Suomi idän ja lännen välissä
Kansallismuseon auditorio oli täynnä. Pidettiin Gustaf Mauritz Armfeltin 250-vuotisseminaaria. Tämä suomenruotsalainen kosmopoliitti ja Venäjän keisarin kenraaliadjutantti on tänä vuonna puhuttanut. Ei vähiten Halikossa sijaitsevan komean Joensuun kartanonsa vuoksi. Sitä isännöi nykyisin konsernijohtaja Björn Wahlroos. Hän, joka kesällä järjesti kartanossaan komeat karkelot. Paikalla oli Ruotsin kuninkaallisia myöten kansakunnan kermaa.
Kansallismuseon auditorio kuunteli hiirenhiljaa vahvasti eläytyneen Wahlroosin esitelmää. Ettei vain paikalla ollut Armfeltin alter ego? Saman makuuhuoneen herrat ainakin jakavat, välissä tosin pari vuosisataa.
Makuuhuoneen seinällä on yhä edelleen Hedvig De la Gardien, Armfeltin rakkaan puolison muotokuva. Kaikesta huolimatta, vaikka huikentelevaisen isännän erosseikkailut vaimolle murheita tuottivatkin. Mikä lähde keltaiselle lehdistölle! Jospa vain aikoinaan poliitikon yksityisyys olisi nykytavoin ollut julkisuuden maiskuteltavana.
Mutta G. M. Armfelt ei ole Suomen historian myyttinen sankari naisseikkailuidensa vuoksi. Sen Björn Wahlroos vakuutti. Hänen sankaruutensa liittyy taitavaan poliittiseen valtapeliin. Pietarissa, keisarin hovissa suhmuroitiin.
Ruotsi oli menettänyt Itämaan, Suomen, vuonna 1809 Venäjälle. Keisari Aleksanteri I antoi uskotulleen Armfeltille tehtävän perustaa Suomen asiain komitea. Hän sitä myös johti.
Epäilemättä Armfeltin ansioksi voidaan lukea Vanhan Suomen eli Kymijoen itäpuolisten alueiden liittäminen muun Suomen yhteyteen vuonna 1812. Hän myötävaikutti myös siihen, että Suomen pääkaupunki siirrettiin herraskaisesta Turusta maallisempaan Helsinkiin. Ja Armfelt, jos kuka, vaikutti siihen, että Suomen suuriruhtinaskunnassa säilytettiin perinteinen ruotsalainen oikeusjärjestys ja turvattiin luterilainen usko.
Suomen asema idän ja lännen välissä määrittyi. Ruotsalaisia emme enää olleet. Venäläisiksi emme halunneet. Olkaamme suomalaisia.
Samaa identiteetin määritystä se on tänäkin päivänä poliittinen valtapeli. Nyt ei pelata Pietarissa. Tänään pelipaikkana on Bryssel.
Kokoomus on karsain silmin katsonut EU:n perustuslakisopimuksen turvatakuuartiklaan liitettyä passusta. Erkki Tuomiojaa on moitittu vesityksestä, jolla lievennettiin turvatakuulausekkeen velvoittavuutta.
Totta. Hallitustenvälisessä konferenssissa perustuslakisopimuksen turvatakuut määrittävään artiklaan 41.7. lisättiin lause: Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta olivat tyytyväisiä.
Nyt Suomessa on herätty. Kokoomus on kääntämässä pyörää. Pertti Salolainen kertoo kaupunkihuhuista. Niiden mukaan hallituspiireissä pohditaan Suomen mahdollista irtisanoutumista turvatakuuartiklan lisälauseesta, kun EU:n perussopimus uudistettuna vahvistetaan. Kimmo Sasi panee vielä paremmaksi. Hän kehotti pääministeri Matti Vanhasta ilmoittamaan julkisesti, ettei lisälause koske Suomea.
On aikoihin eletty! Turvallisuuspoliittinen konsensus alkaa olla kaukana.
Kysyin suuressa valiokunnassa Sasilta, mistä kohtaa perussopimusta hän haluaa poistettavan maininnan tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteesta. Sehän on samanlaisena kolmessa eri kohdassa – jopa saman artiklan momentissa 41.2.
Mitä tämä turvallisuuspolitiikan erityisluonteen toteaminen oikein tarkoittaa?
Sitä, että yhdet ovat sotilasliitto Naton jäseniä, toiset eivät. Nato-maat eivät halua, että EU-sopimuksissa oleva keskinäisen avunannon velvoite rajoittaisi Nato-sopimuksesta johtuvia oikeuksia ja velvoitteita. Ei-Nato-maat eivät taas näitä velvoitteita kaipaa.
Mitä kokoomus kaipaa? Ota siitä selvää. Kyllä hallitukselta ja pääministeriltä nyt selkiyttävää turvallisuuspoliittista puheenvuoroa odotetaan.
Erkki Tuomioja helpotti kokoomuksen tuskaa. Hän kertoi, kuinka turvatakuuartiklan lisälause hyväksyttiin silloisen puheenjohtajamaan Italian esityksestä. Suomen päässä tavoitteena oli pitää Ruotsi veneessä. Se se vasta olisi ollut erikoinen tilanne, jossa Suomi olisi mennyt mukaan EU:n turvatakuihin, mutta Ruotsi ei!
Tällaista se on idän ja lännen välissä tasapainoilu. Niin kuin J. K. Paasikivi totesi: Kaikki viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta.
Omaan Kokoomuslaisen aatemaailman, lukuun ottamatta,että olen jyrkässä ristiriidassa sen sosiaali-ja terveys poliittisen linjan kanssa !Itse haluaisin vahvat turvatakuut, joihin voin aina ,ja kaikissa tilanteissa luottaa! Se on liittyminen täysjäsenenä Natoon!Silloin spekuloinnit kerralla loppuisivat mm. Kiljusilta yms.”rauhanaktivisteilta” Olin Natoon liittymisen kannalla,jo -70 luvulla ,mutta silloin oltiin rähmällään Moskovaan ,nyt Brysseliin !Saa nähdä kuinka käy !
Ilmoita asiaton viesti
Simo Perttula:Itse haluaisin vahvat turvatakuut, joihin voin aina ,ja kaikissa tilanteissa luottaa! Se on liittyminen täysjäsenenä Natoon!Silloin spekuloinnit kerralla loppuisivat mm. Kiljusilta yms.”rauhanaktivisteilta”
* Kiljusten lopettaminen ei liene Suomen kauppa-, ulko-, puolustuspolitiikan päätavoite, vaan kansan elinmahdollisuuksien turvaaminen sekä mahdollisiimman suuren päätösvallan varaaminen myös tulevaisuudessa.
* Turvatakuiden myöntäminen Turkille ja Yhdysvalloille Irakissa, Norjalle Pohjoisella jäämerellä, Virolle ja Latvialle sekä Ruotsille Suomenlahdella tai Tanskalle Lähi-idässä jne. aiheuttaisi sellaisen puolustusrasituksne, että näkökulma olisi vaarassa monipuolistua niin paljon, että ote kirpoaisi: niin tavoitteista, kalustosta kuin budjtetistakin.
* Suomelle – ja myös Norjalle, on oleellista se, että NATO vastaa Viron ja Latvian sotilaallsien tyhjiön täyttämisestä sekä se, että Ruotsi maksaa kantokykynsä mukaan edes Suomenlahden puolustuksesta. Tähän tavoitteeseen ei päästä jakamalla turvallisuustakuita kansallisista budjettivaroista kuin kyseessä olisi ihme: kaksi kalaa ja viisi leipää…
Ilmoita asiaton viesti
Julkikokoomuslaisena totean, että Suomi ei ole missään idän ja lännen välissä, vaan yksiselitteisesti läntinen demokratia. Suomen viiteryhmiä ovat EU ja NATO.
Puheet NATO-optiosta on lopetettava, ei sellaista ole olemassa. Suomen on yksinkertaisesti liityttävä NATOn jäseneksi – noin 95% EU-kansalaisista asuu jo NATO-maassa. Suomi kuuluu kummalliseen marginaaliryhmään, joka ei vielä ole NATO-maa.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Putkine: Julkikokoomuslaisena totean, että Suomi ei ole missään idän ja lännen välissä, vaan yksiselitteisesti läntinen demokratia. Suomen viiteryhmiä ovat EU ja NATO.
* Jos Suomi on kansanvalta eikä esimerkiksi eurososialibyrokraattinen autarkia niin silloinen ei ole valtio-opin kannalta mikään välttämättömyys liittyä mihinkään ylikansalliseen sopimusjärjestelmään ja rajoittaa itsenäisyyttä jo etukäteen.
Juhani Putkine: Puheet NATO-optiosta on lopetettava, ei sellaista ole olemassa.
* Tietenkin! Vaikka Suomi on jo luovuttanut merivalvontakuvansa Ruotsille edelleen jaeltavaksi, on sitli vielä ilmatilannekuva oma. Näin ollen ei ole välttämätöntä sitoutua minkäänlaisiin ennalta ehkäiseviin iskuinin ilmassa.
Juhani Putkine: Suomen on yksinkertaisesti liityttävä NATOn jäseneksi – noin 95% EU-kansalaisista asuu jo NATO-maassa. Suomi kuuluu kummalliseen marginaaliryhmään, joka ei vielä ole NATO-maa.
* Euroopan unioni ei ole liittovaltio, vaan valtioliitto. Euroopan unionin kansalaisuutta ei ole olemassakaan, on vain Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorsuomalaisen tulkinnan mukaan Armfelt oli rähmällään tai jopa maanpetturi majesteettiaan vastaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Mauritz_Armfelt
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Kiljunen uskalla kuitenkaan myöntää, mistä takuista irtisanoutumisessa oli kyse? Eikai ketään häiritse sellainen asia, että Suomella on takuut, mutta Ruotsila ei? Paitsi niitä, joiden mielestä Ruotsia on apinoitava kaikessa. Eihän Ruotsi ainakaan piittaisi siitä, että naapurilla on takuut. Sitäpaitsi asia ei kuulu heille.
Kuitenkin Kiljunen kolumnillaan antaa ymmärtää, että Suomi ei saisi liittyä Natoonja ollla länttä, vaan sen tulisi jatkaa kekkosenlinjalla idän ja lännen välissä, oikeastaan itää nuoleskellen. Se olisi muka jotain hienoa ja edukata. Etuja ei vain selitetä ees, vaan viitataan johonkin Armfeltiin.
Armfeltilla tarkoitetaan tässä ilmeisesti sitä, että Venäjää miellyttämällä suhteet sinne toimisivat paremminja Suomi saisi jotain talousetuja tms. Mielestäni on järkyttävää, että politiikan johdossa ikäänkuin hirttäydytään YYA-aikaan ja rakastetaan sitä niin paljon, että sen uhotaan jatkuvan ja olevan jonkunlainen identiteetti. Itse en haluaisi Suomella olevan mioelisairaan ja harhaan johdetun Venäjän apuvaltion identiteettiä, vaan haluaisin kansamme mieltävän Suomen länsimaaksi.
Länsimaalaiselta maamme ei todellakaan kuulosta, van media ja kansa sen mukana vastustavat Natoa ja jatkavat vanhaan malliin. Pimeyden syvyys kävi esille esim. Kekkosen muistopäivänä, jolloin vain valtansa kukkuloilla oleva Lipponen uskalsi sanoa Suomen kansan olleen ”Kekkosen taskussa”. Mikä älämölö siitä nousikaanja Lipponen haukuttiin pystyyn. Kekkosdiktatuuri siis käytännössä jatkuu monella tasolla. Kansa on Kekkosen ajan eliitin taskussa. Kaikki jatkuu ennallaan, mikä on lähes uskomatonta. Suomi jatkaa Venäjän käskyläisenä ja kansa alistuu kelvottoman eliitin tahdottomaksi alamaiseksi.
Suomen tulisi kirota kekkonen alimpaan helvettiin ja kauhistella hänen aikaansa. Miten on mahdollista, että tätä aikaa ihannoidaan ja kansa saadaan toistamaan vaatimuksia säilyttää orjuussuhde Venäjään ja torjumaan Kekkosen ajan uudelleenarvioinnin. Vaikka Suomi oli lähes kansandemokratia.
Ilmoita asiaton viesti
el Bimbo:Eikai ketään häiritse sellainen asia, että Suomella on takuut, mutta Ruotsila ei?
* Ruotsin ei tällöin tarvitsisi myöntää niitä takuita, mitkä olisivat Suomen sopimuksellinen velvoite.
Ilmoita asiaton viesti
1.
”Ulkopolitiikan alalla on täällä tehty juuri kaikki oikeassa määrässä tiettyn aikaan.”
2.
Ja asutus-, metsä-, sosiaali-, koulutus- ja sisäpolitiikan alalla, kunhan kysyt itse tekijältä.
3. Ei itsensä pettäminen ole vaikeata, sillä se on hyvä alku ylevälle toiminnalle.
4. Tyhjälle perustuva logiikka on aukotonta. Olemattomassa aitauksessa ei ole porsaanreikiä.
Paavo Haavikko: Kansalaisvapaudesta
Ilmoita asiaton viesti
Mitä SDP kaipaa? Ota siitä selvää.
Jos Suomi jonakin päivänä joutuu uudelleen puolustamaan itsenäisyyttään aseellisesti, sotilaallisten turvatakuiden puuttuminen merkitsee tällöin sitä, että suomalaista verta vuotaa enemmän, tappiomme ovat raskaampia ja lopputulos jää epävarmaksi.
Tarjolla olisi mahdollisuus varmistaa hyvän sään aikana, ettemme jää yksin pahan päivän tullen — mikä myös vaikuttaisi ennalta ehkäisevästi siten, ettei pahaa päivää pääsisi tulemaankaan, mutta tämähän ei ole Suomen demarihallituksille kelvannut. ”Sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta olivat tyytyväisiä” — ei suinkaan! Suomessa ainoastaan tuolloinen sosialidemokraattinen valtaeliitti oli tyytyväinen, motiiveista, joita on vaikea käsittää.
Toinen kummajainen, jolle ei liene vertaa maailmanhistoriassa: SDP:n valtaan nostama puolustusvoimien ylipäällikkö ajaa aktiivisesti läpi poliittisen päätöksen halvan ja tehokkaan puolustusaseen poistamiseksi kokonaan oman maansa aseistuksesta. Sotatilanteessa tämä yksipuolinen aseistariisunta merkitsee maahan tunkeutuvan vihollisen liikkeen edistämistä, ja sellaisena ansaitsee varmasti hyökkääjän pioneerijoukkojen korkeimman kunniamerkin: joku raivasi jo jalkaväkimiinat hyökkäysurilta heidän puolestaan, mitä suomalaiset maksavat sotilaallisina tappioina.
Jos Suomi vielä joskus joutuu puolustautumaan aseellista hyökkäystä vastaan, pitääkö kysyä, kenen puolella SDP on?
”Tällaista se on idän ja lännen välissä tasapainoilu”, kirjoittaa Kiljunen. Vain vähä-älyinen jääkin omasta tahdostaan noin hengenvaarallisen lajin harrastajaksi. J. K. Paasikivi olisi epäröimättä turvannut maansa valitsemalla lännen, jos se olisi hänen aikanaan ollut mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomi jonakin päivänä joutuu uudelleen puolustamaan itsenäisyyttään aseellisesti, sotilaallisten turvatakuiden puuttuminen merkitsee tällöin sitä, että suomalaista verta vuotaa enemmän, tappiomme ovat raskaampia ja lopputulos jää epävarmaksi.
* EU:n järjestelmässä ei puolusteta kansallista itsenäisyyttä, vaan Euroopan unionia. Jos jokin kulmakunta on Euroopan unionille merkityksetön, ei sen vuoksi kannata aloittaa edes taktista ydinsotaa. Kannattaa katsoa karttaan ja miettiä, mikä Euroopan unionissa on oleellista.
Ilmoita asiaton viesti
Kertooka nyt kuka/ketkä Suomeen hyökkäävät joita vastaan ei nykyisillä resurseilla pystytä puolustautumaan?
Miksi hyökkäisi?
Alkaako katkeroituneet sairaanhoitajat pitämään Suomea terrorin vallassa vai tuleeko ryssä?
Jos Venäjältä pakolaisia vyöryy maahan niiin mahtaisiko nykyinen puolustus riittää?
Mitä nämä uhat ovat? Pitäisikö varautua puolustautumaan todellista uhkaa vastaan vai varustautua puolustautumaan kaikkea ja kaikkia vastaan? Maksaa minkä maksaa.
Jos esim. Venäjä hyökkäisi johon en nyt syytä keksi, niin mitä sille mahdettaisiin?
Natoko siinä auttaisi? Sotilasmahtina Venäjä vs Suomi (vaikka Natolla vahvistettuna) on niin epäsuhta.
Näissä kommenteissa paheksutaan Suomen suhdetta Venäjään, mutta samalla kritiikittömällä ajatuksella kiilataan Yhdysvaltojen kylkeen. Olisiko siis syytä oppia historiasta jotain jos sitä niin kovasti on tarvetta arvostella.
Suomella puoluettoman toimijana on paikka jota ei kannata horjuttaa ainakaan sisältä päin.
Terveydenhuollon, talouden ja turvallisuudun ja koko yhteiskuntarauhan suurin uhka on Kokoomus, Kokoomus ja Kokoomus!
Ilmoita asiaton viesti
Olisitko, heikkihatakka, osannut ennustaa elokuussa 1991, että Moskovan Valkoista taloa ammutaan taistelupanssarivaunun pääaseella? Miksi ammuttaisiin? Keksitkö siihen syytä?
Kyse on siitä, että meillä on tuhatkilometrinen maaraja suurvallan kanssa, joka on epävakaassa tilassa ja matkalla kansallismieliseen diktatuuriin. Siinä hallintomallissa syntyvät radikaalitkin päätökset ripeästi, ilman turhia parlamenttikierroksia. Jos siellä tarvitaan mikä hyvänsä syy aseelliseen hyökkäykseen Suomea vastaan, historia osoittaa, kuinka luovasti muodolliset perustelut pystytään aina sepittämään. Sellaisia kristallipalloja ei ole saatavilla, jotka ennustaisivat Venäjän tulevista käänteistä sen enempää kuin niistä tiedettiin alkuvuodesta 1991.
Kaikki muut maailmoja syleilevät muodikkaat uhkakuvat, ympäristöuhat, pakolaisvyöryt ja muut skenariot, ovat Suomen kannalta lastenleikkiä Venäjän haasteeseen verrattuna, joka on meille kohtalonkysymys jos se tulee ajankohtaiseksi. Voit kysyä Baltian ja Itä-Euroopan näkökulmaa samaan asiaan, heilläkin on siitä historiallista kokemusta.
Kyllä, NATO siinä voisi auttaa, tai EU, jos Suomi järjestäisi jommalta kummalta uskottavat ja sitovat turvatakuut itselleen, kuten valtaosa Euroopan maista on kokenut tarpeelliseksi omalta kohdaltaan. Höpöpuheet ”optioista” eivät auta mitään, koska niitä on vain mielikuvituksessa.
”Puolueettoman toimijan” asema ei lohduta, jos Venäjä katsoo vaikkapa tarvitsevansa lisää maantieteellistä syvyyttä Pietarin tai Kuolan puolustamiseen. Jäädäänkö puolueettomiksi siinäkin kysymyksessä, onko Suomen pysyttävä itsenäisenä vai Venäjän etupiirissä?
Kun asia on hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä sopimusteitse, miksi pitkittää epävarmuuden tilaa? Nykyinen turvallisuuspolitiikkamme on suunnilleen yhtä viisasta kuin autoilu ilman vararengasta tai veneily ilman pelastusliivejä; nyt meillä vain ihastellaan riemastuneesti, että eihän vahinkoa ole vielä sattunut, joten kaikki on ollut yhtä menestystarinaa.
Toiveajattelun varaan ei ole vastuullista rakentaa kansan kohtalonkysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Maksumies: Olisitko, heikkihatakka, osannut ennustaa elokuussa 1991, että Moskovan Valkoista taloa ammutaan taistelupanssarivaunun pääaseella? Miksi ammuttaisiin? Keksitkö siihen syytä?
* Ei ollut 1991, vaan 1993.
Kyse on siitä, että meillä on tuhatkilometrinen maaraja suurvallan kanssa, joka on epävakaassa tilassa ja matkalla kansallismieliseen diktatuuriin.
* Diktatuuri vakauttaisi Venäjän ja demokratia epävakauttaisi Kiinan.
Maksumies: Siinä hallintomallissa syntyvät radikaalitkin päätökset ripeästi, ilman turhia parlamenttikierroksia. Jos siellä tarvitaan mikä hyvänsä syy aseelliseen hyökkäykseen Suomea vastaan, historia osoittaa, kuinka luovasti muodolliset perustelut pystytään aina sepittämään.
* Suomi ei kiinnosta Venäjää sellaisenaan, vaan suurpolitiikkan osana. Suurpolitiikka ei riipu Suomesta.
Sellaisia kristallipalloja ei ole saatavilla, jotka ennustaisivat Venäjän tulevista käänteistä sen enempää kuin niistä tiedettiin alkuvuodesta 1991.
* Sama koskee myös Yhdysvaltoja: se voi hävitä Irakin sodan ja Iran jyrää päälle.
Ilmoita asiaton viesti
heikkihatakka: Terveydenhuollon, talouden ja turvallisuudun ja koko yhteiskuntarauhan suurin uhka on Kokoomus, Kokoomus ja Kokoomus!
* Mikä on keskussairaalapiirien sekä sosiaali- ja terveysministeriön puolustusvalmius? Onko peruspalveluministeri Paula Risikko tehtäviensä tasalla? Nyt ei ole todettu muuta kuin se, että virkamiestyöryhmä kerää kentältä kuulumisia ja että suomalaisia kuolee, kun sairaanhoitajat irtisanoutuvat.
* Vuoden loppuun mennessä islamilaista terroria ja Venäjää suurempi turvallisuuspoliittinen haaste on kyllä Tehyn työtaistelu? Miten siitä läntinen (sosiali)demokratia selviää? Sehän perustuu siihen, ettei vakuutuksilla, myös KELA:n vakuutuksin osteta korvaavaa sairaanhoitoa Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Norjasta jne., vaan pannaan lakimiehet selittelemään televisioon, jottei ministerivastuu tai kuntien lakisääteiset velvoitteet toteutuisi?
* Koska alkaa body count?
Ilmoita asiaton viesti
Nato kytköksellä altistamme itsemme uhille jotka nyt ei ole ajankohtaisia. En osannut aavistaa 1991 Moskovan tapahtumia mutta maalailemasi uhkakuvat eivät eivät mielestäni vaadi Natoon liittymistä eikä toisaalta periferia jenkkejä kiinnostakaan muuta kuin venäläisiä provosoidakseen.
Kyllä ajatus siitä, että jokin radikaaliliike saisi valjastettua Venäjän koko asearsenaalin omaan käyttöön menee jo vähän överiksi. Epävakautta kyllä, mutta jotain rajaa kauhuskenaarioissakin. Vähän voi antaa myös luottoa Venäjän pyrkimyksille kohti demokratiaa.
Pitää myös muista, että yksi suomalainen vastaa 5,7 ryssää!
Ilmoita asiaton viesti
En voi edelleenkään olla ihmettelemättä Kiljusen käsitystä siitä, että enemmistöllä kansasta olisi identiteettinä Kekkoslovakia. Enjaksa uskao, että ihan kaikki päättäjät ja eliitti olisivat sellaisia, että heillä olisi tällainen identiteetti.
Epäilen, että enemmistö kansasta luulee elävänsä länsimaassa. Suurinoa varmasti haluaisi länsimaaksi, jos se olisi mahdollista. Luulen, että poliittinen eliitti on kelvotonta, koska se on onnistunut petkuttamaan tällaisen kansan alistumaan eliitille, jonka ideologia on Kekkosdiktatuuri ja jonka identiteetti on Venäjää sokeasti totteleva Venäjän apuvaltio.
Maamme on tällaisen puolue-eliitin vanki. Eirtyisesti toivoton tilanne lienee kepussa ja SDP:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
el bimbo: En voi edelleenkään olla ihmettelemättä Kiljusen käsitystä siitä, että enemmistöllä kansasta olisi identiteettinä Kekkoslovakia.
* Vain 28% Suomen väestöstä pelkää Venäjää ja kannattaa pikaista NATO-jäsenyyttä. Tähän 28%:iin mahtuu yli puolet kokoomuslaisista. Tarvitaan monen vuoden kansalaiskasvatus tai dramaattisia muutoksia Venäjällä ennen kuin saadaan sellainen satunnainen pelkääjien enemmistö, millä NATO-jäsenyys on ”Kannaksen läpijuoksu” ilman sen suurempia kyselemisiä sen perään, miten paljon kansainvälistä toimintaa NATO-solidaarisuus Suomelta edellyttää Aasiassa ja missä määrin maanpuolustuksesta on luovuttava kansainvälisen toiminnan hyväksi, jotteivat puolustusmenot kaksinkertaistuisi: palkkaa haluavat sairaanhoitajatkin ja ehkä seuraavaksi opettajat.
Ilmoita asiaton viesti
TapioNeva:
Ruotsi ei ole se, jonka tuki Natossa olisi tärkein.
Mistä tiedät, että Suomi kiinnostaisi Venäjää vain suurpolitiikan osana eikä yksinään? Sinäkö sen lupaat? Mielestäni Venäjällä on kiinnostusta Suomeen jo sen vuoksi, että seon joksus ollut osa Venäjääja koska Venäjä suurvaltana haluaisi Suomen ainakin omaan etupiiriinsä.
Suomen kansa eisuinkaan vastusta Natoa, vaan se vain haluaa tehdä, kuten johtajat sanovat. 65 % kannattaisi natoa, jos johto haluaisi hakea jäsenyyttä. Kansa on saatu oppimaan, että se ei tiedä tarpeeksi osatakseen keskustella ulkopolitiikasta. Se luottaa sokeasti johtoon ja luulee sen ajavan Suomen etua Venäjän etujen sijasta.
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko joku Teistä kysyä hra Kiljuselta yksinkertaisen kysymyksen?
Kun EU tulevana itsenäisenä toimijana eli juridisena oikeustoimihenkilönä päättää
solmia sopimuksen mm. Naton kanssa; sitooko se Suomea?
Ilmoita asiaton viesti
el bimbo: Ruotsi ei ole se, jonka tuki Natossa olisi tärkein.
* Suomen kannalta Ruotsi on tukialue. Ellei näin olisi, ei Suomi olisi niin vyötäröään myöten sidottu Ruotsin meristrategiaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäisen aikana Suomi luovutti merivalvontakuvansa Ruotsille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin laivasto näkee Suomen koko merivalvontakuvan. Ruotsin kanssa toimeenpannaan nimenomaan merirauhankumppanuutta ja tämä säteilee myös Afganistaniin siten, että Ruotsi luovuttaisi vastuita ja Suomi kaksin tai kolminkertaistaisi joukot ja ottaisi Ruotsin puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta lohkoja itselleen lisää. Suomella ei ole minkäänlaisia vaatimuksia sen suhteen, miten laajaa ja taistelukykyistä puolustusvoimaa Ruotsi pitäisi yllä Keski- tai Pohjois-Ruotsissa Suomen tai Norjan tarpeisiin. Ruotsi on lakkauttanut 2006 tykkimiesten koulutuksen, joten sillä ei kohta ole kenttätykistörykmenttejä ja tuskin sitten jalkaväkiprikaatejakaan. Suomi tukeutuu Ruotsiin – jostain syystä. Tämä on tosiasia, minkä mukaan eletään.
Mistä tiedät, että Suomi kiinnostaisi Venäjää vain suurpolitiikan osana eikä yksinään?
* Suomi ei ole 1721 jälkeen kiinnostanut Venäjää omana itsenään. Silloinkin Suomi on Ruotsin Venäjän eristämiseen tähtäävin politiikan siru:
**1741 hattujen sota Ranskan kannustuksella
**1788 Kustaan sota Ranskan kannukstuksella
**1808 Suomen sota Napoleonin painostamana
**1914 ensimmäinen maailmansota ja Saksan Pietaria vastaan tekemän hyökkäyksen pelko
**1939 talvisota: sillanpääaseman varmistaminen ennen Saksan hyökkäystä
el bimbo: Sinäkö sen lupaat?
* Suomi on osa EU:n kurjistuvaa maaseutua sekä erämaata. Venäjän rikkaiden rahat ovat Lontoossa liikekiinteistösijoituksissa, Luxemburgissa ja Sveitsissä. Venäjän varakkaiden varat ovat Kyproksella ja osin Israelissa. Suomi ei ole minkäälainen painopiste.
el bimbo: Mielestäni Venäjällä on kiinnostusta Suomeen jo sen vuoksi, että se on joksus ollut osa Venäjääja koska Venäjä suurvaltana haluaisi Suomen ainakin omaan etupiiriinsä.
* Tämä ei ole välttämätöntä. Suomi on historiallisesti tarvittu tukialueeksi Baltianrantaa helpomman maahyökkäyksen tekemiseksi Pietarin seudulle.
el bimbo: Suomen kansa eisuinkaan vastusta Natoa, vaan se vain haluaa tehdä, kuten johtajat sanovat.
* Tuo on melko uusi tulkinta.
el bimbo: 65 % kannattaisi natoa, jos johto haluaisi hakea jäsenyyttä.
* Juuri tästä syystähän tehdään NATO:on kannustava turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka laatijat on valittu lähinnä Suomen puolustuspoliittisen integraation parissa päätyökseen työskentelevien joukosta: lopputulos on siis varma NATO-suositus. Kuitenkin pääministeri on ilmoittanut, jo ennen kuin selontekoa ryhdyttiin kirjoittamaan, että sillä selonteolla Suomi ei hae NATO:n jäsenyyttä. Toisin sanoen puolustuspoliittista integraatiota kannattavasta selonteosta on jo lausuttu ennakkoon johtopäätös sen tuloksesta. Tämä tarkoittaa option pitämistä auki, mutta silti lähestymistä NATO:a ja vielä tilanteessa, missä se ei ole vielä hävinnyt Afganistanin sotaa. Toisin sanoen mahdollisuus pohjoismaisen miehen taakan tasaisempaan jakamiseen Afganistanissa on mahdollista Ruotsin kanssa. Yksikään puolue ei ole luvannut eduskuntavaaleissa varmaa NATO-jäsenyyttä, mikä tarkoittaa sitä, että jos sellaista olisi luvattu, kyseinen puolue olisi kärsinyt vaalitappion. Tämän vuoksi vain rymistellään imagotekijöillä, vaikka virkamiesvalmistelu tähtää maaliinsa.
el bimbo:Kansa on saatu oppimaan, että se ei tiedä tarpeeksi osatakseen keskustella ulkopolitiikasta. Se luottaa sokeasti johtoon ja luulee sen ajavan Suomen etua Venäjän etujen sijasta.
* Suomen linja ei välttämättä aja Yhdysvaltain ja Ruotsin eikä Venäjänkään etua suoraan. Suomen linjan pitäisi ajaa Suomen etua, kunhan sellainen kyettäisiin määrittelemään. Suomen etu on vaurastua Venäjän kaupalla siksi, ettei Suomi ole NATO:n kehitysapukohde, vaan todennäköinen nettomaksaja. Suomi ei kykene rikastumatta ostamaan NATO-yhteensopivia uusimpia aseita, mikäli se hylkää Venäjän kaupan ja Venäjän transiton. Lisäksi Suomen asemaa heikentää se, että Saksa on niin rähmällään Venäjän maakaasusta. Näin ollen ”Lännen” puolelta ei ole kovaa takana missään kysymyksessä. Yhdysvallat joutuu pehmoilemaan natistessaan Irakin sodan kustannuksiin sekä epäröidessään Iranin sodan suhteen. Ennen Yhdysvaltain tuli kyetä käymään kahta keskisuurta sotaa samanaikaisesti. Nyt se ei kykene sekä tukemaan Irakin hallitusta että valtaamaan ja miehittämään Irania.
* Kun Yhdysvallat on uppoamassa sotakustannuksiinsa, on selvää, että rikkaita jäsenmaita NATO:on toivottaisiin lisää, että ne myötäisivät turvallisuustakuita Yhdysvalloille Aasiaan liittovaltion sietämättömien kustannusten vähentämiseksi. Kun puolustusmenoja ei kuitenkaan kaksinkertaisteta, on tietenkin selvää, että vähäisimpien NATO-maiden kansainvälinen toiminta on niiden omasta maanpuolustuksesta pois. Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates puheessaan Kiovassa valitti, että vaikka Euroopassa on 2 000 000 sotilasta, on sen panos vähäinen Afganistanissa. Toisin sanoen Sauli Niinistön lanseeraaman ”eurooppalaisen NATO:n” pitäisi myöntää lisää turvallisuustakuita Afganistaniin, koska jotkut liittolaiset, kuten britit, hollantilaiset ja kanadalaiset ovat raskasin tappion kärsimässä hätää.
* Jostain on päässyt julkisuuteen väärä käsitys, että Yhdysvaltain ydinasesateenvarjon saisi ilmaiseksi. Kyllä NATO:ssa pitää osoittaa peruskirjaan kuulumatonta ja sen ylittävää solidaarisuutta, jotta homma toimisi. Joku Ranskan ja Belgian kaltainen maa kykenee asettamaan ehdonta NATO:n peruskirjan ylittävälle solidaarisuustoiminnalle, mutta ei Tanska, Norja, Alankomaat, Viro, Latvia tai Liettua.
* Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta moninkertaistuessaan söisi maanpuolustuksen resurssia Suomesta tai puolustusmenot pitäisi kaksinkertaistaa. Tämä sopii hyvin huonosti yhteen julkisen sektorin hyvinvointialan lakkojen kanssa, joka lisää verotusta muutoinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Eurokansanedustaja Alexander Stubb on ryhtynyt Niinistön linjan spokesmaniksi
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200710226748884_uu.shtml
Stubb tekeekin viisi ehdotusta, jotka tulisi sisällyttää uuteen selontekoon. Niihin sisältyy mm. ajatus koko sotilaallinen liittoutumattomuus -hokeman hylkäämisestä turvallisuuspolitiikkamme määritteenä.
* Toisin sanoen on mahdotonta kieltäytyä operaatioista, jotka alkavat tuntua kansallisesti kalliilta / mahdottomalta / tarkoituksettomalta. Näin ollen luovutetaan eduskunnan ja tasavallan presidentin oikeus päättää ”sodasta ja rauhasta” jonnekin.
Vanhan itsenäinen puolustus -doktriinin hän korvaisi ”maksimaalisella yhteistyöllä saman mieleisten maiden kanssa”.
* Mainitsematta jää, että samanmielisillä on oikeus vaihtaa mielipidettä ja jättää Suomi tuetta. Toisin sanoen keskustelu suuntautuisi siihen, mitä mieltä Ruotsissa ollaan enemmän tai vähemmän onnistunein arvioin.
Kriisinhallinnasta pitää tehdä elimellinen osa Suomen puolustuspolitiikkaa ja hylätä puhe ”perinteisestä rauhanturvaamisesta”, sellaista kun ei enää ole.
* Tässä Stubb on hieman jälkijunassa. Euroopan unionin taistelujoukot, jotka ovat samoja henkilöitä kuin Nato Response Force, on jo osa Suomen 100 000 000 euron kriisinhallintabudjettia. Rahat menevät joka tapauksessa, käytetään Euroopan unionin taistelujoukkoa vai ei. Näin ollen kriisinhallintamenoilla on mahdollista lisätä puolustusvoimien valmiuksia, vaikkei mitään kriisinhallintaa päivystysvuorolla suoritettaisikaan. Euroopan unionin taistelujoukot voivat viedä 20%-60% kriisinhallintabudjetista, vaikka ne pysyisivät kotona eivätkä osallistuisi minkäänlaisen kriisin hallintaan – eivät edes perinteiseen rauhanturvaamiseen, joihin nillä on taistelujoukkona liian raskas aseistus.
Suomen pitäisi myös ottaa kantaa Naton kehittämisen suuntaan, vaikka olemmekin toistaiseksi sen ulkopuolella.
* Mikä on Stubbin arvio NATO:n mahdollisuuksiin voittaa ISAF:lla Afganistanin sota? Jos halutaan jotain vaikuttaa, pitäisi olla jotain kysymyksiä, joihin halutaan vaikuttaa.
Yhtä lailla Suomen on päätettävä, mitä se haluaa EU:n puolustuspolitiikalta. ”Suomen tulisi ajaa EU:lle yhteistä puolustusta.”
* Suomen väestö on 1% Euroopan unionin väestöstä. Prosenttiliikkeenä on melko vaikea asettaa ehtoja tai edes neuvotella niistä 99%:n kanssa. On hieman sama kuin jos Suomesa sanottaisiin, että 50 000 kotkalaista voisivat alkaa päättää Suomen asioista.
Ilmoita asiaton viesti
el bimbo => Jotkut vastaukset viipyvät sen verran, että voin kirjoittaa kaksoiskappaleen vaikka Suomi24:ään. Luetko sitä?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mies on tämä Kimmo Kiljunen?
Aina vastaanhangoitteleva, toisien ajatuksia huomioimaton vasemmistolainenko, vaiko suurena ajattelijana esiintyvä ehkä lopuksi tietämätön idealisti. Vaikko elääkö herra KK jossakin unimaassa. Kuitenkin kaikissa esiintymissään jää katsojalle ja kuuntelijalle kuva suuresta jarrumiehestä. Tarvitseeko meidän eduskunta todella KK:n kaltaisia, tarvitsemmeko me ? Ministeriöissä ja Eduskunnassa on tasan puolet liikaa porukkaa jos aikaa on ko ajatteluun ja haaveiluun.
Ilmoita asiaton viesti
Vesimies: Mikä mies on tämä Kimmo Kiljunen?
Aina vastaanhangoitteleva, toisien ajatuksia huomioimaton vasemmistolainenko, vaiko suurena ajattelijana esiintyvä ehkä lopuksi tietämätön idealisti. Vaikko elääkö herra KK jossakin unimaassa. Kuitenkin kaikissa esiintymissään jää katsojalle ja kuuntelijalle kuva suuresta jarrumiehestä.
* http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/index.html
Ilmoita asiaton viesti