Vihreät nuoret ottaisivat eläkeläisten rahat omaan pussiinsa

Vihreiden ja keskustan nuoret ovat vaatineet eläkkeiden leikkauksia, jotta rahaa riittäisi heidänkin eläkkeisiin. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen sanoi YLE:n aamutelevisiossa (23.8.), että moni nuori on menettänyt uskonsa eläkejärjestelmään ja ettei työeläke ole palkan jatke, vaan yleistä sosiaaliturvaa. Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Sameli Sivonen taas vaati työeläkkeiden radikaalia pienentämistä, jotta järjestelmä olisi reilu tuleville sukupolville.

Mikä suomalaisiin nuorisojärjestöihin on mennyt? Silmää räpäyttämättä esiinnytään häkellyttävän kylmästi, eivätkä faktatkaan ole hallinnassa.

Mikä Yleisradioon on mennyt? Nuorisojärjestöjen itsekkäälle puheelle tarjotaan laaja julkisuus. Kommenttipuheenvuorot annetaan Elinkeinoelämän keskusliiton ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijoille, jotka alun perin provosoivat koko sukupolvien välisen ristiriidan eläkekysymyksessä.

Miksi yhtäkään eläkeläisjärjestöjen edustajaa ei kuultu? Tämä kertoo suomalaisesta keskustelukulttuurista yleisesti ja YLE:stä erityisesti.

Oletteko kuulleet yhdenkään eläkeläisen vaativan opintotukien ja lapsilisien leikkaamista, jotta rahaa riittäisi eläkkeisiin? Ette. Vanhemmat polvet kunnioittavat sukupolvien ylitse ulottuvaa yhteisvastuuta. Nykyiset eläkeläiset ovat aikoinaan maksaneet nurisematta lastensa, mukaan lukien nykyisten vihreiden nuorten, hoivan ja koulutuksen sekä omien vanhempiensa eläkkeet.

Yli sukupolvien kulloisetkin työssäkäyvät ovat aina maksaneet silloisten vanhusten hoivan ja eläketurvan. Ensimmäisen kerran meillä on nyt nuorisojärjestöihmisiä, jotka eivät olisi tähän valmiita. Miksi?

Pelkäävätkö vihreät nuoret oman itsekkyytensä tarttuvan lapsiinsa. Tulevat sukupolvet eivät enää ottaisikaan vastuulleen vanhempiensa eläketurvaa. Vihreät nuoret haluavat leikata vanhempiensa ja isovanhempiensa eläkkeitä, koska omiin lapsiin ei voida luottaa. Sitä paitsi eivätkö nuoret tiedä, että työeläkkeitä on jo yli 20 vuotta koko ajan leikattu.

Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Se on määritelmän mukaan myöhennettyä palkkaa, ei yleistä sosiaaliturvaa. Taitetun indeksin vuoksi eläkkeensaajat ovat kuitenkin ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee.

Kahdessakymmenessä vuodessa eläkkeensaaja on menettänyt kolmanneksen eläketurvastaan. Haluavatko vihreät nuoret vielä jyrkentää eläkkeensaajien köyhtymistä? Ja tämä siksi, että heille itselleen olisi enemmän rahaa jaossa.

Työeläkemaksuilla kukin työssäkäyvä sukupolvi varmistaa ansiosidonnaisen vanhuuseläkkeensä. On totta, että aikaisemmin työeläkemaksu suhteessa palkkoihin oli pienempi kuin nykyisin, Mutta palkat olivat pienemmät, työajat pidemmät ja tuloverot suuremmat. Sitä paitsi aikaisemmin työeläke alkoi karttua vasta 23 ikävuodesta, kun se nykyisin alkaa kertyä heti työuran alettua.

Virhe on kuitenkin verrata eri historiallisia ajanjaksoja toisiinsa. Tärkeintä on, että kukin sukupolvi hoitaa lakisääteiset velvoitteensa ja saa siitä koituvat etuudet.

Osa työeläkemaksuista rahastoidaan. Vuonna 1995 käyttöön otetun taitetun indeksin tehtävä oli suurten ikäluokkien pelossa kiihdyttää eläkerahastojen kasvua ja hillitä eläkemenoa.

Molemmissa tavoitteissa on onnistuttu. Eläkeläisten tulotaso laskee ja rahastot ovat pullistuneet Suomen suurimmaksi pääomakeskittymäksi. Vuodesta 1995 eläkerahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa ja ovat nykyisin yli 200 miljardia. Suurin osa eläkevaroista on siirretty ulkomaille, koska ”rahat eivät mahdu Suomeen”, kuten ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala totesi.

Vuoteen 2015 asti eläkerahastot kasvoivat täysin koskemattomina. Ei edes niiden tuottoja käytetty eläkkeisiin. Koko eläketurva rahoitettiin työeläkemaksuin. Sittemmin rahastojen korkotuottoja on pienessä määrin otettu eläkkeisiin.

Vihreät nuoret eivät tunnu ymmärtävän, että myös jatkossa kulloinenkin työntekijäpolvi rahoittaa silloisen eläketurvan. Eläkerahastojen pääomilla ei eläkkeitä tulevaisuudessakaan kateta.

Eläkerahastojen 200 miljardista eurosta, on 65 % TELA:n laskelman mukaan nykyisten eläkkeensaajien säästöjä. Nykynuorten, eli 1980- ja 90-luvuilla syntyneiden osuus rahastojen varoista on 1,5 %.

Sukupolvien välistä reiluutta olisi, että nykyiset eläkeläiset voisivat köyhtymisen sijasta säilyttää ansaitun tulotasonsa. Varat siihen ovat olemassa, heidän omat eläkesäästönsä.

Taitetun indeksin kaataminen ja eläkkeiden kohentaminen olisi myös nuorten etu. Heidän eläketurvansa kannalta tärkeintä olisi työllistyä. Vain siten ansiosidonnainen eläke voi karttua. Siksi nuorten pitäisi tukea eläkkeiden nostoa, ei leikata.

Nyt olemme kuitenkin kuivattaneet kansantalouttamme eläkerahastoihin, joiden varat on sijoitettu ulkomaille. Sen sijaan kohentamalla eläkkeitä elvyttäisimme ja nuoret saisivat töitä. Sukupolvien välinen reiluus toteutuisi oivalla tavalla.   

 

 

kiljunen

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut. Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni. ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu