Eläkelupausten huutokauppa!
Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joista yli 1,3 miljoonaa on vanhuuseläkkeellä. Heillä ei ole etujärjestöä, joka kykenisi kollektiivisesti puolustamaan eläketurvaa. Siksi eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee – kiitos taitetun indeksin.
Vaalit ovat ainoa tilanne, jolloin eläkeläisten protesti vaikuttaa. Ei siis ihme, että vaalienalusaika on täynnä suloista seireenien laulua, jolla puolueet houkuttelevat eläkeläisäänestäjiä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan kansaneläkkeisiin 100 euron korotuksen. Hallituspuolueet tyrmäsivät ehdotuksen ”vastuuttomana populismina”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi vuorostaan puolueensa vaaliristeilyllä (20.1.) eläkeindeksiin muutosta, joka heijastaisi paremmin eläkkeensaajan kulutuskoria. Pääministeri Juha Sipilä pisti paremmaksi ja lupasi keskustan vaaliavauksessa (2.2.) reilun 100 euron korotuksen takuueläkkeeseen ja indeksijäädytysten lopettamisen.
Huutokauppa on käynnissä. Eläkkeensaajilla on mistä valita!
Epäilemättä Rinteen lupaus ja sitä täydentävä SDP:n eläkeläisköyhyyteen puuttuva ohjelma on painavin. Laskennallisesti sen hintalappu on valtion menoissa 700 miljoonaa euroa.
Sipilän ehdotus maksaa 150 miljoonaa euroa. Indeksijäädytysten lopettaminen tarkoittaa sitä, että hallitus alkaa noudattaa voimassa olevaa lakia.
Orpon ehdotus ei ETK:n aikoinaan (2013) tekemän laskelman mukaan vaikuta pitkällä aikavälillä eläkemenoon. Se ei siis kohenna eläketurvaa. Hallituksen indeksijäädytysten jälkeen Sipilän ja Orpon ehdotukset ovat parhaimmillaan kosmeettisia ja pahimmillaan lähes petkutusta.
Yhdenkään puoluejohtajan lupaus ei kuitenkaan merkittävästi kohenna varsinaista vanhuuseläkettä, eli työeläkettä ja pysäytä eläkkeensaajien köyhtymiskierrettä. Ja mikä tärkeintä, eläkerahastot ja niiden tuotot jätetään edelleen käytännössä koskemattomiksi.
On upeata, että pääministeri Sipilä on nyt vakavasti tarttumassa työkyvyttömien heikkoon tulotasoon. Takuueläkkeen (785 euroa/kk) saajista 75 % on työkyvyttömiä. He ovat vammaisia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Keskimääräinen takuueläkkeen saaja on 50-vuotias mieshenkilö.
Rinteen eläkelupaus koskee kansaneläkeläisiä. Kansaneläke ei enää ole vanhuuseläke. Maassamme on enemmän alle 40-vuotiaita täyttä kansaneläkettä saavia kuin yli 65-vuotiaita. Tosin 100 euron korotus kansaneläkkeeseen (630 euroa/kk) nostaa pientä työeläkettä saavien tulorajaa yli 1400 euron, johon sisältyisi siten hitunen kansaneläkettä. SDP:n ehdotus kohdentuu kaikkein köyhimpiin eläkeläisiin.
Vanhuuseläkeläisistä 98 % saa työeläkettä. Niihin ei tehdä tasokorotuksia, vaan ainoastaan kerran vuodessa indeksitarkistus. Nykyinen taitettu indeksi köyhdyttää kaikkia työeläkeläisiä.
Miksi puoluejohtajat eivät yhdy kansalaisaloitteeseen https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375, joka esittää puoliväli-indeksin palauttamista kymmenen vuoden koeajaksi? Se olisi vahva ensiaskel vanhuuseläkkeemme kohentamisessa.
Miksi puoluejohtajat jättävät yli 200 miljardin euron eläkerahastot käytännössä koskemattomiksi? Miksi mennä veronmaksajan kukkarolle, eikä käyttää eläkkeensaajien omia säästöjä eläkkeisiin? On hyvä muistaa, että TELA:n mukaan 65 % eläkerahastojen varoista on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Eläkejärjestelmämme on sukupolvien välinen tulonsiirtomekanismi, joka pitäisi purkaa:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214000-o…
Ilmoita asiaton viesti
Jälleen sama väite työeläkeläisten elintason laskusta.
Todellisuudessa 80% hintaindeksin vuoksi työeläkkeiden ostovoima säilyy, mutta ei nouse samaa vauhtia palkkojen kanssa.
Jos pieniä eläkkeitä halutaan nostaa lisäämättä valtion menoja, voisi ottaa siihen rahaa työeläkerahastoista.
Eläkkeet ovat yhteisvastuuta ja näin yhteisvastuuta voisi laajentaa.
Jos Kiljunen pääsee seniorien äänillä eduskuntaan, siellä joutuu kuitenkin noudattamaan SDP:n ryhmäpäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat ”Jälleen sama väite työeläkeläisten elintason laskusta”. Niin, on pakko toistaa, kun viesti ei tahdo mennä perille. En ole väittänyt, etteikö nykyindeksi nosta työeläkkeen euromäärää, vaan sitä että työeläke jää jälkeen talouskasvusta, hyvinvoinnin noususta ja palkkojen korotuksista. Työeläkeläinen siis köyhtyy suhteessa elintason nousuun yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Väität elintason laskevan, mutta todellisuudessa se ei laske.
Pitäisi kertoa selvästi, että tarkoitat suhteellista köyhtymistä verrattuna palkansaajiin, jos palkkataso nousee.
Moni on luullut tarkoitettavan absoluuttista köyhtymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Samaan tulokseen olen tullut: huutokauppa on alkanut mutta ei nyt tarkistuksia vaan vasta vaalien jälkeen. Näinhän se on aina ollut, vaalien jälkeen unohdetaan. Se niiistä tarkistuksista.
Laskeskelin hiljattaain näillä palstoilla, että vanhimpien eläkeläisten – etunenässä veteraanit – 1 eläke-euro on enää pyöreät 75 senttiä. Sen pitäisi parhaiten kertoa kriitikoille, missä mennään. Siksi työeläkeindeksin kokonaiskorjaus, johon Kiljusen kirjoituksessa viitataan, on ainoa tapa korjata kaaikkien ikä- ja tuloluokkien ongelmat. Eikä maksa valtiolle koska korjaukset tulevat eläkerahastojen tuotoista, murto-osa niistäkin, eikä edes pääomiin tarvitse puuttua.
Niin tai näin: kaikki nykyedustajat hylkäsivät edellisen kansalaisaloitteen, joka tähtäsi taitetun indeksin epäkohtien poistamiseen. Mikä siis johtopäätökseksi? Ei eläkeläisääniä eddokkaaksi asettuville nykyedustajille vaan sellaisille uusille, joilla sydän on vielä paikallaan.
http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Raimo. Harmi, kun minulla on väärä vaalipiiri, ettet pääse äänestämään paitsi, jos olen myös eurovaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei todellakaan maksa valtiolle, päinvastoin tuottaa veroeuroja.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän ehdotus maksaa kaiketi 120 miljoonaa euroa ja on hyvin perusteltu juuri kaikkein huonoimmalla eläkesosiaaliturvalla oleville. Takuueläkeläisiä köyhiä on 101.000 kappaletta, jotka ovat suurin osin sairauden takia sivussa muun yhteiskunnan eduista.
Mm. EU on huomauttanut sosiaaliturvan kehnosta tasosta juuri takuueläkeläisten köyhimmän ryhmän osin jo useita kertoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli eläkkeitä korotetaan, se pitää kohdistaa vain ja ainoastaan pieniin eläkkeisiin. Mikä se raja onkaan, jätetään se tämän ulkopuolelle.
On myös suurien eläkkeisen saajia. Näiden tulisikin olla solidaarisempia omia ikäluokkiaan kohtaan. Säädetään siis systeemi, joka tasaa eläkkeitä suurien ja pienien välillä. Niin, kaikki ovat eläkkeensä ansainneet, mutta silti nykyiset nuoret polvet sen maksavat. Tällä solidaarisella tasauksella sentään kohdistettaisiin muutokset niitä tarvitseviin.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainenhan se vanha virsi on. Työeläkeen suuruus riippuu kuitenkin sen perusteena olevasta palkasta, joten ensin tulisi siten näitä suurempia palkkoja alentaa – millä seurauksin? Ja jos vähänkin suurempia eläkkeitä leikataan. leikataan samalla myös verokertymää eli viedään rahoituspohjaa pienten eläkkeitten nostolta. Siksi olen ehdottanut prosenttikorotusta soveliaan, nykyistä paremman eläkeindeksin mukaan kaikille, kuten nytkin,tosin huonon taitetun indeksin perusteella. Näin kertyvät lisäverotulot käytettöisiin sitten alimpien eläkkeitten ylimääräiseen nostoon. Solidaarisuutta, vai kuinka? Valtiolta ei viedä mitään sillä työeläkkeitten korotukset tulevat eläkeyhtiöitten tuottokertymästä, julkinen valta päinvastoin saa. Onko liian monimutkaista?
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeet ovat yhteisvastuuta, koska eläkkeen saamisen aika vaihtelee.
Työeläkkeiden laskentakaavaa voisi muuttaa niin, että pienempiä työeläkkeitä korotettaisiin ja suurempia leikattaisiin.
Eläkemaksut pidettäisiin samana. Silloin hyvätuloiset osallistuisivat suuremmalla osuudella eläkkeiden rahoitukseen.
Tämä pienentäisi myös veroista maksettavien kansaneläkkeiden tarvetta.
Ilmeisesti hyvätuloiset eivät innostuisi ajatuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkerahojen päällä istuvilla on aivan omat matematiikkansa tavallisille eläkeläisille ja hyvin toimeentuleville eläkeläisille. Tavallisten eläkeläisten taitetun indeksin korjaaminen koetaan vaarantavan eläkejärjestelmän kestävyyttä, kun taas hyväpalkkaisille henkisen työn tekijöille annettiin tuosta vain 4,5 prosentin superkarttumat. Moni heistä olisi saattanut jatkaa työuraansa ilman korotettua eläkettäkin.
Nämä supereläkeläiset ovat aiheuttaneet työmarkkinoille häiriötä patoamalla nuorempien sukupolvien työllistymistä. Moni nuori ei ole päässyt koulutustaan vastaavan työhön. Jotkut ovat jääneet pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja yhteiskunnan tukien varaan.
Ei tarvitse kovin monimutkaista matematiikkaa käsittääkseen taitetun indeksin ongelmat ja vahingollisuuden kansantaloudelle. Puoluejohtajat Rinne ja Sipilä käyvät 100 euron huutokauppaa, kun pitäisi poistaa väliaikaiseksi tarkoitettu taitettu indeksi, ja laittaa yli 200 miljardin euron potti tuottamaan kasvua ja hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
[…] Eläkelupausten huutokauppa! | Uusi Suomi Puheenvuoro – Kimmo Kiljunen Ilmoita asiaton viesti. Olen 67-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut. Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. […]
Ilmoita asiaton viesti