Hallitus valvottaa

”Menöö joka yö valvoessa. Viime yökin oltihin putkessa hiihtämässä. Paimiossa. Olikin monenlaasta pöperöä tarjolla.” Juha Mieto päivittelee kiiruhtaessamme työhuoneisiimme.

On todella valvottu. Tiistaita vasten yöllä eduskunta oli koolla kahteen asti. Sali oli täynnä. Käytiin kuumana. Hallituksen pakkotyölaki terveydenhuollon työtaistelun varalta oli puntarissa.

Vääntö oli kovaa. Jyrki Kataista ei tosin salissa näkynyt, mutta Matti Vanhanen ja Paula Risikko yrittivät hallituksen puolesta todistella. Jos potilasturvallisuus on uhattuna, täytyy hallituksen kantaa vastuu. Perusoikeuksista oikeus elämään menee työtaisteluoikeuden edelle. Kun Tehyn työtaistelussa ei ole sovittu lakkorajoista ja varmistettu potilasturvallisuutta, joutuu hallitus toimimaan.

Eipä hallitus täysin väärässä ole. Kun Tehy turvautui joukkoirtisanomisiin, ei suojatyövelvoite toimi, kuten normaalissa lakkotilanteessa. Mutta miksi hallitus lähti avaamaan solmua pakolla eikä sopimalla?

Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen huoli. Parhaiten se varmistetaan, kun seurataan kokoomuksen vaalinaluspuheita. Mihin Jyrki Katainen sitoutui?

Avatessaan kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan 14.2.07 puheenjohtaja Katainen sanoi: ”Esitämme, että valtio maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason.”

Selkeästi paalutettu. Ei muuta kuin toimeksi. Katainen on nyt tekijän paikalla.

Potilasturvallisuus varmistetaan viime kädessä vain yhdellä keinolla: rahalla. Kuntien valtionosuuksiin on tehtävä lisäys, jolla sairaanhoitajien oikeutettuihin palkkavaatimuksiin voidaan vastata. Me oppositiossa tuemme valtionvarainministeriä, jotta hän saisi pidettyä vaalilupauksensa.

Mutta Katainen ja maan hallitus ei meidän tukeamme kaipaa. Riittää, että hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö, joka rahojen sijasta tarjoaa sairaanhoitajille keppiä. Jos ette hyvällä mene töihin, niin sitten itkette ja menette.

Näinkö potilasturvallisuus varmistetaan? Ei ainakaan sosiaali- ja
terveysministeri Risikon mukaan. Hän on toistuvasti varoittanut uskomasta pakkotyölain tehoon. Sillä ei viime kädessä pystytä potilasturvallisuutta takaamaan.

Olisi ollut toinenkin tie. Sitä me demarit esitimme. Sopua pitäisi yrittää hakea. Osapuolet on saatava, vaikka lainsäädäntöteitse, keskenään sopimaan työtaistelutoimien rajaamisesta. Pakolla ja toista osapuolta kuulematta ei hyvää tule.

Kaiken kukkuraksi pakkotyölakia ryyditetään uhkasakolla, joka lankeaa yksilöille. Erikoinen asetelma. Kaikki myöntävät, että tehyläisten joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimi. Nyt kuitenkin kollektiiviseen työtaisteluun osallistumisesta ollaan rankaisemassa yksilöitä. Tämä ei vastaa kansainvälisiä ihmisoikeuskäytäntöjä eikä yhdessä sovittuja työelämän pelisääntöjä.

On syytä vastustaa pakkotyölakia esitetyssä muodossa.

Yömyöhällä, kun uuvuksiin asti kiistelimme asiassa, pidin pöntöstä elämäni lyhyimmän eduskuntapuheen. Väsytämme toisemme vain siksi, että hallitus ei tee sitä mitä sen pitäisi tehdä ja minkä se joka tapauksessa joutuu lopulta tekemään: rakentamaan sovun tulemalla rahalla vastaan. Hallitus valvottaa meitä, minä omalta osaltani en valvota.

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu