Vihreät aikovat varastaa eläkeläisen pöydästä

Vihreät nuoret vaativat 10.11. julkaistussa eläkepamfletissaan, että työeläkkeiden perustuslainsuojaa on uudelleenarvioitava. Eläkkeiden tason tulee joustaa, koska luvattuihin eläkkeisiin ei ole varaa, ja taitettu indeksi olisi korvattava kansaneläkeindeksillä.

Hyökkäys on paras puolustus. Kun me Senioriliikkeessä olemme ajaneet epäoikeudenmukaisen taitetun indeksin kohentamista, niin vihreät haluavat vieläkin huonomman indeksin.

Vihreät jättävät kertomatta, että kansaneläkeindeksiä täydennetään säännönmukaisilla tasokorotuksilla, joita ei tehdä työeläkkeisiin. Siksi edelliset ovat pitkässä juoksussa kehittyneet hitusen jälkimmäisiä paremmin.

Vihreät eivät kerro, että eläkkeensaajat ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee – kiitos taitetun indeksin. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä köyhempi hän on.

Vihreät puolustavat verorahoin maksettavia kansan- ja takuueläkkeitä. He eivät kerro, että kansaneläkeläiset eivät ole vanhuuseläkkeellä, vaan keskimääräinen kansaneläkeläinen on 51 vuotias työkyvytön mieshenkilö. He ovat heikoilla, ja on oikein vaatia kohennusta kansaneläkkeisiin.

Suomen 1,2 miljoonasta vanhuuseläkeläisestä vain 2 % on kansaneläkeläisiä. Niilläkin, jotka saavat sekä työeläkettä että kansaneläkettä, niin edellinen on 73 % kaikesta. Suomessa työeläke on vanhuuseläke, ei kansaneläke.

Vihreät väittävät, että ”luvattuihin eläkkeisiin ei ole varaa, ja että eläkelupaus on osoittautunut katteettomaksi ja liian suureksi.” He haluavat päästä eroon ansiosidonnaisesta eläketurvasta. Tämä olisi petos.

Työntekijät ovat koko ikänsä maksaneet eläkemaksuja ja saaneet oikeuden ansiosidonnaiseen eläketurvaan, jonka taso on luvattu säilyttää eläkevuosina. Näin ei kuitenkaan tapahdu taitetun indeksin vuoksi. Mutta tämäkään ei riitä vihreille, vaan he haluavat viedä ansaitun leivän eläkeläisen pöydästä.

Vihreät viittaavat Ruotsin eläkejärjestelmään, jossa indeksijarrulla voidaan huonoina aikoina hillitä eläkkeiden kasvua. He eivät kerro, että hyvinä aikoina Ruotsissa tehdään voimakkaita korotuksia, kuten 4,5 % viime vuonna. Tällaisia korotuksia ei Suomessa ole nähty kuuna päivänä. Meillä kansainvälisten tilastojen mukaan eläkeläiset köyhtyvät rajuimmin Länsi-Euroopassa.

Vihreät kertovat, että 26 miljardin työeläkemenot 1,4 miljoonalle eläkeläiselle ovat kestämättömän suuret. He eivät kerro, että kyse on myöhennetystä palkasta, jonka työeläkeläiset ovat itse ansainneet. He eivät myöskään kerro, että 5,5 miljoonan suomalaisen yhteinen kansantulo on 203 miljardia euroa.

Vihreät kertovat, että työeläkemenojen kasvu on sietämättömän nopeata, 700 miljoonaa vuonna 2016. Vihreät eivät kerro, että tuona samana vuonna eläkerahastot kasvoivat 8 600 miljoonaa euroa.

Vihreät päivittelevät hyvinvointivaltion kohtaloa, koska eläkemenot syövät yhä suuremman osan yhteisestä kakusta. He eivät kerro, että työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista, vaan eläkerahastoista.

Rahasoissa on eläkevaroja jo yli 200 miljardia euroa, ja ne ovat kasvaneet koskemattomina. Vain parina viime vuonna rahastojen tuotosta on käytetty hitunen eläkkeisiin. Muutoin joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Vihreät muistuttavat kovaäänisesti, kuinka nuoret ja työssäkäyvät maksavat nykyisen eläketurvan. He eivät kerro, että niin on ollut aina. Kukin työssäkäyvä sukupolvi on maksanut lastensa hoivan ja vanhempiensa eläkkeet. Näin tekivät myös paljon parjatut suuret ikäluokat.  Ensi kerran meille on ilmaantunut nuorten puolesta olevinaan puhuva porukka, joka haluaisi tämän eläkelupauksen purkaa.

Vihreät kritisoivat sitä, että nykynuoret maksavat korkeampaa eläkemaksua kuin aiemmin. Totta, mutta aiemmin maksettiin korkeampia tuloveroja, ja yhteiskunta oli monin verroin kehittymättömämpi kuin tänään.

Vihreät väittävät, että nuorten työurat saattavat olla haavoittuvampia kuin aiemmin, jolloin työeläketurva jää heikoksi. Tämä on totta, sillä työeläkkeet ansaitaan vain työtä tekemällä.

Eläkerahastojen 200 miljardista on TELA:n laskelman mukaan 65 % nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien säästöjä. 60-luvulla syntyneiden osuus on 21 %, 70-lukulaisten 10 % ja nykynuorten osuus 4 %.

Näitä rahoja ei ole koskaan käytetty eläkkeisiin. Mihin niitä kasvatetaan ja pantataan? Keskimäärin 65-vuotias elää 20 vuotta, joten uhkana on, että häntä köyhdytetään täysin turhaan taitetulla indeksillä. Parempi eläke loisi kulutuskysyntää ja nuorille töitä. Hyvä eläketurva on yhteinen etu ja osoittaa sosiaalista vastuuntuntoa.

Vihreät ovat varoittaneet ”pikkulasten pöytään tunkeutumisesta”. Onko pikemminkin päinvastoin: vihreät ovat aikeissa varastaa eläkeläisten pöydästä.

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja