Rinteen hallitus ikäihmisten asialla

Jos eläkeläisten etuuksia on viimeisen parin vuosikymmenen aikana heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän, niin nyt luvassa on muutos. Sipilän hallituksen rajujen leikkausten sijaan uusi hallitusohjelma edistää määrätietoisesti ikäystävällisyyttä.

”Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista” kirjataan Rinteen hallitusohjelmassa. Ikääntyneitä ei nähdä vain palveluiden kohteena, vaan myös yhteiskunnan voimavarana. Kaikille halutaan taata arvokas vanhuus, eikä ketään jätetä yksin, toteaa hallitusohjelma.

Upeita sanoja. Mutta hallitusohjelma lupaa myös useita konkreettisia toimia, joilla arvokas vanhuus taataan:

  • Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta (0,7).
  • Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua.
  • Toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät.
  • Kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä.
  • Perustetaan vanhuusasiavaltuutetun toimi.

Kaikki nämä palvelurakenteen parannukset kohentavat konkreettisesti seniorikansalaisten elämän edellytyksiä. Entä toimeentulo?

Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso lakisääteisesti laskee, kiitos taitetun indeksin. Tässäkin suhteessa Rinteen hallitusohjelma ottaa uuden askeleen. Siinä on kirjaus: ”Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.”

Uusi hallitus pyrkii tietoisesti vähentämään eläkeläisköyhyyttä, mutta myös takaamaan eläkeläisten elintason ja vähentämään eriarvoisuutta. Kuinka se toteutetaan?

Ensi askeleena alle 1 000 euron kuukausieläkkeisiin tehdään 50 euron tasokorotus nettomääräisenä. Kyse on kansaneläkkeen nostosta, siten että toimeentulo- ja asumistuet eivät heikkene. Tämä parantaa 300 000 kaikkein pienituloisimman eläkeläisen eläketurvaa. Hintalappu on 183 miljoona euroa, joka maksetaan valtion budjetista.

Varsinaista vanhuuseläkettä, eli työeläkettäkin Rinteen hallitus on valmis kohentamaan ohi normaalin indeksitarkistuksen. Hallitusohjelma kirjaa: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.

Tavoite on sekä kunnianhimoinen, että avaa ensi kerran tien arvioida työeläkeindeksin muutostarpeita. Jos kaikkien alle 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkkeitä kohennetaan ”vappusatasella”, se maksaa 700 miljoonaa euroa. Tämä raha saadaan sieltä, mistä se pitääkin, eli nipistetään eläkerahastojen kasvua.

Vappusatanen työeläkkeisiin tarkoittaa myös rakenteellista uudistusta taitettuun indeksiin. Eläkekorotus on euromääräinen, ei prosentuaalinen. Siten se on solidaarinen tasoittaen tuloeroja, mihin hallitusohjelma juuri tähtää.

Kuinka rajata sadan euron korotus alle 1 400 euron eläkkeisiin? Yksi vaihtoehto olisi tehdä sama tasokorotus kaikkiin työeläkkeisiin. Sen hintalappu on noin 1,5 miljardia euroa. Silloin ei tarvitsisi tehdä vuosittaista indeksitarkistusta, joka vuodenvaihteessa 2019 maksoi 400 miljoonaa euroa.

Eläkejärjestelmä kestäisi tuon noin miljardin euron eläkemenon lisäyksen. On muistettava, että viimeisen parinvuosikymmenen aikana rahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa. 

On järkevää, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti. Tähän työhön olisi hyvä kutsua mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustajat. Näin tehtiin viimeksi, kun vuonna 2013 selvitettiin työeläkeindeksin muutostarpeita.

 

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu