Käännetään selkä maailmalle
Bhutan on erikoinen maa. Eristäytynyt ulkomaailmasta ja haluaa säilyttää poliittisen ja kulttuurisen koskemattomuutensa. Vain kaksi lentokonetta saa laskeutua Paron kansainväliselle lentokentälle, maan oman lentoyhtiön koneet. Kenttä on vuoristosolassa ja nousut ja laskut on tehtävä käsiohjauksella jyrkin kaarroksin. Vain tottuneet huippuammattilaiset tästä suoriutuvat. Mutta on toinenkin syy, miksi ulkomaisten lentokoneiden ei sallita laskeutua Bhutaniin. Vierailijoita halutaan hallitusti.
Bhutan on suljettu yhteiskunta. Se vaalii buddhalaista henkisyyttään ja ainutlaatuista kulttuuriaan. Vuonna 1999 sallittiin televisio. Internetyhteydet avattiin vasta hiljan ja kännykät eivät vieläkään toimi ulkomaailmaan. Vuodesta 2005 tupakkatuotteiden myynti on kielletty ja julkisilla paikoilla ei saa tupakoida. Vuosittain sallitaan vain 25 000 turistin vierailu ja heidän ohjelmaa ja liikkumista kontrolloidaan. Bhutania luonnehtii hiljainen kiirehtiminen. Koko maa on kuin luostari.
Yksinvaltainen monarkia on asteittain muuntumassa demokratiaksi. Vuonna 2008 pidettiin Bhutanin ensimmäiset parlamenttivaalit. Ylhäältä ohjattua demokratisoitumista, sillä kuningashuone varmisti, että syntynyt puoluejako on lojaali maan valtarakenteelle ja kulttuurille.
Bhutanin eteläosissa oli 1990-luvun alussa liikehdintää paikallisen nepaliväestön protestoidessa, mikä johti maastakarkoituksiin ja pakolaisongelmaan naapurimaissa Intiassa ja Nepalissa. Sitä kansainvälinen yhteisö on ollut ratkomassa. Myös Suomi omalta pieneltä osaltaan.
”Viha ei lopu vihaan, vaan hellyyteen ja anteeksiantoon.” Syvä ohje oli kirjattuna alakoulun ulkoseinään. Bhutanin lukutaitoaste on 66 prosenttia, mutta tänä päivänä kaikki lapset pääsevät maksuttomaan kouluun. Myös terveyspalvelut ovat maksuttomia ja kaikille tarjolla. Käynti vaatimattomassa, mutta toimivassa terveyskeskuksessa havahdutti tajuamaan että pohjoismainen hyvinvointimalli toimii köyhässä kehitysmaassakin.
Erikoisinta Bajothangin terveysasemalla oli modernin terveydenhuollon rinnalla tarjottava Indigenous Health Service, luonnonlääketiede. Samalla paikassa oli asiakkaiden valittavana kaksi erilaista hoitomuotoa ja lääkitystä. Kovin oli ennakkoluulotonta.
Ennakkoluuloton oli myös pääministeri Jigmi Y Thinley. Peräti puolentoista tunnin keskustelu kehitysindikaattoreista ja luonnon asettamista ehdoista valaisi. Ihmisen ekologinen jalanjälki on luonnon kantokyvyn kannalta yhä raskaampi. Jos vuonna 1960 ihminen kulutti luonnonresursseja ja kuormitti ympäristöä noin puolet luonnon uusiutumiskyvystä, niin 1980-luvun puolivälissä saavutettiin kriittinen tasapaino ja vuonna 2005 kysyntä ylittää tarjonnan 30 %:lla. Syömme siis tulevien sukupolvien elämisen edellytyksiä.
Ihmisten hyvinvoinnin tasaaminen ja perustarpeiden tyydyttäminen on paras keino pienentää ihmisen rasitusta planeetan ekosysteemille. Bhutanissa on kehitetty erikoinen onnellisuuskansantuoteindeksi, jolla halutaan täydentää ja korvata kansantuote per capita ja talouskasvu yhteiskuntakehitystä ohjaavana tavoitteena. Keinosta, talouskasvusta ei tehdä itseisarvoista päämäärää.
Oli upeata, että minulle järjestyi kutsu Bhutaniin. Saan kiittää maatalousministeri Pema Gyamtshoa. Minulla oli samalla matkalla tilaisuus vierailla myös toisessa, maailmalle selkänsä kääntävässä maassa Myanmarissa, entisessä Burmassa. Vuodesta 1962 ovat sotilaat hallinneet maata. EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet sen taloussaartoon. Vuonna 1990 yritettiin asteittaista demokratisoitumista, mutta yllättäen Nobel-palkitun Aung San Suu Kyin johtama oppositiopuolue NLD voitti vaalit ylivoimaisesti. Seurasi kansannousu, joka väkivalloin kukistettiin.
Nyt maassa puuhataan uusia vaaleja ensi syksyksi. Tapasin NLD:n johtoa ja he kertoivat boikotoivansa sotilaiden suunnittelemia näytösvaaleja. Mutta jääkö oppositiolle muuta mahdollisuutta kuin protestoida ulkomailla? Tapasin entisen pääministerin tyttären Than Thon Nun, joka johtaa Demokraattipuoluetta maan sisällä. He aikovat osallistua vaaleihin ja haastaa edes pieneltä osin sotilasvaltaa. Tiedustelivat kansainvälisen vaalitarkkailun mahdollisuutta, mitä myös EU:n suurlähettilään David Lipmanin kanssa pohdimme Bangkokissa.
Pitkälle ei päästä, jos maailmalle kääntää selkänsä. Ihmisten liikkumisvapaus on perusihmisoikeus ja maailman pienentyessä myös Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia. Luonnollisesti täällä noudatetaan maan lakeja ja on autettava maahanmuuttajia oppimaan suomen kieli. Sitä tarkoittaa maassa maan tavalla. Se tarkoittaa myös, että noudatetaan suomalaisia työehtoja ja palkkoja. Ei voida hyväksyä heikoilla olevien maahanmuuttajien hyväksikäyttöä.
Kiva huomata, että sulkeutuneisuus ja vieraanpelko on hienoa mielestäsi, kun se tapahtuu Bhutanissa. Suomessa taas kaikenlainen valikoiva maahanotto mielestäsi kammottavaa ahdasmielisyyttä.
Koitahan päättää mitä mieltä oikeasti olet.
Tiedän. Haluat kaikille maahamme vapaan pääsyn, sillä lentäväthän Kimmo Kiljusetkin rajojen yli.
Ilmoita asiaton viesti
#2:
Eihän Kimmo tuossa kirjoituksessaan hehkuta sitä sulkeutuneisuutta tai vieraanpelkoa. Hän kirjoittaa siitä vain neutraalin toteavasti. Ja miksipä kenenkään suomalaisen tulisikaan alkaa ohjeistaa Bhutania siitä kuinka he asiansa hoitavat, kun kyse ei ole ihmisoikeusrikkomuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Lentäväthän linnutkin Bhutaniin. Mitä se Kimmo taas hourii?
Ilmoita asiaton viesti
Me suomalaiset mahdollistamme ja kustannamme monenlaista matkailua.
Ilmoita asiaton viesti
”Eihän Kimmo tuossa kirjoituksessaan hehkuta sitä sulkeutuneisuutta tai vieraanpelkoa.”
Ei hehkuta ei. Vaan moittiiko, antaako sapiskaa sormipystyssä ja sanoo moisen olevan väärin?
Ei sano.
Sen sijaan kotimaassa vakavalla naamalla vaati, että Suomeen on päästettävä kaikki, jotka suinkin osaavat rajoillemme tulla.
Perustelu oli vankka.
”Lentäväthän linnutkin rajojen yli”
Miksi ihmeessä meidän tulee Kiljusen mielestä sallia kaikille halukkaille maahantulo, mutta toisella puolella palloa omassa maassaan elävien ihmisten ei?
Olemmeko me parempia, suvaitsevaisempia, rikkaampia vai kenties vain tyhmempiä?
Ovatko Bhutanilaiset eriarvoisia ihmisiä kuin me?
Muistakaa ihmisarvo, yksilönoikeudet ja tasapuolisuus.
Vaihteleeko niiden vaatiminen maittain vai riippuuko se uskonnosta, sijainnista, vauraudesta, röyhkeydestä vai jostakin, jonka vain todellisuudesta vieraantuneet kansanedustajat ymmärtävät?
Perustelisi edes tuota vaihtelevaa suhtautumistaan maahanmuuttoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmon Kiljunen (0): ”Se tarkoittaa myös, että noudatetaan suomalaisia työehtoja ja palkkoja. Ei voida hyväksyä heikoilla olevien maahanmuuttajien hyväksikäyttöä. ”
Edustaja Kimmo Kiljunen on luonnollisesti se joka määrittelee mikä on oikea sisältö näissä sopimuksissa? Täysin vieras ajatushan se olisi, että sopimusosapuolet sopisivat keskenään esim. palkkauksesta. Tämä koskee tietysti sekä kotimaista, että ulkomaalaista tyävoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo,
Bhutan on Bhutan ja se siitä,
mutta koska julkaiset Kontulan kanssa sen raportitn (kirjan?), josta kansa tosissaan on kiinnostunut?
Ilmoita asiaton viesti
Suomikin eristäytyy omalla tavallaan pakkoruotsin avulla.
EU:n ulkoasiainhallinto perustaa EU:n omia lähetystöjä. Lähetystöjen työkieliksi tulee englanti,ranska ja saksa.
On siinä suomalaisilla ihmettelemistä mistä saada suomalaisia ko. virkoihin, kun ei osata suuria eurooppalaisia kieliä, vaan kansa ähertää ruotsin parissa.
Donaukurir.de 26.04.2010
”EU-Außenminister einigen sich auf diplomatischen Dienst”
”Die EU erhält erstmals einen eigenen Auswärtigen Dienst. Die EU-Außenminister einigten sich auf die Leitlinien der neuen weltweiten Vertretung. Bundesaußenminister Guido Westerwelle (FDP) setzte Deutsch als gleichberechtigte Arbeitssprache durch.”
”Bundesaußenminister Guido Westerwelle (FDP) setzte durch, dass Deutsch gleichberechtigte Arbeitssprache neben Englisch und Französisch werden soll. Ob Deutschkenntnisse auch Voraussetzung bei der Einstellung von Diplomaten sein sollen, blieb offen.”
Entä suomalaiset yliopistot? Ne valmistaa nuoria globalisaation haasteisiin edellyttämällä,että kaikki suorittavat pakollisen virkamiesruotsin. Ml. Aalto yliopisto!
Ilmoita asiaton viesti
#12 :”Bundesaußenminister Guido Westerwelle (FDP) setzte durch, dass Deutsch gleichberechtigte Arbeitssprache neben Englisch und Französisch werden soll. Ob Deutschkenntnisse auch Voraussetzung bei der Einstellung von Diplomaten sein sollen, blieb offen.”
Vollkommen einverstanden! Deutschland ist der Kern der EU, und die einzige Ursache, weil deutsch immer noch nicht eine ”Arbeitssprache” der Union geworden ist, ist auf die nachkriegige Lage zurückzuführen. Das deutsche Volk muss endlich den Last des Krieges aus seinen achseln herunterschmeissen können.
So ist das!
Ilmoita asiaton viesti
Lukiossa aikoinaan tuli lyhyt saksa luettua ja aina jäi mieleen, kun saksan opettaja, jonka nimeä en nyt viitti tässä sanoa, vaikka se oli kyllä Erkkilä, aloitti kuukauden verran saksan tunnit laittamalla minut lausumaan kymmenen kertaa ”Sie sagen so”-lauseen, että Hildénkin oppii sanomaan suhuässän.
Opin sen muuten tolla opetusmetodilla aika hyvin, heh.
Erkkilä oli hyvä opettaja.
Ilmoita asiaton viesti
Oli ihan kiinnostavaa kuulla Bhutanista, mutta kirjoituksen sisäinen epäloogisuus on huipputasoa. Bhutanin eristäytyminen on OK, Myanmarin ei, ja Suomen pitää ehdottomasti olla avoinna kaikille. Joku perustelu olisi ollut kiva kuulla. Nyt kyse on vain kansanedustaja Kiljusen omista ”musta tuntuu” – mielipiteistä, joihin ei voi yhtyä, mutta joita ei voi edes kritisoida järkevästi, kun perusteluja ei ole annettu.
Jos ”musta tuntuu” – linjalla jatketaan, niin minusta tuntuu, että Bhutan toimii näistä kolmesta viisaimmin. Se arvostaa omia juuriaan, eikä pyri tekemään kulttuurista itsemurhaa änkeämällä väkisin globalisaatioon mukaan, kuten Suomi nyt tekee.
Ilmoita asiaton viesti