Eläkeläisvastaisia puolitotuuksia

Suomen henkinen ilmapiiri hämmästyttää. Mikä tarve valtamedialla on revittää sukupolvien välistä kaunaa? Missä muualla maailmassa johtavat tiedotusvälineet levittävät eläkeläisvastaisia puolitotuuksia. Leimaava tiedottaminen vääristää kaikkien todellisuuskuvan.

Siitä ei ole uutiseksi, että alle 15-vuotiaat käyttävät hyvinvointipalveluja maksamatta veroja. Sen sijaan YLE kertoo pääuutislähetyksessään (27.12.), että yli 65-vuotiaat hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaa enemmän kuin mikään muu ikäryhmä. Väite on korkeintaan puolitotuus ja sitä paitsi harhaanjohtava.

Lapset ovat tulevia veronmaksajia. Ikäihmiset ovat taas aikanaan maksaneet lakisääteiset eläkemaksunsa ja huolehtineet vanhempiensa hoivasta ja eläketurvasta. Onko nyky-Suomesta kokonaan häviämässä yhteisvastuun periaate?

Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 21 %. Kaikista ikäsidonnaisista julkisista menoista heidän osuutensa on hieman enemmän, 25 %. Eläkkeensaajat maksavat yli 5 miljardia euroa veroja joka vuosi.

YLE laski uutisoinnissaan työeläkemenot sosiaalisiksi tulonsiirroiksi. Tosiasiassa kyse on ansiosidonnaisesta etuudesta, myöhennetystä palkasta, joka työeläkevakuutusmaksuna on peritty kaikilta työntekijöiltä ja rahastoitu yksityisiin eläkeyhtiöihin. Niissä on eläkerahoja säästössä jo yli 200 miljardia euroa. TELA:n mukaan näistä varoista 65 %, eli 130 miljardia euroa on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja.

Kuinka YLE:n onnistuukaan tehdä jymyuutinen tyhjästä? Olennaisinta taitaa olla yhden ikäryhmän leimaaminen.

Iltalehti otsakoi näyttävästi: ”Suomessa eläkkeissä hurja nousu 15 vuodessa”. (IL 26.12.) Keskimääräinen eläke on nyt 1 610 euroa kuukaudessa, kun se oli vuonna 2003 vain 1 072 euroa.

Lehden synnyttämä mielikuva on väärä. Ei eläkkeensaajan eläke ole noussut, kuten palkansaajan palkka. Se, että eläkkeet jäävät jälkeen palkoista taitetun indeksin vuoksi, on johtanut keskimääräisen eläkkeen nousuun. Joka vuosi uusien eläkkeensaajien lähtöeläke on aiemmin eläköityneitä korkeampi. Sen jälkeen alkaa vääjäämätön köyhtymiskierre.

Suomessa eläkeläinen köyhtyy lakisääteisesti. Hänen tulotasonsa laskee yleisen elintason noustessa ja talouden kasvaessa. Vuonna 2003 eläkkeelle siirtynyt ihminen on menettänyt 15 vuodessa lähes kolmasosan aiemmasta, ansaitusta eläketasostaan taitetun indeksin vuoksi.

Mediaanieläke on 1 484 euroa kuukaudessa, eli puolet eläkkeensaajista saa sitä pienempää eläkettä. Alle 1 500 euroa kuukaudessa saa 56 % ja alle 2 500 euroa saa 88 % eläkkeensaajista. Valtaosa eläkeläisistä on pienituloisia ihmisiä, jotka kaiken lisäksi ikääntyessään köyhtyvät. Ketä palvelee uutisointi ”hurjasti nousevista eläkkeistä”?

Kaikkien puolitotuuksien kruunu on puhua ”eläkevastuusta”, kun halutaan pelotella eläkevarojen loppumisesta. Eläkevastuiden on arvioitu olevan yli 600 miljardia euroa! Se on yhteenlaskettu eläkesitoumusten määrä kaikille juuri nyt eläville suomalaisille.

Monet vakavastikin otettavat kommentoijat puhuvat 600 miljardin euron eläkevastuista, vaikka kyse on harhaanjohtamisesta. Voidaan tietysti kuvitella tilanne, jossa kaikki nostaisivat yhtä aikaa eläkkeensä eikä kukaan enää kävisi töissä. Kyseessä olisi maailmanloppu, jolloin kansakunnalla lienee muitakin murheita kuin eläketurva. Eihän sairaaloita rakenneta olettamuksella, että kaikki sairastuvat yhtä aikaa. Palovakuutuksiakaan ei ole varauduttu maksamaan niin, että kaikki palaisi samanaikaisesti.

Eläketurvakeskus levittää myös huolta alhaisen syntyvyyden vaikutuksista tulevaan eläketurvaan. Aikaisemmin oli peikkona suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja kaikkia uhkaava ”eläkepommi”. Piiloviesti on kaikessa uutisoinnissa sama: nykyisten eläkkeensaajien eläkkeitä ei ole varaa kohentaa!

Me olemme kuitenkin tehneet kansalaisaloitteen taitetun indeksin kumoamisesta, https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375. Sitäkin vastustetaan puolitotuudella. Sen mukaan indeksiuudistus suosisi suurituloisia. Fakta on, että täsmälleen samalla tavoin nykyinen taitettu indeksi suosii suurituloisia. Indeksi on prosenttikorotus kaikissa tapauksissa.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

 

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu