten taitettu indeksi.
Sitten kun viimeinenkin em. eläkkeensaajista on tuonilmaisissa, tehtäköön eläkerahastoille, mitä halutaan. Jos silloiset päättäjät niin haluavat, käytettäköön kertyneet varat (ehkä 250-300 miljardia) valtion velan maksuun tai lakkorahastojen tapaan yleislakkoiluun maksamalla 1000 euroa perustuloa jokaiselle (noin 6 miljoonalle) niin kauan kuin varoja riittää.
Kun rahastot on kaluttu loppuun, jokainen vastaa omasta toimeentulostaan kuolemaansa asti. Palkkoja nostetaan nykyisten eläkemaksujen verran eli 20-25 %. Valtion veron alarajaksi säädetään 20.000 euroa vuodessa. Työttömyyskorvaukset, toimeentulotuet ja asumistuet lakkautetaan.
Terveydenhoitoa varten luodaan vakuusrahasto, johon varat kerätään bruttotulojen mukaan (noin 5 % bruttotuloista).Vakuutus korvaa 70 % kaikesta terveydenhoidosta, omavastuu 30 %. Yksityisillä lisävakuutuksilla voi peittää omavastuuosuuden.
Ilmoita asiaton viesti
→ ”.. eläkevarat ovat käytännössä koskemattomina kasvaneet ..”
Asiaa ymmärtämättömänä kuvittelen, että 5/6 -osan enemmistöllä eduskunta voi milloin tahansa purkaa eläkerahastot ja käyttää ne parempiin tarkoituksiin. Parin miesmuistin takaa historiastamme löytyy suuria pakkolunastuspäätöksiä, joista rutistaan vieläkin.
Toisten mielestä äänestysoikeus pitäisi kattaa jokaisen kansalaisen (tarvittaessa holhoojan kautta) tai sitten myös yläpäästä pitäisi raksia ne pois, jotka kuittaavat eläkettä. Nyt äänestysoikeutta vailla olevat eivät voi ajaa tai ajatuttaa omia etujaan kuten vanhat ei-aktiivielämässä olevat kansalaiset. Tulee vain mieleeni erään jo edesmenneen äänestyksen valvojana vuosia toimineen maininnat joidenkin dementoituneiden äänestäjien kansalaiskunnosta.
Sellainen epäkristillinen ajatus joskus on pullahtanut pinnalle, että eläkeläisiä suositaan valittaessa päättäjät, joiden on sitten kuunneltavat tarkoin eläkeläisten pienemmätkin huokaukset. – Piiri pieni pyörii, se on demokratiaa sano.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelussa unohdetaan, että vuoteen 1993 asti työnantaja lupasi yksin maksaa nuo eläkemaksut. Joku väittää, että tuon eläkemaksun voi laskea palkaksi, mutta näinhän ei ole. Eikä eläke ole myöskään myöhennettyä palkkaa vaan eläkettä. Palkkasta menee palkkaverot ja sivukulut. Palkka tosin on laskelmien pohjana.
Alussa rahastojen varoja takaisinlainattiin inflaatiota pienemmillä koroilla, joten lieneekö ihme, että rahastot kasvoivat huonosti? Takaisinlainauslupaus oli yksi ehto, jotta edes koko järjestelmä saatiin pystyyn, samoin kuin yksityiset eläkeyhtiöt. Toisaalta kaikkialla uskottiin, että lupaus tulevista eläkkeistä pitää, eikä kaikkiin laskukaavoihin tarvitse tuijottaa.
Ilman mitään poikkeusolosuhteita/-tilanteita eläkerahastot ovat eläkeyhtiöiden varallisuutta, joten lienee vaikea toteuttaa rahastojen purkua ”maksajille”. Nyt rahastot tuottavat hyviä asiakashyvityksiä yrityksille, joka olisi hyvä myös keskustelussa muistaa. Tuokin on rahastojen purkua.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattas herätä miettimään mitä tarkoittaa puheet eläkkeistä.
Kepu,kok -07-10 tilaama MacKinsey USA konsulttifirman muistio -10:
-Luotava mielikuvia jotta kansa maksaisi enemmän julkisista palveluista
(jotka kunnat on yksityistänyt SOTE)
-Hankkimaan oman eläkevakuutuksen .
Ilmoita asiaton viesti
Marja-Liisa on kyllä läksynsä lukenut, siitä suositus!
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeellä on aika surffata eri lähteitä.Oli asia mikä tahansa mikä koskee eduskunnan päätöksiä ym.kansaa koskevia asioita.
”Muunneltuatotuutta” kuulee yhä joka päivä etenkin vaalien alla joka puolueelta.
Kun eläkkeiden maksajina on työnantajapuoli yksityisellä puolella,julkisella taas eri hallitukset .Voi siitä jo päätellä kulloisetkin esiin nostetut eläkeasiat mitä on takana.
Yleensä ne osuu kepun hallituskausille.
Eläkeuudistus-91
Eläkeajan pidennys-07
eläkkeiden leikkaaminen-17
Ilmoita asiaton viesti
Jos ne parjatut eläkevarat vedettäisiin pois sijoituksista niin taitaisi moni yritys laihtua ja kuihtua?
Ilmoita asiaton viesti
Eläke”keskustelussa” unohdetaan (media) nykyään täysin se tosiasia, että nykyisillä eläkeläisillä ei ollut aikanaan alkuunkaan samoja ”palveluita” (osin jopa ilmaisia) kuin nykyisin työelämässä olevilla.
Ilmoita asiaton viesti
On uskomattoman törkeää, että Sipilän hallitus ei ole ryhtynyt korjaamaan ns. taitettua eläkeindeksiä edes pienimpien eläkkeiden saajien osalta. Vähävaraiset pitkäaikaiset eläkeläiset ovat pudonneet lattian läpi leipäjonoihin. Alkuaan keskituloisiksi luokiteltavat eläkeläiset ovat vajonneet köyhälistöksi. Noiden ryhmien eläkkeet pitäisi ehdottomasti oikeudenmukaistaa.
Hyvätuloiset eläkeläiset ovat jo työuransa aikana päässeet keräämään omaisuuden, jonka varassa on mukava jatkaa eläkeläisinä.
Eläkesäätiöille ja hallitukselle on myös syytä huomauttaa, että pienimpien eläkkeiden korottaminen ei tulisi niin kovin kalliiksi – koska kuluttavaa työtä heikolla palkalla tehneet eläkeläiset vaipuvat hautaan paljon aikaisemmin kuin ökyeläkeläiset. Suomessa elinikä on hätkähdyttävällä tavalla kytkyksissä tuloihin.
Sitä paitsi eläkerahaa on kerättynä melkein 200 miljardia. Niitä rahoja olisi käytettävä siihen mihin ne on tarkoitettukin eli eläkkeiden maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni tässä voisi ottaa käyttöön ns. eläkekaton, koska on syytetty, että isotuloiset hamuaisivat itselleen isompaa eläkettä tämän avulla.
Kun tämä indeksiasia korjattaisiin pienituloisille, niin silloin heillä olisi mahdollisuus tulla toimeen ilman yhteiskunnan tulonsiirtoja, kuten asumistukea ja toimeentulotukea, jonka lisäksi voisivat kaupasta ostaa oman ruokansa, jolloin leipäjonoista riittäisi annettavaa muille yhteiskunnan vähäosaisille.
Uskon, että isotuloiset eläkeläiset eivät vastustaisi eläkekattoa tässä asiassa, vai miten on Kimmo Kiljunen?
Ilmoita asiaton viesti
Annetaan ne rahat muille vähäosaisille nuo leipäjonosta riittää eläkeläiselle.
Alan uskoa että eläkeläinen on sekä käsittämättömän ahne että uskomattoman typerä.
Ilmoita asiaton viesti
Myös ne eläkeläiset jotka on leipäjonossako?
Et taida ihan olla ajantasalla eläkeläisten tuloista?
Keskivertoeläke ei tosiaan sitä kerro. Mietippä kuinka suuriosa on naisia eläkeläisistä. Paljonko on naisalojen palkat ja sitä myötä eläkkeetkin.
Kun Kepu ”oikaisi” eläkeläisten verotusta ,oikaisu tuli vain 36 000 eläkkeisiin.
Ja 100% juuri niihin suurimpiin eläkkeisiin.
Mihin verovaroista 100% tarvitsee Takuueläkettä jos on omaisuutta ja pääomatuloja?
Joutuuko pakosta pientä työeläkettä saava hakemaan asumistukea joka vähentää takuueläkettä?
Sosiaaliturvasta tuetaan hyvätuloisen eläkettä? Sama on kansanedustajien sopeutumiseläke. 2 500e-6 000e/kk.
Työkkäriin ilmoittautumaan työttömäksi.
Kunnilta varmasti löytyy puistoihin vieraslajien kitkemiseen työtä,kuten ex-palkansaajille työttömillekkin .
Ja kuten kepu,kok kansanedustajat sanovat aina:Aina kannattaa ottaa työtä vastaan vaikka pienellä palkallakin.Kuin olla työttömänä.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten käsittänyt, joten yritetään uudestaan.
Kun pieneläkeläisen eläke korjattaisiin sille tasolle mille se kuuluukin, niin tämä eläkeläinen ei tarvitsisi enää yhteiskunnan tukia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea. Tällöin tämä eläkeläinen ei kuluttaisi meidän yhteisiä verorahojamme, vaan hän saisi eläkkeensä tästä lähes 200 miljardin eläkevarannosta.
Lisäksi hän ei olisi leipäjonojen tarpeessa, koska pystyisi itse ostamaan eläkkeellään kaiken ruokansa kaupasta. Silloin tätä vapaaehtoisvoimin jaettavaa ruokaa jäisi enemmän niille, jotka eivät sitä ruokaa voi rahalla kaupasta ostaa, kun sitä rahaa ei ole.
Kun pientä työeläkettä saavat poistuisivat yhteiskunnan tukien piiristä, niin silloin näitä tukia voisi paremmin kohdistaa niihin ihmisiin, jotka eivät työeläkettä saa.
Ymmärsitkö nyt?
Ilmoita asiaton viesti
Jostakin syytä jopa Jumala on pannut eläkeläiset etusijalle. Ainakin näin voi päätellä neljännestä käskystä: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. – (Lutherin Vähä katekismus: Mitä se on? Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy emmekä vihastuta vanhempiamme emmekä esimiehiämme, vaan kunnioitamme, palvelemme, tottelemme, rakastamme ja arvostamme heitä.)
Ilmoita asiaton viesti
Aina on liikkeellä pahantahtoisia pekkapuupäitä, joiden mielestä 40 vuotta kovia töitä ensin jopa 6 päivää viikossa huonolla palkalla raataneet olisi saatava nopeasti hautausmaille siitä kuleksimasta.
Eläkevakuutusyhtiöt ovat myös harjoittaneet häikäilemätöntä lobbausta, jotta eläkerahavuoria ei ainakaan saisi käyttää – eläkkeiden maksuun. On myös viritelty taktisista syistä sukupolvien välistä kiistelyä.
Arvatkaa, millaisia eläkkeitä nuo eläkeyhtiöiden johtajat ovat itselleen rohmunneet? Eivät he ainakaan putoile lattian läpi leipäjonoihin.
Ilmoita asiaton viesti
→ 48/TU. ”..olisi saatava nopeasti hautausmaille siitä kuleksimasta.”
Se oli muuten keisari Augustus, jolta kävi käsky, että orjan tullessa vanhaksi sitä ei saanut enää tappaa. Puuttui kyseinen keisari myös verotusasioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun katsoo tuota MOT-ohjelmaa ”Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn”, niin kohdasta 17:16 alkaen Suvi-Anne Siimes nimenomaan tekee tätä taktista sukupolvien välille nostattavaa kiistelyä. Mielestäni erittäin ala-arvoista toimintaa. Muuten tuon toimittajan ilmekin on katsomisen arvoinen. https://areena.yle.fi/1-3179037
Ilmoita asiaton viesti